Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille

Luotu 11.06.2020
Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille
Hyvinvointikioski - hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä kansalaisille

Tiivistelmä

Hanke loi asiakastarpeiden mukaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen maksuttomia ja ajanvarauksettomia palveluja. Hyvinvointikioskien toimintaperiaate oli neuvoa ja ohjata asiakkaita vastuulliseen itsehoitoon, tukea heitä omahoidossa ja ohjata tarpeiden mukaisiin toimintoihin ja palveluihin.

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Terve Kuopio -kioski
Hyvinvointi Ankkuri, Varkaus

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Alkuvaiheessa määriteltiin toiminnan lähtökohdat, kohteet ja tavoitteet. Lähtökohtana oli vastata alueellisiin erityishaasteisiin, riskiryhmien ja ikääntyvien henkilöiden kasvavaan palvelutarpeeseen ja terveyserojen kaventamiseen ja tarjota asiakkaille uusia matalan kynnyksen palvelukanavia.

Tavoitteena oli aktivoida kansalaisia omaehtoiseen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Asiakastarpeisiin tarjottiin tukea matalan kynnyksen periaatteella lähellä asiakkaan arkiympäristöä. Samalla kehitettiin yhteistyö- ja kumppanuustoimintamalleja. Palveluissa panostettiin ennaltaehkäisevään toimintaan ja pyrittiin vähentämään kuntatalouden kustannuksia.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointikioski-hankkeen tavoitteena oli luoda hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen monipalveluja. Hankkeen päätoteuttajana toimi Kuopion kaupunki. Osatoteuttajia olivat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittajat olivat Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Hyvinvointikioskitoiminnan totetuttajaorganisaatioissa keskeisinä kehittäjinä ovat toimineet seuraavat henkilöt, lisäksi kehittäjinä toimi eri kumppanuustoimijoita.

Kuopio:

- Aikio Pia, fysioterapeutti

- Hoffrén Tarja, projektipäällikkö

- Kolari Aku, fysioterapeutti

- Korhonen Mari Tuuli, sairaanhoitaja

- Paasisalo Anja, terveydenhoitaja

- Tuovinen Anne Maarit, ravitsemussuunnittelija

Varkaus:

- Honkanen Marja-Liisa, osastonhoitaja

- Juvonen Mirkka, terveydenhoitaja

- Kolehmainen Hanna, sairaanhoitaja

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä:

- Airaksinen Päivi, perhekeskuksen johtaja

- Heikura Tiina, terveydenhoitaja

Savonia ammattikorkeakoulu:

- Partanen-Kivinen Eija, lehtori

- Seppänen Salla, hyvinvointialan osaamisaluejohtaja

Alkuvaiheessa määriteltiin toiminnan lähtökohdat, kohteet ja tavoitteet. Lähtökohtana oli vastata alueellisiin erityishaasteisiin, riskiryhmien ja ikääntyvien henkilöiden kasvavaan palvelutarpeeseen ja terveyserojen kaventamiseen. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön ennakoivan terveydenedistämisen hyviä käytäntöjä ja malleja poikkihallinnollisesti, moniammatillisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa edistäen yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin, alueen oppilaitosten verkottumista, kumppanuutta ja osaamista.

Hyvinvointikioskien toiminnassa pilotoitiin Live Chat -palvelua, jossa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä nimettömästi ja keskustella sovittuina palveluaikoina kahden kesken asiantuntijan kanssa. Live chat -palvelu mahdollistaisi asiakkaille jatkossa ylialueellisen palvelun, konsultatiivisen toiminnan asiantuntijoiden kesken sekä sähköisesti toteutettavat teemapäivät. Palvelu oli ketterä, selkeä käyttää ja muuntautumiskykyinen. Myöhemmässä vaiheessa sisäiset konsultaatiot toteutettiin organisaatioissa muutenkin käytössä olevien sähköisten kanavien (Lync-palaverit/-neuvottelut) kautta. Satakunnan Sydänpiirin kehittämä vertaistukeen pohjautuva VerkkoPuntari -ohjelma, joka tähtää elämäntapamuutokseen ammattilaisten tuella, otettiin käyttöön kuntien perustehtävään poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Ryhmäläisiä tuettiin asiantuntijatyöparein asiakkaiden tavoitteista nousseiden tarpeiden mukaisesti ja toimintamallia levitettiin alueellisesti.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena oli ohjata kiireetöntä terveysasiointia matalan kynnyksen palvelupisteisiin eikä terveyskeskusten vastaanotoille. Lisäksi tavoitteena oli kehittää terveysneuvonnan ja -ohjauksen saatavuutta.

Toteutusvaiheessa perustettiin palvelupisteiksi hyvinvointikioskit kahteen kaupunkiin, kauppakeskukseen ja kaupungin keskustaan. Pienempien kuntien alueilla kokeiltiin aluksi liikkuvaa palvelua matkailuauton avulla, joka kuitenkin osoittautui toimimattomaksi. Saatujen kokemusten perusteella matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja siirryttiin tuottamaan seudullisesti siirrettävän/kiertävän vuosikello-toimintamallin mukaisesti joko organisaation omissa tai muissa palvelupisteissä yhteistyössä kumppanuustoimijoiden kanssa.

Työmenetelmiä muuttamalla saatiin aikaan asiakaslähtöisiä ja oikea-aikaisesti toteutuvia matalan kynnyksen palveluita. Esimerkiksi Kuopion kuntoutuspalveluiden lähetteettömät aikuisten avopuolen matalan kynnyksen fysioterapiaohjaukset siirrettiin terveyskeskukselta kioskin tiloihin. Matalan kynnyksen hyviä käytäntöjä on myös levitetty osaksi opiskelijoiden ja lasten terveydenhuoltoa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintaan valittiin mittarit arviointitiedon tuottamiseen ja päätöksenteon tueksi. Kuopiossa ja Ylä-Savon SOTEssa oli käytössä Pegasos ja Varkaudessa Effica potilastietojärjestelmä. Vain osa mittaritiedosta saatiin suoraan tietojärjestelmästä. Osa tiedosta kerättiin käsin. Tavoite yhdenmukaisesta alueellisesta dokumentointi-, seuranta- ja raportointitavasta jäi kesken kansallisten ja alueellisten raportointijärjestelmien keskeneräisyyden vuoksi. Hankkeen aikana sovittiin kirjaamiskäytäntöjä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Perusterveydenhuollon kansainvälisen prosessikoodien luokituksen (ICPC-2) ja perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksen (SPAT) tilastotiedon perusteella toiminnan pääpaino kohdistui suunnitellusti asiakkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen.

Kumppanuustoimijoiden (mm. järjestöt, paikalliset hyvinvointialan yritykset), julkisen sektorin työntekijöiden ja opiskelijoiden erityisosaamista yhdistettiin palvelemaan asiakkaan tarpeita. Opiskelijoille mahdollistui moniammatillinen työskentely aidoissa ja innovatiivisissa oppimisympäristöissä. Olennainen osa matalan kynnyksen toimintamallia olivat hyvinvointikioskeissa pidetyt ja lähipalvelualueille levitetyt teemapäivät, jotka toteutettiin yhdessä kumppanuustoimijoiden kanssa. Yhteistyö ja kumppanuusmallit kehittyivät asiakaslähtöisiksi ja samalla matalan kynnyksen työntekijät oppivat toinen toisiltaan rinnakkain työtä tehden.

Asiointia ja sen syitä mitattiin asiakas- ja käyntimäärillä sekä asiakaskyselyillä. Kussakin hyvinvointikioskissa oli vuosittain noin 10 000 kävijää. Päivittäiset asiakasmäärät vaihtelivat välillä 30–50. Vuosittain kullakin hyvinvointikioskilla oli 30–50 asiakastarpeista noussutta teemapäivää. Asiakaskyselyjen mukaan lähes kaikki vastaajat kertoivat saaneensa tarvitsemansa palvelut asioidessaan ko. toiminnassa. Noin puolet vastanneista olisi käyttänyt terveyskeskuksen vastaanoton palveluita, jos matalan kynnyksen toimintaa ei olisi ollut.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Matalan kynnyksen toiminnan jatkuvuutta varmistettiin edelleen levittämällä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä alueen toimijoiden tehtäviin ja kansalaisten saataville. Markkinointiviestinnän kautta esiteltiin kehitettyä toimintaa mediassa, seututapaamisissa, kansallisissa seminaareissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Toimintaa esiteltiin WHO Healthy Cities -konferensseissa (Izmir 2013, Ateena 2015 ja Kuopio 2016). Hyvinvointikioskin toiminta oli 2016 esillä site-visit vierailukohteena ja esimerkkinä hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan palveluista.

Mittatilaustyönä kehitetty matalan kynnyksen toiminta toiminnallistettiin organisaatioiden perustehtäviin. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa korostetaan edelleen valtakunnallisten ja alueen strategioiden tukemana, poikkihallinnollisesti ja monialaisesti johtaen.

Toimintamallin ydinsisältö

Hanke loi asiakastarpeiden mukaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia matalan kynnyksen maksuttomia ja ajanvarauksettomia palveluja. Hyvinvointikioskien toimintaperiaate oli neuvoa ja ohjata asiakkaita vastuulliseen itsehoitoon, tukea heitä omahoidossa ja ohjata tarpeiden mukaisiin toimintoihin ja palveluihin.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toteuttajaorganisaatioissa käytiin johtotason keskusteluja toiminnan jatkuvuudesta ja päätettiin, miten luotujen hyvien käytäntöjen toiminnallistamisen varmistaminen johdetaan ja miten toiminta tulee jatkumaan asiakasprosesseissa. Mittatilaustyönä kehitetty toiminta toiminnallistettiin perustehtäviin toimijaorganisaatioissa. Yhteistyö ja kumppanuusmallit ovat edelleen käytössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Henkilöstön asiantuntijuutta hyödynnettiin levitettäessä toimintaa alueittain sosiaali- ja terveyspalvelujen ja myös muiden palvelualueiden henkilöstön tehtäviin. Henkilöstö jalkautui sparraamaan alueittain asiakastarpeisiin vastaavien teemapäivien käyttöönotossa. Muun henkilöstön osallistumista hyvinvointikioskin toimintaan tehostetaan ja toiminnasta kiinnostuneille luodaan mahdollisuuksia sijaistaa vakiohenkilöstöä. Samalla toimintamalli leviää työyksiköiden toimintaan.

Projektiajan päätyttyä toiminta on jatkunut Kuopiossa ja Varkaudessa osana terveydenhuollon peruspalveluja. Tämä on vaatinut päättäjiltä sitoutumista ennaltaehkäisyyn sekä tahtotilaa uuden palvelun mahdollistamiseen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Rittävästi resurssointia, rohkeaa uudistamismieltä ja kokeiluja.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Kuopion kaupunki
Toimintaympäristö
Kuopion kaupunki/Terve Kuopio -kioski, Varkauden kaupunki/Hyvinvointi Ankkuri ja Ylä-Savon SOTE/Hyvinvointi Ote
Rahoittaja
Maakuntien kehittämisrahasto
Muu EU-rahoitus