Hyvinvointia arkeen – askel kerrallaan

Luotu 24.05.2024
Hyvinvointia arkeen – askel kerrallaan
Hyvinvointia arkeen – askel kerrallaan

Tiivistelmä

Vahva Arki-hankkeessa kehitetty Hyvinvointia arkeen -toimintamalli on arkilähtöinen ja osallistava ryhmätoiminta. Mallin ydin on yhteinen tekeminen, keskustelu ja vertaistuki, joiden avulla vahvistetaan hyvinvointia, arjenhallintaa ja osallisuuden kokemusta.

Toiminnassa kokoonnutaan viikoittain työskentelemään teemoilla, jotka liittyvät erityisesti arjen konkreettisiin taitoihin: ruuanlaittoon, rytmiin, taloudellisiin valintoihin, itsestä huolehtimiseen, terveellisiin elintapoihin ja pieniin arjen muutoksiin. Ryhmässä jokainen saa osallistua omalla tavallaan – osa keskittyy tekemiseen, osa keskusteluun ja osa seuraa sivusta, kunnes on valmis toimimaan aktiivisemmin. Ohjaajat toimivat tasavertaisesti ryhmän jäseninä ja tukevat osallistujia heidän omista tavoitteistaan käsin.

Muutoksen synnyttää toiminnallinen tapa käsitellä hyvinvointia: tekeminen tapahtuu arjen tasolla, ei teoreettisen ohjeistuksen kautta. Yhteinen ruuanlaitto, yhdessä syöminen, keskustelut ja pienet kotona kokeiltavat harjoitukset tekevät elintavoista konkreettisia ja saavutettavia. Vertaisuus ja ryhmään kuuluminen vahvistavat motivaatiota ja rakentavat uusia arkirutiineja.

 

Osallisuus omassa elämässä

Toiminnan ytimessä on ajatus, että osallistuja on oman elämänsä asiantuntija. Ryhmään voi tulla myös silloin, kun julkiset tilat tai ryhmät jännittävät: mukaan saa aluksi tulla vaikka “sivusta seuraamaan” ja osallistua vähitellen, pienin ja satunnaisinkin panoksin. Jokainen päättää itse, tekeekö muutoksia arkeensa tai elintapoihinsa ja missä tahdissa.

Ryhmässä etsitään yhdessä osallistujalle sopivia ratkaisuja arjen haasteisiin, kuten epäsäännölliseen ruokailuun, niukkaan taloudelliseen tilanteeseen, arjen rytmittömyyteen tai yksinäisyyteen. Käytännön tekeminen – esimerkiksi edullisen ja terveellisen ruuan suunnittelu ja valmistus – yhdistyy siihen, että osallistuja voi kokeilla erilaisia rooleja: kokkina, suunnittelijana, keskustelijana tai vaikka tukena toiselle. Näin osallisuus omassa elämässä vahvistuu sekä päätöksenteon että konkreettisten arjen taitojen tasolla.

 

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa

Toimintamallia on kehitetty vahvasti yhteiskehittämisen periaatteella. Osallistujia on kuultu alusta alkaen palautteen, keskustelujen ja haastattelujen kautta. Ryhmäläiset ovat vaikuttaneet siihen, mitä teemoja käsitellään (esim. mielen hyvinvointi, liike arjessa, raha ja ruoka), millä tahdilla edetään ja millaisia harjoituksia tehdään. Näin he eivät ole vain toiminnan kohteita, vaan sen aktiivisia muotoilijoita.

Yhteiskehittäminen näkyy arjen tasolla esimerkiksi siinä, että ryhmäläisten toiveista on lisätty toiminnallisia osioita, muokattu ryhmäkertojen rakennetta ja vahvistettu vertaistukea. Osallistujien kokemustieto kerätään talteen ja sitä hyödynnetään sekä mallin jatkuvassa kehittämisessä että laajemmin organisaatiotasolla. Palautetta on myös kerätty digipolun sisällöstä ja käytettävyydestä. Tämä tukee osallisuutta myös vaikuttamisen prosesseissa: asiakkaiden ääni kuuluu palvelujen suunnittelussa.

 

 

Omaehtoinen ja yhteinen toiminta

Hyvinvointia arkeen -ryhmä luo yhteisen tilan, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina – taustasta, terveydestä tai elämäntilanteesta riippumatta. Ryhmässä tehdään konkreettisesti yhdessä: laitetaan ruokaa, syödään, keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Tämä tuottaa yhteistä hyvää sekä ryhmän sisällä että sen ulkopuolella.

Ryhmässä opitut taidot ja oivallukset siirtyvät usein myös osallistujien lähipiiriin: perheiden ruokailutavat voivat muuttua, arkeen tulee enemmän yhteistä tekemistä ja osallistuja voi jakaa oppimaansa eteenpäin. Yhteinen, turvallinen tila vahvistaa kokemusta merkityksellisyydestä, yhdenvertaisuudesta ja luottamuksesta – elementeistä, jotka rakentavat paikallista yhteisöllistä hyvinvointia.

 

Osallisuutta edistävät rakenteet

Toimintamallin vahvuus on siinä, että osallisuutta edistävät käytännöt eivät ole satunnaisia, vaan rakenteisiin sisältyviä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, sen sisältö rakentuu osallistujien tarpeista, ja palaute sekä havainnot kerätään systemaattisesti. Yhteiskehittämiseen osallistuvat sekä asiakkaat, ohjaajat että yhteistyökumppanit (esim. Pohde, MKN, järjestöt), ja malli on suunniteltu niin, että se on liitettävissä osaksi olemassa olevia palveluja.

Vaikutukset osallistujille näkyvät osallisuuden, hyvinvoinnin, arjenhallinnan ja työ- ja toimintakyvyn vahvistumisena.
Vaikutukset ammattilaisille ja organisaatiolle näkyvät osallisuutta tukevan työotteen vahvistumisena, yhtenäisempinä käytäntöinä ja rakenteina, joissa asiakkaiden ääni tulee pysyvästi osaksi palvelujen kehittämistä.

Kohderyhmä

Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa tehdään erilaisia hyvinvointia tukevia toimenpiteitä, mutta käytännöt vaihtelevat yksiköittäin. Elintapojen, arjenhallinnan ja osallisuuden teemat nousevat esiin asiakastyössä, mutta niitä käsitellään usein satunnaisesti, eikä käytössä ole yhtenäistä, tavoitteellista tai arvioitua ryhmämuotoista toimintatapaa. Haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä olevat asiakkaat eivät usein hakeudu perinteisen elintapaohjauksen piiriin, sillä palvelut koetaan etäisiksi, vaikeasti saavutettaviksi tai omiin tarpeisiin sopimattomiksi.

Kohderyhmän elämäntilanteet ovat monisyisiä, ja niihin liittyy usein pitkäaikaistyöttömyyttä, heikentynyt työ- ja toimintakyky, epäsäännöllinen arki, epäterveelliset elintavat sekä kokemukset yksinäisyydestä ja osattomuudesta. Nämä tekijät muodostavat esteen sekä hyvinvoinnin vahvistamiselle, että työllistymiselle. Elintapojen ja arjen hallinnan vahvistaminen on puolestaan keskeinen osa työ- ja toimintakyvyn kohentumista ja työllistymispolkujen rakentumista.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (13a §) edellyttää, että palvelun sisältö tukee elämänhallintaa ja työ- ja toimintakykyä sekä tarjoaa tarvittavaa yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lisäksi velvoite edistää hyvinvointia ja terveyttä, vahvistaa osallisuutta sekä kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja. Näihin kokonaisuuksiin liittyy tarve selkeille, toimiville ja käytäntöön helposti vietäville ohjausmenetelmille.

Hyvinvointia arkeen -toiminta kehitettiin vastaamaan näihin haasteisiin ja toiveisiin. Sen tavoitteena on tuoda kuntouttavaan työtoimintaan yhtenäinen, arkeen kiinnittyvä ja osallistava toimintatapa, joka lisää asiakkaiden toimintakykyä ja vahvistaa valmiuksia edetä kohti työelämää tai opintoja. Ryhmämuotoinen, tekemällä oppiminen sopii erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät hyödy perinteisestä elintapaohjauksesta tai tarvitsevat konkreettisempaa tukea arjen rakenteiden vahvistamiseen.

Strategisesti toiminta linkittyy työkyvyn tuen kokonaisuuteen, elintapaohjauksen palvelupolkuihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteisiin. Malli tukee myös ammattilaisten työtä tarjoamalla selkeän ja sovellettavan rakenteen ryhmäohjaukselle, ja se vahvistaa moniammatillista yhteistyötä palveluiden välillä. Vaikka malli on kehitetty kuntouttavan työtoiminnan tarpeisiin, se soveltuu laajasti myös päivätoimintaan, järjestöjen ryhmiin ja muuhun sosiaalisen kuntoutuksen kaltaiseen toimintaan.

Hyvinvointia arkeen -toiminta vastaa tunnistettuun tarpeeseen tuomalla kuntouttavaan työtoimintaan arkilähtöisen, osallistavan ja tekemiseen perustuvan ryhmätoimintatavan asiakkaille, jotka jäävät helposti hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle. Toiminta tukee työkyvyn tuen kokonaisuutta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita sekä osallisuutta vahvistavaa työotetta. Lisäksi se tarjoaa ammattilaisille rakenteen ja välineitä systemaattiseen ryhmäohjaukseen, joka voidaan helposti juurruttaa myös muihin ryhmätoiminnan ympäristöihin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointia arkeen -toiminnan taustalla vaikuttavat useat poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Huono-osaisuuden ja pitkäaikaisen työttömyyden kasvu heijastuu ihmisten terveyteen, arjenhallintaan ja toimintakykyyn. Haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä korostuvat muun muassa epäterveelliset elintavat, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys sekä vaikeudet osallistua palveluihin tai ylläpitää säännöllistä päivärytmiä. Näiden ilmiöiden myötä tarve arkeen kiinnittyvälle, konkreettiselle ja yhdessä tekemistä korostavalle elintapaohjaukselle kasvaa.

Toimintamallia on pilotoitu kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristöissä, joissa asiakkaiden elämäntilanteet ovat usein monisyisiä ja haasteet kasautuneita. Pitkäaikaistyöttömyys heikentää työ- ja toimintakykyä, kaventaa sosiaalisia verkostoja ja voi johtaa välinpitämättömyyteen terveellisten elintapojen noudattamisessa, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä entisestään. Kuntouttavassa työtoiminnassa korostuu tarve toiminnalle, joka tukee arjen perustaitoja: säännöllisyyttä, vuorovaikutusta, terveellisiä elintapoja sekä osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia.

Elintapojen ja arjenhallinnan vahvistaminen on keskeinen osa työ- ja toimintakyvyn parantumista. Terveellinen ravitsemus, riittävä uni, toimiva päivärytmi ja mielekäs tekeminen edistävät palautumista, keskittymiskykyä ja jaksamista — taitoja, joita tarvitaan työelämään kiinnittymisessä. Kun arjen perusrakenteet ovat kunnossa, on helpompi sitoutua kuntouttavaan työtoimintaan, edetä kohti opiskelu- tai työpolkuja ja vastaanottaa uudenlaisia haasteita.

Kuntouttava työtoiminta tarjoaa erinomaisen ympäristön toiminnan kehittämiselle, sillä se tavoittaa kohderyhmän arjessa ja mahdollistaa säännöllisen, pitkäkestoisen työskentelyn. Samalla toimintaympäristö edellyttää toiminnalta joustavuutta, sovellettavuutta ja konkreettisuutta, jotta se voidaan liittää osaksi olemassa olevia palveluja ilman raskaita rakenteita. Vaikka toimintamalli on kehitetty kuntouttavaan työtoimintaan, se soveltuu hyvin myös muihin ympäristöihin, kuten päivätoimintaan, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin ja järjestöjen toimintaan. Malli on piloitoitu työikäisillä, mutta pienin muokkauksen se soveltuu myös ikääntyneiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen.

Kehittämistyön taustalla ovat asiakkaiden, ammattilaisten, organisaation ja yhteiskunnan tasolla tunnistetut tarpeet. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ei kaikki hakeudu perinteisen elintapaohjauksen piiriin, minkä vuoksi tarvittiin käytännönläheinen ja saavutettava tapa käsitellä elintapoja ja arjenhallintaa yhdessä.

Ammattilaiset kaipasivat selkeää rakennetta ryhmätoimintaan, työkaluja elintapojen puheeksi ottamiseen sekä toimintatavan, joka on sovellettavissa eri yksiköihin. Työntekijöiden mukaan tarve oli erityisen suuri niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia ylläpitää säännöllistä arkea tai sitoutua yksilöohjaukseen, ja jotka hyötyvät paremmin tekemällä oppimisesta.

Organisaatiotasolla havaittiin tarve yhtenäistää toimintakäytäntöjä ja vahvistaa yhteisiä toimintamalleja, sillä työskentely oli aiemmin hajanaista ja yksiköittäin erilaista. Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat ratkaisuja, jotka ovat helposti juurrutettavissa osaksi palveluja ja vastaavat tuleviin rakenteellisiin muutoksiin.

Yhteiskunnallisella tasolla tarve liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn, työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Heikentynyt toimintakyky, epäsäännöllinen arki ja epäterveelliset elintavat vaikeuttavat työllistymistä ja lisäävät palvelujen tarvetta. Siksi muutos on tärkeä erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle tai rakentavat työkykyään pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointia arkeen -toiminta vastaa näihin tarpeisiin tuomalla kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen arkeen kiinnittyvän, osallistavan ja tavoitteellisen ryhmätoiminnan, joka edistää hyvinvointia, vahvistaa arjenhallinnan taitoja ja tukee etenemistä kohti työelämän valmiuksia.

Kehittämistyössä pilotoitiin myös Elintavat työkyvyn tukena ‑digipolkua osana Hyvinvointia arkeen ‑ryhmiä. Digipolku toimi tapaamisten välisenä “kotitehtävä‑työkirjana”, jonka avulla osallistujat pystyivät seuraamaan omia valintojaan ja jatkamaan harjoittelua arjessa. Pilotoinnin perusteella polun käyttö jäi vähäiseksi, mutta sisältö koettiin laadukkaaksi ja hyödylliseksi. Siksi se päätettiin siirtää osaksi Terveyskylän itsehoito-ohjelmaa. Keväällä 2026 julkaistava Vahva arki itsehoito-ohjelma toimii jatkossa Hyvinvointia arkeen ‑ryhmien digitaalisena tukena ja kotitehtäväalustana, mikä vahvistaa mallin jatkuvuutta ja sovellettavuutta eri ympäristöissä.

Vahva arki –hankkeen Hyvinvointia arkeen -toiminnan kohderyhmänä ovat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt sekä heidän kanssaan työskentelevät kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Toiminta soveltuu erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille, mutta sitä voidaan hyödyntää myös päivätoiminnassa sekä järjestöjen ryhmissä ja pienin muokkauksin ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Asiakasymmärrys on rakentunut pitkäkestoisessa ryhmätoiminnassa, jatkuvassa vuoropuhelussa ja monipuolisissa palaute- ja arviointimenetelmissä. Osallistujat ovat kertoneet esimerkiksi haasteista ruokailun säännöllisyydessä, yksinäisyydestä, epäsäännöllisestä arjesta tai siitä, ettei kotona tule tehtyä kunnon aterioita. Myös sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja epävarmuus uusien asioiden kokeilemisesta ovat nousseet esiin. Nämä kokemukset ovat auttaneet suuntaamaan toimintaa kohti arjen konkreettisia tarpeita.

Asiakkaat eivät olleet pelkästään kehittämistyön kohteita, vaan aktiivisia toimijoita. Heidän palautteensa muokkasi ryhmien sisältöä, tekemisen tapoja ja painotuksia. Asiakkaiden toiveesta esimerkiksi ruuanlaiton käytännön harjoituksia lisättiin, teemoja muokattiin heidän kiinnostuksensa mukaan ja ryhmäkertoihin tuotiin lisää keskustelua, vertaistukea ja toiminnallisia osioita. Lisäksi osallistujat nostivat esiin tarpeen hitaampaan etenemiseen ja toistoon, mikä huomioitiin mallin rakenteessa.

Osallistamista toteutettiin ryhmien aikana ja niiden jälkeen keskusteluissa, palautelomakkeilla ja haastatteluilla. Asiakkaat pääsivät vaikuttamaan myös siihen, miten toimintaa viestitään ja millaisia materiaaleja käytetään. Heidän kokemuksensa siitä, mikä arjessa oikeasti toimii, ovat olleet ratkaisevia mallin kehittämisessä.

Yhteiskehittäminen syvensi asiakasymmärrystä ja vahvisti myös asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Kun he näkivät, että heidän näkemyksensä vaikuttavat suoraan toiminnan muotoon, sitoutuminen kasvoi ja motivaatio osallistua vahvistui.

Toinen keskeinen kohderyhmä ovat kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Toimintamalli tarjoaa heille konkreettisia työkaluja elintapojen puheeksiottoon, arjen taitojen ohjaamiseen ja osallistavan työotteen vahvistamiseen. Ohjaajille on myös tarjottu monipuolisesti koulutuksia elintapaohjaukseen ja ohjausosaamiseen liittyen. Koulutukset auttoivat ammattilaisia ymmärtämään ja ohjaamaan asiakkaitaan asiakaslähtöisemmin.

Kaavio Hyvinvointia arkeen toimintamallista
Hyvinvointia arkeen toimintamalli
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyöllä tavoitellaan muutosta sekä yksilön tasolla että kuntouttavan työtoiminnan toimintakulttuurissa.

Yksilötasolla tavoitteena on, että osallistujien hyvinvointi, arjenhallinta, elintavat ja toimintakyky vahvistuvat. Ryhmäläiset saavat kokemuksia osallisuudesta, onnistumisesta ja omiin valintoihin vaikuttamisesta. Konkreettisia muutoksia ovat esimerkiksi säännöllisempi päivärytmi, terveellisemmät ruokailutavat, lisääntynyt jaksaminen ja rohkeus kokeilla uusia asioita. Näin vahvistuvat myös työelämävalmiudet ja edellytykset edetä kohti opintoja tai työllistymistä.

Ammattilaisten tasolla tavoitteena on lisätä varmuutta ja osaamista ryhmäohjaamiseen sekä elintapojen puheeksiottoon. Toimintamalli tarjoaa selkeän, testatun ja käytännönläheisen työkalun, joka tekee työstä suunnitelmallisempaa ja tukee osallistavaa työotetta.

Organisaatiotasolla tavoitteena on, että hyvinvointia, toimintakykyä ja terveellisiä elintapoja tukeva ryhmätoiminta juurtuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa. Malli luo yhtenäisiä käytäntöjä ja vahvistaa yhteistyötä sosiaalipalvelujen, terveyden edistämisen ja työllisyyspalvelujen välillä.

Yhteiskunnan tasolla tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien toimintakykyä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työllistymistä — vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnan kustannusten näkökulmasta.

Digipolun hyödyntäminen:
Tavoitteisiin kuuluu myös digitaalisen tuen vahvistaminen. Elintavat työkyvyn tukena -digipolkua pilotoitiin ryhmissä kotitehtäväalustana. Vaikka käyttö jäi pilotissa vähäiseksi, sisällöt koettiin hyödyllisiksi, minkä vuoksi ne siirrettiin osaksi Terveyskylän uutta Vahva arki itsehoito-ohjelmaa (julkaistaan 2026). Jatkossa digipolkua hyödynnetään systemaattisesti ryhmän “työkirjana”, joka tukee oppimista tapaamisten välillä ja vahvistaa muutoksen pysyvyyttä.

Kokonaisuutena tavoitteena on luoda valmis, helposti käyttöönotettava ryhmätoiminnan malli, joka auttaa heikommassa asemassa olevien ihmisten arjen hallintaa, lisää osallisuutta ja tukee etenemistä kohti parempaa hyvinvointia ja työkykyä – kuntouttavassa työtoiminnassa ja muissa ryhmätoiminnan ympäristöissä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosta seurataan ja arvioidaan sekä yksilön, ammattilaisten että toiminnan tasolla. Mittaamisessa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä, jotta saadaan mahdollisimman monipuolinen kuva toiminnan vaikutuksista.

Osallistujien hyvinvointia ja elämänlaatua arvioidaan standardoiduilla kyselyillä, kuten EuroHIS-8 elämänlaatumittari ja osallisuusindikaattori (THL). Elintapoihin liittyvät kyselyt, kuten syömisen taito -kysely, syömistottumustesti ja tyypin 2 diabeteksen riskitesti. Mittareiden avulla seurataan mm. koettua terveyttä, arjen tarmoa, vuorovaikutussuhteita, osallisuuden kokemusta sekä elintapojen muutosta. Asiakkaiden ääni saadaan kuuluville Pienet onnistumistarinat puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä.

Ammattilaisten näkökulmasta muutosta seurataan palautekyselyillä, jossa kartoitetaan kokemuksia mallin hyödynnettävyydestä, ohjauksen sujuvuudesta ja yhteistyön kehittymisestä.  

Kyselyt toteutetaan ryhmätoiminnan alussa ja lopussa, ja mahdollisuuksien mukaan myös myöhemmin 6 kuukauden kuluttua. Kyselyt voidaan toteuttaa sähköisesti tai paperilla osallistujien ja ohjaajien valmiuksien mukaan.

Laadullista tietoa kerätään:

  • haastatteluilla (esim. pienet onnistumistarinat, ryhmähaastattelut)
  • ryhmäkeskusteluilla
  • ryhmien aikana tehtävällä havainnoinnilla sekä
  • ohjaajien kirjallisilla ryhmäkertaraporteilla, joissa kuvataan osallistujien aktiivisuutta, ilmapiiriä ja arjen muutoksiin liittyviä havaintoja.

Saatua tietoa hyödynnetään jatkuvasti toiminnan kehittämisessä. Arjen kokemusten, palautteiden ja mittaustulosten pohjalta on esimerkiksi muokattu ryhmän rakennetta (alkuperäisestä kahdeksan kerran mallista kolmentoista kerran kokonaisuuteen) sekä tarkennettu sisältöjä vastaamaan paremmin osallistujien tarpeita. Näin seuranta ei ole vain jälkikäteistä arviointia, vaan osa jatkuvaa, iteratiivista kehittämistä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Vahva arki -hankkeessa kehitetyn Hyvinvointia arkeen -toimintamallin käyttöönotto perustuu valmiisiin, selkeisiin ja helposti sovellettaviin rakenteisiin. Malliin kuuluu 14 tapaamiskertaa: 13 viikoittaista neljän tunnin tapaamista ja puolen vuoden kuluttua järjestettävä seurantakerta. Jokaisella tapaamisella on teema, joka käsitellään keskustellen ja toiminnallisesti. Ruuanlaitto ja yhteinen ruokailu ovat osa jokaista tapaamiskertaa, mikä tukee arjen taitojen oppimista ja osallisuuden kokemusta.

Ohjaajille on käytössä valmiit materiaalit: diaesitykset, tapaamiskertojen aikataulurunko, kokeillut reseptit, resepteihin pohjautuvat kauppalistat sekä ohjaajan opas, joka avaa sisältöjä ja tukee mallin soveltamista käytäntöön. Rakenne mahdollistaa sen, että toiminta pysyy yhdenmukaisena, mutta ohjaajilla on joustoa mukauttaa sisältöjä osallistujien tarpeisiin.

Resurssit:

  • Ohjaajat: Ryhmää voi ohjata yksin tai työparin kanssa. Ohjaajilla tulee olla mahdollisuus valmistautua ja toteuttaa neljän tunnin tapaamiset viikoittain.
  • Ohjaajien perehtyminen: Koulutusmateriaali, jossa käydään läpi mallin sisältö, materiaalin hyödyntäminen ja käytännön toteutus.
  • Aikataulutus: Ryhmän mainostaminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen ryhmän alkua. Ennakkoon ohjaajilla tulee olla aikaa ryhmän suunnitteluun.
  • Tilat: Tila, jossa on iso näyttö tai videotykki sekä tuolit. Ruoanlaittoa varten tarvitaan keittiötila, josta löytyy perusruoanlaittovälineet ja astiat.
  • Osallistujien materiaalit: tulostettavia materiaaleja, kuten reseptivihko. Terveyskylän elintavat työkyvyn tukena digipolku.
  • Kustannukset: elintarvikekustannukset, tulosteet, mahdollinen tilavuokra. 

 

Käyttöönoton ja juurruttamisen vaiheet:

  • Perehdytys ja valmistelu
    • Ohjaajien perehtyminen koulutusmateriaalin avulla
    • Materiaalien läpikäynti ja soveltaminen paikalliseen toimintaympäristöön
    • Käytännön järjestelyt (tilat, välineet, aikataulut)
    • Riittävä aika ryhmän markkinointiin
  • Ensimmäinen toteutus
    • Mallin kokeilu käytännössä
    • Havaintojen ja palautteen keruu osallistujilta ja ohjaajilta
  • Arviointi ja muokkaus
    • Palautteen läpikäynti
    • Tarvittavat muutokset sisältöihin, aikatauluihin tai toteutustapaan
  • Vakiinnuttaminen
    • Mallin kirjaaminen osaksi yksikön toimintaa
    • Vastuiden selkeyttäminen (kuka ohjaa, kuka koordinoi, kuka luo rakenteet)
    • Säännölliset ryhmät ja ohjaajille yhteiset kehittämishetket
  • Laajentaminen ja jakaminen
    • Mallin esittely muille yksiköille ja toimijoille
    • Osaamisen ja materiaalien jakaminen
    • Yhteinen rakenteellinen ratkaisu, jonka avulla käyttöönotto on toistettavissa eri palveluissa

Toimivuus perustuu siihen, että ohjaajat voivat soveltaa mallia joustavasti ja että asiakkaiden ääni kuuluu jatkuvassa kehittämisessä. Kun rakenne, resurssit ja työote ovat kunnossa, toimintamalli juurtuu osaksi kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja muun ryhmätoiminnan arkea.

Toimintamallin ydinsisältö

Vahva Arki-hankkeessa kehitetty Hyvinvointia arkeen -toimintamalli on arkilähtöinen ja osallistava ryhmätoiminta. Mallin ydin on yhteinen tekeminen, keskustelu ja vertaistuki, joiden avulla vahvistetaan hyvinvointia, arjenhallintaa ja osallisuuden kokemusta.

Toiminnassa kokoonnutaan viikoittain työskentelemään teemoilla, jotka liittyvät erityisesti arjen konkreettisiin taitoihin: ruuanlaittoon, rytmiin, taloudellisiin valintoihin, itsestä huolehtimiseen, terveellisiin elintapoihin ja pieniin arjen muutoksiin. Ryhmässä jokainen saa osallistua omalla tavallaan – osa keskittyy tekemiseen, osa keskusteluun ja osa seuraa sivusta, kunnes on valmis toimimaan aktiivisemmin. Ohjaajat toimivat tasavertaisesti ryhmän jäseninä ja tukevat osallistujia heidän omista tavoitteistaan käsin.

Muutoksen synnyttää toiminnallinen tapa käsitellä hyvinvointia: tekeminen tapahtuu arjen tasolla, ei teoreettisen ohjeistuksen kautta. Yhteinen ruuanlaitto, yhdessä syöminen, keskustelut ja pienet kotona kokeiltavat harjoitukset tekevät elintavoista konkreettisia ja saavutettavia. Vertaisuus ja ryhmään kuuluminen vahvistavat motivaatiota ja rakentavat uusia arkirutiineja.

 

Osallisuus omassa elämässä

Toiminnan ytimessä on ajatus, että osallistuja on oman elämänsä asiantuntija. Ryhmään voi tulla myös silloin, kun julkiset tilat tai ryhmät jännittävät: mukaan saa aluksi tulla vaikka “sivusta seuraamaan” ja osallistua vähitellen, pienin ja satunnaisinkin panoksin. Jokainen päättää itse, tekeekö muutoksia arkeensa tai elintapoihinsa ja missä tahdissa.

Ryhmässä etsitään yhdessä osallistujalle sopivia ratkaisuja arjen haasteisiin, kuten epäsäännölliseen ruokailuun, niukkaan taloudelliseen tilanteeseen, arjen rytmittömyyteen tai yksinäisyyteen. Käytännön tekeminen – esimerkiksi edullisen ja terveellisen ruuan suunnittelu ja valmistus – yhdistyy siihen, että osallistuja voi kokeilla erilaisia rooleja: kokkina, suunnittelijana, keskustelijana tai vaikka tukena toiselle. Näin osallisuus omassa elämässä vahvistuu sekä päätöksenteon että konkreettisten arjen taitojen tasolla.

 

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa

Toimintamallia on kehitetty vahvasti yhteiskehittämisen periaatteella. Osallistujia on kuultu alusta alkaen palautteen, keskustelujen ja haastattelujen kautta. Ryhmäläiset ovat vaikuttaneet siihen, mitä teemoja käsitellään (esim. mielen hyvinvointi, liike arjessa, raha ja ruoka), millä tahdilla edetään ja millaisia harjoituksia tehdään. Näin he eivät ole vain toiminnan kohteita, vaan sen aktiivisia muotoilijoita.

Yhteiskehittäminen näkyy arjen tasolla esimerkiksi siinä, että ryhmäläisten toiveista on lisätty toiminnallisia osioita, muokattu ryhmäkertojen rakennetta ja vahvistettu vertaistukea. Osallistujien kokemustieto kerätään talteen ja sitä hyödynnetään sekä mallin jatkuvassa kehittämisessä että laajemmin organisaatiotasolla. Palautetta on myös kerätty digipolun sisällöstä ja käytettävyydestä. Tämä tukee osallisuutta myös vaikuttamisen prosesseissa: asiakkaiden ääni kuuluu palvelujen suunnittelussa.

 

 

Omaehtoinen ja yhteinen toiminta

Hyvinvointia arkeen -ryhmä luo yhteisen tilan, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina – taustasta, terveydestä tai elämäntilanteesta riippumatta. Ryhmässä tehdään konkreettisesti yhdessä: laitetaan ruokaa, syödään, keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Tämä tuottaa yhteistä hyvää sekä ryhmän sisällä että sen ulkopuolella.

Ryhmässä opitut taidot ja oivallukset siirtyvät usein myös osallistujien lähipiiriin: perheiden ruokailutavat voivat muuttua, arkeen tulee enemmän yhteistä tekemistä ja osallistuja voi jakaa oppimaansa eteenpäin. Yhteinen, turvallinen tila vahvistaa kokemusta merkityksellisyydestä, yhdenvertaisuudesta ja luottamuksesta – elementeistä, jotka rakentavat paikallista yhteisöllistä hyvinvointia.

 

Osallisuutta edistävät rakenteet

Toimintamallin vahvuus on siinä, että osallisuutta edistävät käytännöt eivät ole satunnaisia, vaan rakenteisiin sisältyviä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, sen sisältö rakentuu osallistujien tarpeista, ja palaute sekä havainnot kerätään systemaattisesti. Yhteiskehittämiseen osallistuvat sekä asiakkaat, ohjaajat että yhteistyökumppanit (esim. Pohde, MKN, järjestöt), ja malli on suunniteltu niin, että se on liitettävissä osaksi olemassa olevia palveluja.

Vaikutukset osallistujille näkyvät osallisuuden, hyvinvoinnin, arjenhallinnan ja työ- ja toimintakyvyn vahvistumisena.
Vaikutukset ammattilaisille ja organisaatiolle näkyvät osallisuutta tukevan työotteen vahvistumisena, yhtenäisempinä käytäntöinä ja rakenteina, joissa asiakkaiden ääni tulee pysyvästi osaksi palvelujen kehittämistä.

Hyvinvointia arkeen toimintamallin prosessikuvaus
Hyvinvointia arkeen esite.
Hyvinvointia arkeen esite.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hyvinvointia arkeen ‑toimintamallin arviointi osoittaa selvästi, että toiminta on tukenut osallistujien hyvinvointia, arjenhallintaa ja osallisuutta. Arviointi perustui kyselyihin (EuroHIS‑8, osallisuusindikaattori, syömisen taito, syömistottumustesti, diabetesriskitesti), terveysmittauksiin sekä haastatteluihin ja ohjaajien havaintoihin.

Laadullista aineistoa kerättiin palautteiden ja haastatteluiden avulla. Pienet onnistumistarinat -haastattelulla kerättiin aineistoa Pro Gradu -tutkielmaan, jolla lisätään ymmärrystä osallistujien ryhmätoiminnan ja osallisuuden kokemuksista.

Hyvinvoinnin ja elintapojen muutokset
Osalla osallistujista terveysmittaukset osoittivat pieniä myönteisiä muutoksia, kuten painon laskua ja kehonkoostumuksen parantumista. Mittaukset koettiin motivoiviksi ja ne rohkaisivat terveellisempiin valintoihin arjessa.

Osallisuus ja elämänlaatu
Kyselytulokset osoittavat, että ryhmätoiminta on tukenut sekä osallisuuden että elämänlaadun vahvistumista.

  • Osallisuusindikaattorin perusteella keskimääräinen pistemäärä nousi, ja erityisesti kokemus tarpeellisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja elämän tarkoituksellisuudesta vahvistui monilla osallistujilla.
  • EuroHIS-8 elämänlaatukyselyssä suurin osa vastaajista raportoi elämänlaadun parantuneen ryhmän aikana; eniten nousua oli tyytyväisyydessä terveyteen, arjen tarmoon ja selviytymisessä päivittäisistä toiminnoista.

Aineistossa näkyi myös vaihtelua: osalla osallisuuden tai elämänlaadun pisteet heikkenivät, mikä kertoo siitä, että elämäntilanteet voivat olla kuormittavia tai ryhmämuotoinen tuki ei yksin riitä. Kokonaisuutena trendi oli selvästi myönteinen, ja toiminnalla tavoitettiin erityisesti niitä osallistujia, joiden osallisuuden kokemus oli alun perin heikko.

Ruoanvalmistustaitojen kehittyessä myös ryhmäläisten syömisen taito kehittyi myönteiseen suunataan syömisen ja ruokailujen suunnittelun edistyessä. Tämä näkyi myös syömisen taito -kyselyn ja haastattelujen tuloksissa. Monet ryhmäläiset kertoivat, ettei kotona tule laitettua ruokaa, ruokailu on usein epäsäännöllistä tai ruokavalio yksipuolista. Yhteinen ruoanlaitto madalsi kynnystä kokeilla uusia raaka-aineita, opetti edullisempia vaihtoehtoja ja toi tekemiseen rutiinia.

Osallistujat kuvasivat ryhmätoiminnan lisänneen osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Ryhmä tarjosi turvallisen ja hyväksyvän ympäristön, jossa jokaisella oli mahdollisuus osallistua omista lähtökohdistaan, vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja tuoda esiin omia ajatuksiaan. Monille tämä vahvisti tunnetta siitä, että omilla mielipiteillä on merkitystä. 

“Kyllä siellä hyviä vinkkejä sai ja jokainen sai puhua omia. Tuli semmonen olo, että omilla mielipiteillä oli merkitystä.” 

Osallisuuden kokemus vahvistui erityisesti niillä osallistujilla, joilla se oli lähtötilanteessa heikko. Ryhmätoiminta tuki kokemusta omiin asioihin vaikuttamisesta, elämän merkityksellisyydestä ja omasta toimijuudesta. Osallistujat kuvasivat ilmapiiriä avoimeksi ja tasavertaiseksi 

“Kaikki pääsi vaikuttamaan ja ilmapiiri oli tosi avoin. Sai olla mukana just semmosena kuin on.”

Osallistujien kokemusten perusteella toiminta tuki kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjen hallintaa. Ryhmä toi rytmiä päiviin, lisäsi mielekästä tekemistä ja antoi konkreettisia keinoja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Arjen rakenteiden merkitys nousi vahvasti esiin. 

“Että pääsee olemaan osana tuommoista ryhmää ja tulee arkeen sitä rytmiä, niin se on ollu tosi tärkeetä mulle.” 

Ryhmätoiminta vahvisti myös osallistujien itseluottamusta ja aktiivista toimijuutta. Monet kuvasivat rohkeuden lisääntyneen ja oman pystyvyyden tunteen vahvistuneen. 

“Kyllä sen siinä ryhmässä huomas, että itseluottamusta tuli enemmän.” 

Arvioinnin perusteella Hyvinvointia arkeen ‑toimintamalli toteuttaa asiakaslähtöisyyttä tarjoamalla osallistujille aidon mahdollisuuden vaikuttaa, tulla kuulluksi ja edetä omaan tahtiin. Osallistujien kokemukset osoittavat, että toimintamalli vahvistaa osallisuutta, tukee arjen ja toimintakyvyn kehittymistä sekä luo edellytyksiä myönteisille jatkopoluille. 

“Ryhmä on ollu tärkeä askel eteenpäin. Nyt tuntuu, että pystyy taas miettimään tulevaisuutta.”

 

Vaikutukset ammattilaisille ja toimintaan
Ammattilaiset kokivat, että toimintamalli selkeytti ryhmätoimintaa ja toi rakenteen, jonka varaan ohjaustyötä on helpompi tehdä. Valmiit materiaalit ja selkeä runko tukivat elintapojen puheeksiottoa ja tekivät työstä suunnitelmallisempaa. Yhteiskehittäminen lisäsi ohjaajien sitoutumista ja kehittämismyönteisyyttä.

 

Yllättävät ja odottamattomat muutokset
Myönteisenä havaintona oli, että lähes kaikille ryhmäläisistä löytyi jonkinlainen jatkopolku (esim. jatko kuntouttavassa työtoiminnassa, opintoihin hakeutuminen tai muu palvelu). Lisäksi osa osallistujista toivoi ryhmän pidempikestoista versiota ja lisää toiminnallisuutta, mikä kertoo siitä, että toiminta koettiin merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi.

Kokonaisuutena arvioinnin tulokset osoittavat, että Hyvinvointia arkeen -toimintamalli tukee erityisesti heikompaa osallisuutta kokevien hyvinvointia, vahvistaa arjenhallintaa ja luo rakenteen, jonka avulla sekä asiakkaat että ammattilaiset voivat toimia tavoitteellisemmin kohti parempaa työ- ja toimintakykyä.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

---

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

---

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

---

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Hyvinvointia arkeen -toimintamallin soveltaminen edellyttää ennen kaikkea aikaa, avointa asennetta ja halua kuulla osallistujien tarpeita. Malli toimii parhaiten ympäristöissä, joissa ohjaajilla on mahdollisuus toteuttaa toimintaa joustavasti ja rakentaa turvallinen, kannustava ilmapiiri. 

Mitä soveltaminen vaatii?

  • Ohjaajien osaamista osallistavasta työotteesta, kuuntelemisesta ja ryhmädynamiikan tukemisesta.
  • Aikaa valmistautumiseen ja ryhmäkertojen toteuttamiseen (viikoittaiset neljän tunnin tapaamiset).
  • Käytännön resursseja, kuten ruuanlaittovälineitä, keittiötila ja budjetti ruokatarvikkeisiin.
  • Kykyä soveltaa materiaaleja, ei toteuttaa niitä mekaanisesti. Ryhmän tarpeet ohjaavat etenemistä.
  • Tilaa turvalliselle ryhmäilmapiirille, jossa osallistuminen on mahdollista myös vähitellen tai pienellä panoksella.

 

Soveltaminen eri kohderyhmiin
Malli soveltuu hyvin kuntouttavan työtoiminnan lisäksi sosiaaliseen kuntoutukseen, päivätoimintaan ja järjestöjen ryhmiin. Se toimii myös erilaisille osallistujille, koska toiminta perustuu käytännön tekemiseen ja omaan tahtiin osallistumiseen. Ruuanlaitto on helposti lähestyttävää ja yhdistää osallistujia riippumatta koulutuksesta, iästä tai taustasta. Malli soveltuu pienin muokkauksin ikääntyneiden päivätoimintaan lisäämään osallisuutta, vähentämään yksinäisyyttä ja parantamaan arjen haasteista selviytymistä.

 

Sudenkuopat ja miten niitä voi välttää

  • Liian tiukka aikataulu tai kaavamainen toteutus: anna ryhmälle tilaa vaikuttaa ja hidasta tarvittaessa.
  • Liiallinen teoria: käytännön tekeminen on mallin vahvuus – vältä liikaa luennointia.
  • Yksisuuntainen ohjaaminen: varmista, että osallistuja saa olla toimija eikä vain kuulija.
  • Ryhmäläisten tarpeiden sivuuttaminen: kerää palautetta joka kerta ja muokkaa sisältöjä sen mukaan.
  • Ohjaajan yksin jääminen: yhteinen suunnittelu ja vertaistuki ohjaajien kesken helpottavat toteutusta.
  • Liian suuri ryhmä: optimaalinen ryhmäkoko on sellainen, jossa jokainen tulee kuulluksi ja mahtuu keittiötilaan turvallisesti.
  • Rahan puute: varmista, että ryhmän pitämiseen on riittävä budjetti. Elintarvikekustannukset ovat keskimäärin 35 €/kerta.

Kun ohjaaja luottaa prosessiin ja antaa osallistujille tilaa vaikuttaa, toiminta rakentuu kestävästi ja tukee osallisuutta, arjenhallintaa ja hyvinvointia eri toimintaympäristöissä.

Hyvinvointia arkeen materiaali on saatavilla Maa- ja kotitalousnaisten sivustol…

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntouttava työtoiminta
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)