Henkilöstöresurssin optimoinnin työkirja

Luotu 25.03.2025
Henkilöstöresurssin optimoinnin työkirja
Henkilöstöresurssin optimoinnin työkirja

Tiivistelmä

Työkirjan tarkoituksena on tukea työnjaon selkeyttämistä ja henkilöstörakenteen optimointia. Se tarjoaa käytännön malleja ja esimerkkejä, joiden avulla yksiköt voivat tarkastella ammattiryhmien tehtäviä, vastuita ja yhteistyön rajapintoja sekä kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja yhdenmukaisesti.

Työkirjan avulla voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, vahvistaa välittömän hoitotyön osuutta, monipuolistaa ammattirakennetta ja mitoittaa henkilöstö tarkoituksenmukaisesti.

Auttaa:

  • selkeyttämään rooleja ja vastuita
  • tunnistamaan työn sujuvuuden ja asiakastyön kehittämiskohteita
  • arvioimaan automaation ja vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuuksia
  • luomaan pysyviä malleja työnjaon ja henkilöstörakenteen kehittämiseen

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanteessa organisaatiolla on tarve selkeyttää työnjakoa, varmistaa henkilöstön saatavuus ja optimoida käytössä olevia resursseja. Ammattiryhmien roolit, vastuut ja yhteistyön rajapinnat kaipaavat yhtenäistämistä, ja henkilöstörakennetta on vaikea arvioida kokonaisuutena.

Työkirja vastaa tähän tarjoamalla tehtäviä ja esimerkkejä, jotka auttavat selkeyttämään työnjakoa, tunnistamaan kehittämiskohteita, arvioimaan automaation mahdollisuuksia ja rakentamaan pysyviä toimintamalleja. Se linkittyy organisaation strategiaan tukemalla laadukkaita, vaikuttavia ja kestävällä tavalla toteutettuja palveluja sekä ennakoivaa henkilöstöjohtamista.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset: Jatkuvat uudistukset hyvinvointialueilla, palvelurakenteen kehittäminen sekä henkilöstöä koskevat säädökset vaikuttavat resurssitarpeisiin ja työn organisointiin kiihtyvällä tahdilla.
Yhteiskunnalliset tekijät: Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu ja alueelliset erot lisäävät tarvetta ennakoivalle henkilöstösuunnittelulle.
Taloudelliset realiteetit: Talous ja rahoituksen kohdentumisen muutokset edellyttävät kustannustehokkuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.
Sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset: Työelämän murros, osaajapula, työntekijöiden odotukset joustavuudesta ja hyvinvointia tukevista ratkaisuista korostuvat.
Ympäristötekijät: Etätyömahdollisuudet ja digitaalisten palvelujen kasvu sekä tekoälyn hyödyntäminen muokkaavat työn tekemisen tapoja ja henkilöstörakenteen tarpeita.

Nämä tekijät yhdessä luovat tarpeen systemaattisille, joustaville ja ennakoiville henkilöstörakenteen kehittämisen käytännöille.

Muutos tarvitaan, jotta asiakas saa oikea-aikaista ja sujuvaa palvelua, ammattilaisen työ selkeytyy ja kuormitus kevenee, organisaatio pystyy kohdentamaan henkilöstön tarkoituksenmukaisesti, ja yhteiskunta saa vaikuttavia ja kestäviä palveluja.

Tavoitteena on varmistaa, että oikea osaaminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan kaikilla tasoilla.

Asiakasosallisuutta on toteutettu hyödyntämällä aiempien henkilöstörakenteen ja palveluiden sujuvuuden kehittämistyön asiakaskyselyitä, haastatteluiden tuloksia sekä asiakkaiden yhteydenottoja, joissa he ovat nostaneet esiin arjen tarpeita ja palvelun toimivuutta. Näiden kautta on saatu selkeä kuva palvelujen sujuvuudesta, kohtaamisen laadusta ja työnjaon vaikutuksista asiakkaan kokemukseen.

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on rakentaa henkilöstörakenne, joka vastaa paremmin palvelutarpeeseen ja mahdollistaa sujuvamman työn. Kehittämistyöllä pyritään saavuttamaan:

  • Selkeä työnjako ja ammattiryhmien optimaalinen hyödyntäminen – esimerkiksi sairaanhoitaja voi keskittyä sairaanhoidollisiin arvioihin, lääkehoitoon ja vaativiin kliinisiin tehtäviin, kun taas hoiva-avustaja hoitaa arjen hoivaa ja huolenpitoa edellyttäviä tehtäviä. Tämä vapauttaa osaamista oikeisiin kohtiin ja parantaa työn laatua.
  • Oikea osaaminen oikeaan paikkaan – tehtävät kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti eri ammattiryhmille.
  • Sujuvammat palveluprosessit – viiveet ja päällekkäisyydet vähenevät, asiakas saa palvelua oikea-aikaisesti.
  • Parempi työhyvinvointi ja tasaisempi kuormitus – roolien selkeytyminen keventää työtaakkaa ja vahvistaa työn hallintaa.
  • Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut – asiakaskokemus ja palvelun vaikuttavuus paranevat.

Kokonaisuudessaan tavoiteltu muutos on selkeä, toimiva ja vaikuttava henkilöstörakenne, joka hyödyntää ammattiryhmien erityisosaamista täysimääräisesti.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Indikaattorit joita voidaan hyödyntää arvioinnissa

  • Työnjako: Tehtäväsiirtojen määrä palvelujen sisällä tai välillä, roolien selkeytyminen.
  • Sujuvuus: Odotus- ja vasteajat, palvelupolun läpimeno.
  • Työhyvinvointi: Kuormittuneisuuden kokemus, sairauspoissaolot.
  • Resurssien käyttö: Ajankäytön kohdentuminen oikeille tehtäville.
  • Laatu ja asiakaskokemus: Asiakaspalaute, poikkeamien väheneminen.

Menetelmät joita voidaan hyödyntää arvioinnissa

  • Olemassa olevat henkilöstö- ja asiakaskyselyt, sekä omat lyhyet kyselyt.
  • Kevyt työaikaseuranta / työnkulun havainnointi.
  • Asiakas- ja HR-järjestelmien peruslukujen muutokset
  • Työpajat ja yhteiset keskustelut kehittämisen aikana.

Arvioinnista voi helposti tulla raskas ja aikaa vievä, jos yritetään mitata kaikkea mahdollista. Siksi tärkeintä on palata siihen, mitä optimoinnilla alun perin tavoiteltiin: selkeämpi työnjako, sujuvampi arki, parempi asiakaskokemus ja osaamisen kohdentuminen oikeisiin tehtäviin.

Kun ydintavoitteet ovat selvät, riittää, että seuranta kohdistuu vain muutamaan keskeiseen mittariin, jotka kertovat aidosti, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Näin arviointi pysyy kevyenä, tarkoituksenmukaisena ja tukee arjen työtä sen sijaan, että kuormittaisi sitä. Hyvä ja selkeä dokumentaatio on tärkeä osa arviointia ja tuloksen havainnointia!

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Selkeä käyttöönoton suunnitelma: määritellään vastuut, aikataulu ja eteneminen.

Yhteinen perehdytys: henkilöstölle kerrotaan, mitä muuttuu ja miksi.

Koulutus työnjakoon: ammattiryhmittäiset ja tiimikohtaiset keskustelut, roolien tarkennukset ja esimerkkitilanteiden läpikäynti.

Pilotointi ja palautteen keruu: testataan malli yksikössä ja tehdään tarvittavia korjauksia.

Seuranta ja jatkuva arviointi: kevyt mittaustapa ja säännölliset keskustelut työpajoissa.

Laajentaminen: onnistuneet toimintatavat laajennetaan muihin yksiköihin.

Dokumentointi: työnjako, prosessit ja toimintatavat kirjataan selkeästi ja saatetaan kaikkien käyttöön. Hyödynnetään yhteisiä olemassa olevia dokumentaatioalustoja.

Toimintamallin ydinsisältö

Työkirjan tarkoituksena on tukea työnjaon selkeyttämistä ja henkilöstörakenteen optimointia. Se tarjoaa käytännön malleja ja esimerkkejä, joiden avulla yksiköt voivat tarkastella ammattiryhmien tehtäviä, vastuita ja yhteistyön rajapintoja sekä kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja yhdenmukaisesti.

Työkirjan avulla voidaan varmistaa henkilöstön saatavuus, vahvistaa välittömän hoitotyön osuutta, monipuolistaa ammattirakennetta ja mitoittaa henkilöstö tarkoituksenmukaisesti.

Auttaa:

  • selkeyttämään rooleja ja vastuita
  • tunnistamaan työn sujuvuuden ja asiakastyön kehittämiskohteita
  • arvioimaan automaation ja vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuuksia
  • luomaan pysyviä malleja työnjaon ja henkilöstörakenteen kehittämiseen

Toimintamallin aikaansaama muutos

Henkilöstörakenteen optimoinnin työkirjan työstö on selkeyttänyt henkilöstörakennetta, työnjakoa ja resurssien kohdentumista. Työkirjan avulla on tunnistettu ja kuvattu jo aiemmin toteutettuja henkilöstörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä sekä määritelty uusia, tulevaisuudessa kokeiltavia toimenpiteitä henkilöstörakenteen edelleen optimoimiseksi.

Työkirjaa otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana osana henkilöstösuunnitelmaa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin avulla saatiin lisättyä hoiva-avustajien tehtäviä osana yksiköiden työnjakoa. Tämä on tukenut tehtävien tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista ja mahdollistanut sen, että koulutettujen hoitotyön ammattilaisten työaikaa voidaan suunnata paremmin heidän osaamistaan edellyttäviin tehtäviin ja välittömään asiakas- ja potilastyöhön.

Lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät työnjaon konkretisoitumisena ja yksikkökohtaisten kehittämiskohteiden tunnistamisena. Samalla on tunnistettu jatkokehittämisen tarpeita. Haasteeksi on noussut hoiva-avustajien pysyvyys tehtävässä, sillä jatkokoulutuksen mahdollisuudet ovat hyvät. Tämä edellyttää jatkossa tehtävänkuvien, urapolkujen, perehdytyksen ja työn tuen tarkempaa määrittelyä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Käsikirjan tavoitteena on auttaa yksiköitä kuvaamaan nykytilaa, tunnistamaan kehittämiskohteita ja arvioimaan, kohdentuvatko eri ammattiryhmien tehtävät tarkoituksenmukaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksikössä tunnistetaan tehtäviä, jotka eivät edellytä sairaanhoitajan tai muun laillistetun ammattihenkilön osaamista ja jotka voidaan siirtää tarkoituksenmukaisemmalle ammattiryhmälle, tukipalvelulle tai keskitetysti hoidettavaksi.

Vaikutukset näkyvät erityisesti yhteisen ymmärryksen vahvistumisena, kehittämiskeskustelun jäsentymisenä ja yksikkökohtaisen kehittämistyön käynnistymisenä. Lisäksi toimintamalli tukee tehtävien selkeyttämistä, keskittämistä, uudelleen kohdentamista sekä digitalisaation ja automaation mahdollisuuksien tunnistamista.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyen aikavälin kustannusvaikutukset
Lyhyellä aikavälillä toimintamalli vaatii työaikaa nykytilan kuvaamiseen, työnjaon tarkasteluun, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja yksikkökohtaisten toimenpiteiden suunnitteluun. Kustannukset liittyvät erityisesti esihenkilöiden, henkilöstön ja asiantuntijoiden osallistumiseen sekä mahdolliseen muutoksen tukeen.

Lyhyen aikavälin hyötynä on, että henkilöstöresurssien käyttöä, tehtävien kohdentumista ja työn päällekkäisyyksiä voidaan tarkastella aiempaa systemaattisemmin. Tämä voi auttaa tunnistamaan nopeasti tehtäviä, joita voidaan selkeyttää, keskittää, uudelleen kohdentaa tai keventää.

Pitkän aikavälin kustannusvaikutukset
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on henkilöstöresurssien vaikuttavampi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö. Kun eri ammattiryhmien tehtävät kohdentuvat paremmin osaamisen ja palvelutarpeen mukaisesti, voidaan vähentää päällekkäistä työtä, vapauttaa työaikaa välittömään asiakas- ja potilastyöhön sekä tukea henkilöstön riittävyyttä.

Tavoiteltuna kustannusvaikutuksena on työn tuottavuuden paraneminen, resurssien parempi kohdentuminen ja tarve raskaammille korjaaville ratkaisuille väheneminen. Pitkällä aikavälillä toimintamalli voi tukea myös kustannusten hallintaa, jos henkilöstörakennetta, työnjakoa ja tehtävien organisointia kehitetään suunnitelmallisesti ja vaikutuksia seurataan.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen on helppokäyttöistä ja mahdollista sekä pienillä että suuremmilla resursseilla. Optimoinnin työkirjaa voi hyödyntää joustavasti – joko kokonaisuutena tai poimia siitä vain tarpeelliset osiot omaan kehittämistyöhön.

Työkirjan hyödyntäminen edellyttää selkeitä tavoitteita, yhteistä suunnittelua ja perustason ymmärrystä kehittämisen ja arvioinnin periaatteista. Yhden vastuuhenkilön nimeäminen auttaa varmistamaan prosessin etenemisen ja tiedonkulun.

Toimintamalli on sovellettavissa erilaisille kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun sisältö suhteutetaan paikallisiin tarpeisiin. Työkirja antaa rakenteen ja kysymykset, joiden avulla voidaan kirkastaa, mitä muutosta tavoitellaan ja miten vaikutuksia seurataan.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää:

  • tavoitteiden jättäminen liian laajoiksi
  • etenemisen seuranta ja dokumentoinnin puutteellisuus
  • prosessin kiirehtiminen, jolloin työ jää pintatasolle

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimiala
Ammatillinen koulutus ja osaaminen (sote-alat)
Toimintaympäristö
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)