Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Helsinkiin haluttiin laatia oman huolen tunnistamisen työkalu hyödyntämällä Australiassa kehitettyä Common Approach-mallia.
HYVÄ- malli mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille. Oikea-aikaisuus ja kohdennus vähentää ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erityispalveluiden piiriin joutumista sekä edelleen keskipitkän ja pitkän aikavälin kumuloituvien negatiivisten kustannusvaikutusten kasautumista.
Haluttiin ottaa käyttöön malli, joka vastaa tarpeeseen luoda poikkisektorisesti yhtenäinen huolen tunnistamisen toimintamalli, ja jotta ammattilaiset tunnistavat oman perustyönsä ohella mahdollisia huolta aiheuttavia asioita, sekä sen, keitä muita toimijoita tulisi konsultoida tai pyytää yhteistyöhön.
Tavoitteet:
Vahvistetaan lasten ja nuorten parissa universaalilla perustasolla työskentelevien ammattilaisten huolen varhaisen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamista.
-
Ammattilaisten kyky tunnistaa sekä ottaa puheeksi lasten ja nuorten tuen tarpeita paranee
-
Ammattilaisten kyky jäsentää havaitsemaansa huolta yhdessä lasten ja nuorten kanssa paranee
-
Ammattilaisten kyky sitoutua kokonaisvaltaiseen lasten ja nuorten huomioimiseen, kuulemiseen ja kohtaamiseen paranee
HYVÄ-mallin avulla:
-
Mallin käyttöönotto vahvistaa toimijoiden yhteistä kieltä, kykyä tunnistaa oman perustehtävän rinnalla muiden toimijoiden perustehtävät ja sen, kuinka nämä tukevat toinen toisiaan.
-
tunnistetaan ja todetaan varhain tuen tarve
-
lähestytään kokonaisvaltaisesti lapsen, nuoren ja perheen vahvuuksia ja tarpeita
-
vähennetään ongelmakäyttäytymisen syiden löytymiseen kuluvaa aikaa
-
helpotetaan avointa kommunikaatiota
-
tarjotaan tukea ennen kuin ongelmista tulee kriisejä
-
tuetaan varhaista sitoutumista
-
Mahdollistetaan asiakkaan osallisuus ja voimaantuminen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet (esim. masennusoireilu ja ahdistuneisuus) ja yksinäisyys ovat olleet pitkään korkeammalla tasolla Helsingissä kuin muualla maassa tai pääkaupunkiseudulla. Aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vauvaperheissä koetaan uupumuksen oireita. Noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä kokee itsensä masentuneeksi, psyykkisesti kuormittuneeksi tai yksinäiseksi. Koronapandemian aikana helsinkiläisten yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin väheni ja yksinäisyys lisääntyi. Valtuustokauden aikana vahvistetaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia kehittämällä erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien parempaa tunnistamista muun muassa Common Approach (CA) -mallia hyödyntäen, lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea. Lisäksi vahvistetaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, avun saavutettavuutta ja työikäisten omahoitopalvelujen käyttöä.
(Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025)
Asiakkaiden kokemuksia
Asiakkaiden toiveita
-
Nuoret toivovat ammattilaisilta kokonaisvaltaista lähestymistapaa
-
Lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on vahva toive omasta, aidosta osallisuudesta
--> Tarvittiin
-
ammattilaisille työväline, joka auttaa huolen varhaiseen tunnistamiseen ja ottamaan havaitsemansa huoli puheeksi
-
työvälineitä, joita lapset ja nuoret sekä ammattilaiset voivat käyttää yhdessä huolen tunnistamisen ja sanoittamisen tukena
-
yhtenäinen viitekehys, joka ohjaa ammattilaisia lasten, nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, kuulemiseen ja kohtaamiseen
HYVÄ -mallin käyttäjinä on monen alan ammattilaisia, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. Helsingin mallin kehittämisessä on ollut mukana asiantuntijoita eri toimialoilta Helsingin kaupungilta, erilaisista työrooleista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Sosiaali, terveys -ja pelastustoimialalta. Näin on saatu monipuolinen osaaminen hyödynnettyä. Myös muita ammattilaisia on kutsuttu yhteistyöhön tarvittaessa. Lähikoulutuksissa on ammattilaisilta saatu tärkeää tietoa, joita on huomioitu mallin kehittämistyössä ja verkkokoulutuksen rakentamisessa. Australiassa oli tehty vaikuttavaa ja hyvää työtä Common Approach -mallia kehittäessä; mukana kehittämistyössä oli eri alojen asiantuntijoita erittäin laajasti, tuhansia nuoria kuultiin ja myös osallistettiin. Mallin suomenkielisissä materiaaleissa on ollut testaajia ja kaksiosaisessa verkkokoulutuksessa pilotit, joissa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten ääntä on kuultu ja tehty palautteen perusteella tarvittavia muutoksia, ennen verkkokoulutuksen julkaisemista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Malli otetaan käyttöön laajasti ja sen avulla voidaan hyvissä ajoin huomioida lasten ja nuorten tarpeet ja voimavarat sekä auttaa jo ennen kuin mahdollisista haasteista kasvaa suurempia huolia. Lapsen/nuoren tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Halutaan, että lapset, nuoret ja perheet kokevat tulleensa kuulluksi ja olevan osallisia itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Ammattilaiset ovat ottaneet mallin yhtenäiseksi viitekehykseksi käyttöön.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Koulutettujen määrää seurataan ja raportoidaan tarvittaville tahoille. Koulutetuille tehdään kyselyjä mallin käyttöönottoon liittyen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Juurruttamisen apuna:
- HYVÄ-mallin koulutukset
- Informaation jakaminen eri kanavissa -autetaan muistamaan malli ja sen mahdollisuudet
- Etätapaamiset koulutetuille
- Sparraustyöpajat
- Julisteiden esille laitto, auttaa hahmottamaan mallia ja kokonaisuutta, tuo mallia tiedoksi niin ammattilaisille kuin lapsille, nuorille ja muille kuntalaisille
- Tietoa mallista Helsingin kaupungin Intrassa
- Tietoa mallista kuntalaisille Helsinki-kanavalla
- Helppokäyttöiset materiaalit, joita voi halutessaan käyttää
- Toimialoilla on tehty mittarit ja kirjaukset toimenpiteistä ja tavoitteista ja niitä seurataan
- Mallilla on omistajuus yhdellä toimialla, mistä käsin asioita edistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa
- Yhdyshenkilöt ja kouluttajat eri toimialoilta toimivat siltana omiin toimialoihin
-
Mallilla on tärkeää olla "omistajuus" ja tahtotila tehdä yhteistyötä
--> Mallin implementointi vie aikaa ja esihenkilöiden ja mallia käyttävien työntekijöiden tulee sitoutua sen käyttöön. Malli vaatii sitoutunutta työskentelyä ja tahon jolla on "kaikki langat käsissä". Kun halutaan kolmen eri toimialan ammattilaisten käyttävän mallia, tulee tiedotuksen ja informaation olla läpinäkyvää ja joustavaa.
Taloudellisia resursseja mallin käyttöön ottamiseksi ovat olleet:
Mallin oston kustannukset Helsinkiin, kouluttajien kouluttaminen, kouluttajien käyttämä työaika (sulautettu osaksi perustyöaikaa), materiaalikustannukset. Koulutuskustannukset verkkoon rakentamista varten.
