Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä seuraamaan niiden kehittymistä (§ 6 ja § 7). Osana tätä tehtävää kunnissa ja hyvinvointialueilla laaditaan valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jonka tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain osana toiminnan suunnittelua.
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat keskeisiä työvälineitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä: niiden avulla suunnitellaan, seurataan, arvioidaan ja raportoidaan toimintaa sekä tunnistetaan väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja.
Lain 29 §:n mukaisesti hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistiedoista säädetään asetuksella, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa raportoinnissa käytettävä tietopohja valtakunnallisesti. THL on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen vähimmäistietojen sisällöstä (ks. linkit viimeisimpiin luonnoksiin alla), mutta se voi vielä muuttua asetuksen valmistelun edetessä. Tällä hetkellä indikaattorilistojen käyttö on suositukseen perustuvaa eikä niiden käyttöä vielä velvoiteta tai seurata.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kohderyhmänä ovat kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijat, johto ja valmistelijat, jotka vastaavat hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien laadinnasta, seurannasta ja raportoinnista.
Toimintamallia tarvitaan, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedon kokoaminen, jäsentäminen ja vertailu on ollut vaihtelevaa. Ilman yhteistä määrittelyä hyvinvointikertomuksissa käytettävä tieto ei ole ollut yhtenäistä, mikä vaikeuttaa ilmiöiden tunnistamista, alueiden välistä vertailua sekä toiminnan vaikutusten arviointia.
Vähimmäistieto tarjoaa tähän ratkaisun: se tukee keskeisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien ilmiöiden tunnistamista, kuvaamista ja seurantaa väestöryhmittäin. Lisäksi se auttaa kuvaamaan kunnassa / hyvinvointialueella toteutettuja monialaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä, sekä tukee tiedolla johtamista, resurssien kohdentamista ja vaikutusten arviointia.
Kunnille ja hyvinvointialueille on laadittu omat indikaattorilistansa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa käytettävä tietopohja sekä tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, seurantaa, arviointia ja vertailua. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tiedolla johtamista, helpottaa keskeisten ilmiöiden tunnistamista ja tukea resurssien kohdentamista sekä toiminnan vaikutusten arviointia.
Indikaattorit on valittu seuraavilla perusteilla:
- tieto on saatavissa kaikista kunnista ja hyvinvointialueilta
- tieto on luotettavaa
- tieto perustuu olemassa oleviin, säännöllisiin tiedonkeruisiin
- indikaattorit ovat maksuttomia
- indikaattorit kuvaavat ilmiöitä kokoavasti
- indikaattorikokonaisuus nostaa esiin väestön hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ilmiöitä, joita
a) on tarpeen ylläpitää (vahvuudet)
b) on tarpeen muuttaa (haasteet)
- kokonaisuus tukee monialaista tarkastelua (eri toimialoille mukana omat ns. koukkuindikaattorit)
Tätä kuvausta täsmennetään lopullisen asetuksen perustelujen valmistuttua.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Indikaattoreihin liittyvä asetus oli lausunnolla toukokuussa 2026. Tätä kuvausta täsmennetään lopullisen asetuksen perustelujen valmistuttua.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät, että kunnassa tai hyvinvointialueella on selkeä vastuutaho hyvinvointikertomustyölle sekä johdon tuki sen toteuttamiselle. Lisäksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri toimialojen kesken, jotta hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat ilmiöt voidaan tunnistaa ja kuvata kattavasti. Toimintamalli kytkeytyy kunnan ja hyvinvointialueen strategiseen suunnitteluun ja tiedolla johtamiseen.
Keskeisiä edellytyksiä ovat:
- asiantuntemus ja osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä indikaattoritiedon tulkinnasta
- toimivat tietolähteet ja työkalut (esim. Sotkanet ja Sähköinen hyvinvointikertomus, syksyllä 2026 tulossa lisäksi uusi THL:n raportointipalvelu)
- riittävät henkilöstöresurssit hyvinvointikertomuksen laadintaan, seurantaan ja päivittämiseen
- yhteiset toimintatavat indikaattoritiedon hyödyntämiseen osana suunnittelua ja päätöksentekoa
- yhteistyö sidosryhmien kanssa, kuten järjestöt, viranomaiset ja muut toimijat
- viestintä ja tiedon jakaminen, jotta tieto tukee johtamista ja päätöksentekoa
Toimintamallin toteuttaminen käytännössä
Kunnassa tai hyvinvointialueella vähimmäistietoindikaattorit liitetään osaksi hyvinvointikertomustyön prosessia. Seuraava esimerkki tarjoaa yhden tavan hyödyntää niitä valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa:
- kerätkää ja kutsukaa koolle monialainen ryhmä (hyvinvointiryhmä)
- tunnistakaa keskeiset omat huolenaiheenne
- tarkistakaan indikaattoreiden avulla, ovatko omat huolenne ja havaintonne perusteltuja
- tarkastelkaa muut vähimmäistietoindikaattorit
- täydentäkää tarkastelua aiemmin seuratuilla ja muilla keskseisillä indikaattoreilla (esim. ohjelmat ja HYTE-kerroin)
Hyvinvointikertomuksen liitteenä voidaan esittää kooste tarkastelluista indikaattoreista, joita on tarkasteltu, mutta joita ei tarkemmin käsitellä laajassa hyvinvointikertomuksessa esimerkiksi niiden vähäisen merkityksen vuoksi.
Hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan kunnan / hyvinvointialueen strategiset tavoitteet, toimijat ja seurantaindikaattorit, joten siinä voidaan käyttää myös muita kuin vähimmäistietoindikaattoreita.
