Hyvinvointia arkeen -toiminnan taustalla vaikuttavat useat poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Huono-osaisuuden ja pitkäaikaisen työttömyyden kasvu heijastuu ihmisten terveyteen, arjenhallintaan ja toimintakykyyn. Haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä korostuvat muun muassa epäterveelliset elintavat, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys sekä vaikeudet osallistua palveluihin tai ylläpitää säännöllistä päivärytmiä. Näiden ilmiöiden myötä tarve arkeen kiinnittyvälle, konkreettiselle ja yhdessä tekemistä korostavalle elintapaohjaukselle kasvaa.
Toimintamallia on pilotoitu kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristöissä, joissa asiakkaiden elämäntilanteet ovat usein monisyisiä ja haasteet kasautuneita. Pitkäaikaistyöttömyys heikentää työ- ja toimintakykyä, kaventaa sosiaalisia verkostoja ja voi johtaa välinpitämättömyyteen terveellisten elintapojen noudattamisessa, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä entisestään. Kuntouttavassa työtoiminnassa korostuu tarve toiminnalle, joka tukee arjen perustaitoja: säännöllisyyttä, vuorovaikutusta, terveellisiä elintapoja sekä osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia.
Elintapojen ja arjenhallinnan vahvistaminen on keskeinen osa työ- ja toimintakyvyn parantumista. Terveellinen ravitsemus, riittävä uni, toimiva päivärytmi ja mielekäs tekeminen edistävät palautumista, keskittymiskykyä ja jaksamista — taitoja, joita tarvitaan työelämään kiinnittymisessä. Kun arjen perusrakenteet ovat kunnossa, on helpompi sitoutua kuntouttavaan työtoimintaan, edetä kohti opiskelu- tai työpolkuja ja vastaanottaa uudenlaisia haasteita.
Kuntouttava työtoiminta tarjoaa erinomaisen ympäristön toiminnan kehittämiselle, sillä se tavoittaa kohderyhmän arjessa ja mahdollistaa säännöllisen, pitkäkestoisen työskentelyn. Samalla toimintaympäristö edellyttää toiminnalta joustavuutta, sovellettavuutta ja konkreettisuutta, jotta se voidaan liittää osaksi olemassa olevia palveluja ilman raskaita rakenteita. Vaikka toimintamalli on kehitetty kuntouttavaan työtoimintaan, se soveltuu hyvin myös muihin ympäristöihin, kuten päivätoimintaan, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin ja järjestöjen toimintaan. Malli on piloitoitu työikäisillä, mutta pienin muokkauksen se soveltuu myös ikääntyneiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen.
Kehittämistyön taustalla ovat asiakkaiden, ammattilaisten, organisaation ja yhteiskunnan tasolla tunnistetut tarpeet. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ei kaikki hakeudu perinteisen elintapaohjauksen piiriin, minkä vuoksi tarvittiin käytännönläheinen ja saavutettava tapa käsitellä elintapoja ja arjenhallintaa yhdessä.
Ammattilaiset kaipasivat selkeää rakennetta ryhmätoimintaan, työkaluja elintapojen puheeksi ottamiseen sekä toimintatavan, joka on sovellettavissa eri yksiköihin. Työntekijöiden mukaan tarve oli erityisen suuri niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia ylläpitää säännöllistä arkea tai sitoutua yksilöohjaukseen, ja jotka hyötyvät paremmin tekemällä oppimisesta.
Organisaatiotasolla havaittiin tarve yhtenäistää toimintakäytäntöjä ja vahvistaa yhteisiä toimintamalleja, sillä työskentely oli aiemmin hajanaista ja yksiköittäin erilaista. Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat ratkaisuja, jotka ovat helposti juurrutettavissa osaksi palveluja ja vastaavat tuleviin rakenteellisiin muutoksiin.
Yhteiskunnallisella tasolla tarve liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn, työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Heikentynyt toimintakyky, epäsäännöllinen arki ja epäterveelliset elintavat vaikeuttavat työllistymistä ja lisäävät palvelujen tarvetta. Siksi muutos on tärkeä erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka jäävät helposti palvelujen ulkopuolelle tai rakentavat työkykyään pitkällä aikavälillä.
Hyvinvointia arkeen -toiminta vastaa näihin tarpeisiin tuomalla kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen arkeen kiinnittyvän, osallistavan ja tavoitteellisen ryhmätoiminnan, joka edistää hyvinvointia, vahvistaa arjenhallinnan taitoja ja tukee etenemistä kohti työelämän valmiuksia.
Kehittämistyössä pilotoitiin myös Elintavat työkyvyn tukena ‑digipolkua osana Hyvinvointia arkeen ‑ryhmiä. Digipolku toimi tapaamisten välisenä “kotitehtävä‑työkirjana”, jonka avulla osallistujat pystyivät seuraamaan omia valintojaan ja jatkamaan harjoittelua arjessa. Pilotoinnin perusteella polun käyttö jäi vähäiseksi, mutta sisältö koettiin laadukkaaksi ja hyödylliseksi. Siksi se päätettiin siirtää osaksi Terveyskylän itsehoito-ohjelmaa. Keväällä 2026 julkaistava Vahva arki itsehoito-ohjelma toimii jatkossa Hyvinvointia arkeen ‑ryhmien digitaalisena tukena ja kotitehtäväalustana, mikä vahvistaa mallin jatkuvuutta ja sovellettavuutta eri ympäristöissä.
Vahva arki –hankkeen Hyvinvointia arkeen -toiminnan kohderyhmänä ovat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt sekä heidän kanssaan työskentelevät kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Toiminta soveltuu erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille, mutta sitä voidaan hyödyntää myös päivätoiminnassa sekä järjestöjen ryhmissä ja pienin muokkauksin ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Asiakasymmärrys on rakentunut pitkäkestoisessa ryhmätoiminnassa, jatkuvassa vuoropuhelussa ja monipuolisissa palaute- ja arviointimenetelmissä. Osallistujat ovat kertoneet esimerkiksi haasteista ruokailun säännöllisyydessä, yksinäisyydestä, epäsäännöllisestä arjesta tai siitä, ettei kotona tule tehtyä kunnon aterioita. Myös sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja epävarmuus uusien asioiden kokeilemisesta ovat nousseet esiin. Nämä kokemukset ovat auttaneet suuntaamaan toimintaa kohti arjen konkreettisia tarpeita.
Asiakkaat eivät olleet pelkästään kehittämistyön kohteita, vaan aktiivisia toimijoita. Heidän palautteensa muokkasi ryhmien sisältöä, tekemisen tapoja ja painotuksia. Asiakkaiden toiveesta esimerkiksi ruuanlaiton käytännön harjoituksia lisättiin, teemoja muokattiin heidän kiinnostuksensa mukaan ja ryhmäkertoihin tuotiin lisää keskustelua, vertaistukea ja toiminnallisia osioita. Lisäksi osallistujat nostivat esiin tarpeen hitaampaan etenemiseen ja toistoon, mikä huomioitiin mallin rakenteessa.
Osallistamista toteutettiin ryhmien aikana ja niiden jälkeen keskusteluissa, palautelomakkeilla ja haastatteluilla. Asiakkaat pääsivät vaikuttamaan myös siihen, miten toimintaa viestitään ja millaisia materiaaleja käytetään. Heidän kokemuksensa siitä, mikä arjessa oikeasti toimii, ovat olleet ratkaisevia mallin kehittämisessä.
Yhteiskehittäminen syvensi asiakasymmärrystä ja vahvisti myös asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Kun he näkivät, että heidän näkemyksensä vaikuttavat suoraan toiminnan muotoon, sitoutuminen kasvoi ja motivaatio osallistua vahvistui.
Toinen keskeinen kohderyhmä ovat kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Toimintamalli tarjoaa heille konkreettisia työkaluja elintapojen puheeksiottoon, arjen taitojen ohjaamiseen ja osallistavan työotteen vahvistamiseen. Ohjaajille on myös tarjottu monipuolisesti koulutuksia elintapaohjaukseen ja ohjausosaamiseen liittyen. Koulutukset auttoivat ammattilaisia ymmärtämään ja ohjaamaan asiakkaitaan asiakaslähtöisemmin.