Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on kehitetty toimintamalli (ks. linkki), jota on tavoitteena täsmentää ja varioida eri palveluihin ja erilaisille asiakasryhmille. Yleistä, geneeristä, toimintamallia on lähdetty ensimmäisenä täsmentämään ja pilotoimaan fysioterapian toimintaan. Fysioterapiapalvelut kuuluvat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatiorakenteessa kuntoutuksen alle ja ovat osa terapiapalveluyksikköä. Fysioterapeutteja toimii alueen jokaisessa kahdeksassa sote-keskuksessa sekä erikoissairaanhoidossa.
Fysioterapiapalveluihin kuuluvat muun muassa toimintakyvyn arviointi, omahoidon ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen terapia sekä sairaalaosastoilla toteutettava kuntouttava toiminta. Fysioterapiapalvelut ovat tarkoitettu kaiken ikäisille ja palveluita toteutetaan sekä henkilökohtaisena yksilöohjauksena että ryhmätoimintoina. Toiminnassa painottuvat asiakkaan motivointi toiminta- työ- ja liikkumiskyvyn ylläpitämiseen ja/tai kohentamiseen sekä aktivointi omaehtoiseen harjoitteluun ja itsehoitoon.
Fysioterapian ammattilaisilla ja esihenkilöillä on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti kuntien kanssa matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaamisesta. Asiakkaan palvelutarpeen päättyessä sote-palveluissa on asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia tukemaan pyritty löytämään sopiva palvelu kuntien tai järjestöjen tarjonnasta.
Haasteena palveluohjauksessa on palveluiden löytäminen ja tunteminen. Esimerkiksi digifysioterapeuttien toiminta-alueena on koko hyvinvointialue (18 kuntaa), jolloin palveluita ja paikallisia järjestöjä ei välttämättä tunneta. Hyvinvointialueen ammattilaisille tehdyn selvityksen mukaan olisi tarpeen löytää palvelut kootusti yhdestä paikasta ja selkiyttää ohjausprosessia. Tarpeeseen pyritään vastaamaan digitaalisen palvelutarjottimen ja palveluohjauksen toimintamallin avulla, joiden myötä ohjaaminen hyte-palveluihin sujuvoituu.
Mallin taustana ovat alueella hyväksi koettujen käytäntöjen edelleen kehittäminen, hyvinvointialueen strategiset tavoitteet sekä sitoutuminen kansalliseen kehittämistyöhön. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa on kuvattuna tarkemmin mm. strategiset liittymäkohdat (ks. linkki yllä).
Fysioterapian palvelut ja työntekijöiden toiminta-alueet muuttuivat hyvinvointialueen syntymisen myötä. Yhteistyötä ja verkostoja asiakkaiden palveluohjaukseen liittyen on rakennettava uudelleen, luotava sujuva tapa tehdä yhteistyötä sekä kehittää toimintaa edelleen. Fysioterapian palvelut olivat mukana pilotoimassa digitaalista palvelutarjotinta (Tarmoa), joten koko asiakasohjausprosessin täsmentäminen ja pilotointi oli luontainen osa kehittämiskokonaisuutta.
Kehittämistyön asiakaskohderyhmänä ovat kaikki alueen asukkaat, mutta erityisesti haasteellisessa asemassa olevat ryhmät:
- lapset ja lapsiperheet
- nuoret ja nuoret aikuiset
- ikäihmiset
- pitkäaikaissairaat
- vammaiset henkilöt
Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen sote-ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
Kunnat ja järjestöt ovat kehittämistyön kannalta keskeisessä asemassa tärkeinä yhdyspintatoimijoina.