Yhteiskehittäminen toteutettiin Kainuussa, jossa on sekä kasvava kaupunkialue (Kajaani) että pitkien välimatkojen maaseutualueita. Pitkät välimatkat asettavat suuren haasteen ikääntyneiden hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiselle ja alueelliselle saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Todettiin, että väestörakenteen alueellisten erojen vuoksi tarvitaan suunnittelua eri alueiden erityispiirteet huomioiden. Tärkeää oli huomioida, kuinka palveluja voidaan muuttaa vastaamaan ikääntyneiden tarpeita.
Tähän tarpeeseen Kainuun HYTE- ja SOTE-asiantuntijat ja alueen ikäihmiset yhdessä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon tutkimusryhmän kanssa kehittivät kokonaisvaltaisen ja ikäihmisiä osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen toimintamallin Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeen pohjalta (kts liite). Toimintamallin kehittämisessä huomioitiin myös v. 2020 päättyneen Kainuun HyVo (hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit ja ryhmätapaamiset) -toimintamallista saadut kokemukset.
Toimintamallin kehittämisen lähtökohtina olivat
- ikääntyneiden palvelujen ulkopuolella olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ennakoivasti (palvelujen tarpeen siirtyminen myöhemmäksi),
- ikääntyneiden parissa toimivien ammattilaisten ja tahojen (järjestöt, vanhusneuvostot ym.) kokemukset ja näkemykset Kainuun ikäihmisten tilanteesta,
- Kainuun soten ikääntyneiden palvelujen kehittämiseen liittyvät tiedontarpeet sekä
- laajemmin yhteiskunnallisen näkökulman saaminen kainuulaisten ikäihmisten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Asiakasymmärryksen saamiseksi +70-vuotiaille kainuulaisille järjestettiin Helposti lähelläsi -hyvinvointiaamupäivä kaikissa Kainuun kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta. Hyvinvointiaamupäivästä informoitiin paikallislehdissä, kuntien eri tiedotuskanavien ja sosiaalisen median kautta. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin sidosryhmien ja ikäihmisten yhteisiä työpajoja, jotka koronapandemian vuoksi järjestettiin hybridimallilla (sekä Teamsin että kasvokkain osallistuminen Kainuun eri kunnissa). Työpajat järjestettiin kunnantalojen kokoustiloissa ja niistä otettiin yhteys Teams -sovelluksella Itä-Suomen yliopistolle. Työpajoja ohjasivat eri kunnista, Kainuun sotesta ja Kainuun ammattikorkeakoulusta tulleet vapaaehtoiset fasilitaattorit (12 henk.) Heidät oli valmennettu työpajan ohjaamiseen Itä-Suomen yliopiston puolesta.
Työpajoihin osallistui noin 70 kainuulaista, jotka yhdessä fasilitaattoreiden tuella määrittelivät sekä keskeisiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyneitä haasteita että voimavaroja. Lisäksi he vastasivat hyvinvointikyselyyn, jossa koottiin tietoa 70 vuotta täyttäneiden kainuulaisten kokemuksista, ajatuksista ja ideoista toimintamallin kehittämiseen. Kysely pohjautui paitsi yhteiskunnan sosiaalisen laadun (kts edellä) teoriaan, myös WHO:n koetun elämänlaadun teoriaan (kuva alla)
Kootun tiedon pohjalta identifioitiin keskeiset puutteet ja voimavarat kainuun ikääntyneiden terveydessä, elintavoissa, elinoloissa ja hyvinvoinnissa. Ikäihmisten lisäksi yhteiskehittämiseen osallistui Kainuun soten, ikääntyneiden palvelujen ja kolmannen sektorin organisaatioiden toimijoita. Määrittelyn ja ikäihmisiltä kootun hyvinvointikyselyn lähtökohtana käytettiin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teoreettista viitekehystä.
Tiedon pohjalta analysoitiin keskeiset ikääntyneiden hyvinvointia heikentävät ja vahvistavat tekijät, jotka toimivat taustatietona Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämallin pilotoinnille. Toimintamallia kokeiltiin neljän kuukauden ajan yhdessä Kajaanin ja Hyrynsalmen ikäihmisten, kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen, ikääntyneiden palveluohjauksen, ammattikorkeakoulun edustajan ja tutkijoiden yhteistyönä.
Yhteiskehittämisprosessin päätteeksi järjestettiin Kainuun Hyte-toimijoiden ja ikäihmisten yhteinen kokoontuminen/ työpaja toukokuussa -22 hybridikokoontumisina kunnissa. Tilaisuudessa kuultiin hyte-toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja Kainuun hyvinvointialueen valmistelutyöstä. Lisäksi esitteltuun yhteiskehittämisen pohjalta Helposti lähelläsi -+70-vuotiaiden ryhmämuotoisen palveluohjasmalli ja politiikkasuositukset. Lopuksi keskusteltiin pienryhmissä politiikkasuosituksen teemoista ja toimenpide-ehdotuksista fasilitaattoreiden johdolla. Fasilitaattorit kokosivat keskustelujen päälinjat, jotka osaltaan vahvistivat aikaisempaa yhteiskehittämisessä saatua ikäihmisten kokemusta kotona asumiseen, digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksiin liittyen. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 94 ikäihmistä, kuntien sote-edustajaa ja hyvinvointikoordinaattoria.
