Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Monilla maahanmuuttaneilla on vaikeuksia työllistyä Suomessa, koska suomalaisen työnhaun, työelämän ja koulutusjärjestelmän käytännöt eivät ole tuttuja. Työnhaun ja opiskeluun hakeutumisen ohjaus vaatii aikaa ja yksilöllistä tukea, jota ei ole riittävästi tarjolla.
Ammattilaiset, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevät sekä työllisyys‑, maahanmuutto‑ ja asettautumispalveluiden asiantuntijat, kertovat kasvavasta tarpeesta yksilöllisemmälle ohjaukselle. Nuorilla korostuu tarve tukea kesätyönhaussa, ja monilla maahanmuuttaneilla naisilla tuen tarve kohdistuu sopivan opiskelu‑ tai työelämäpolun löytämiseen.
Helper‑vapaaehtoistoiminta vastaa tähän tarpeeseen vahvistamalla maahanmuuttaneiden tietoja, taitoja ja valmiuksia hakea työtä tai koulutuspaikkaa Suomessa. Toimintamalli tarjoaa käytännönläheistä rinnalla kulkemista, joka tekee suomalaisesta työnhaku- ja koulutuspolusta ymmärrettävämmän ja saavutettavamman.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Monet maahanmuuttaneet tarvitsevat tukea työn ja koulutuksen hakuun sekä osallistavaan vapaa‑aikaan. Yksilöllistä ohjausta ei ole riittävästi tarjolla, vaikka työvoiman tarve kasvaa monilla alueilla. Samalla yritykset ja yhteisöt etsivät osaajia, mutta kohtaanto ei toteudu.
Helper‑toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla rakenteen, jonka avulla maahanmuuttaneita voidaan tukea yksilöllisesti työnhaussa, koulutuspoluissa ja arjen osallisuudessa. Malli vahvistaa hyviä väestösuhteita lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa eri väestöryhmien välillä.
Toimintamalli on sovellettavissa valtakunnallisesti. Sen voi ottaa käyttöönsä mikä tahansa järjestö, kunta tai muu yhteisö, joka haluaa tukea maahanmuuttaneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja edistää alueensa elinvoimaa.
Helper-toiminnalla vastataan maahanmuuttaneiden tarpeeseen saada yksilöllistä, saavutettavaa ja selkeää tukea työnhaussa, koulutukseen hakeutumisessa ja suomen kielen vahvistamisessa. Ammattilaisten tarjoamat palvelut voivat ruuhkautua tai niihin ei kuulu tarjota tällaista henkilökohtaista ohjausta, joten vapaaehtoistoiminta täydentää palveluja. Organisaatioille toimintamalli tuo kevyen, koulutettavan ja skaalautuvan tavan lisätä osallisuutta ja tukea kotoutumista. Yhteiskunnan tasolla muutosta tarvitaan, jotta työllistymisen ja kotoutumisen esteet madaltuvat ja kansainväliset osaajat voivat kiinnittyä paremmin suomalaiseen työelämään ja arkeen.
Helper‑vapaaehtoistyön toimintamallin kohderyhmiä ovat kaikki vapaaehtoistoimintaa järjestävät tahot – kuten järjestöt, oppilaitokset, julkisorganisaatiot ja muut yhteisöt – jotka voivat ottaa toimintaansa mukaan vapaaehtoisia ja tukea heitä vapaaehtoistyössään. Malli soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille, jotka jo toimivat vapaaehtoisina ja haluavat vahvistaa osaamistaan.
Toimintamallista hyötyvät maahanmuuttaneet, joiden työnhaun, koulutukseen hakeutumisen ja osallisuuden vahvistuminen on toiminnan ydin, sekä työnantajat, jotka saavat käyttöönsä kansainvälistä, osaavaa työvoimaa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Helper‑toiminta vahvistaa maahanmuuttaneiden työllistymisvalmiuksia. Kansainväliset osaajat oppivat ymmärtämään suomalaisen työnhaun ja työelämän käytäntöjä, heidän suomen kielen taitonsa kehittyy arjen tilanteissa, heidän verkostonsa laajenevat, ja he kohtaavat toisia luontevasti yhteisen, yhdistävän aiheen äärellä.
Vapaaehtoisen ja maahanmuuttaneen välinen yhteistyö on yhteinen tutkimusmatka eri työllistymisen ja koulutuksen poluille. Yhteinen asia luo merkityksellisiä kohtaamisia ja tukee molempien hyvää arkea. Tavoiteltu muutos tiivistyy maahanmuuttaneelle annettavaan palvelulupaukseen:
“Helper‑toiminnassa vapaaehtoinen tuntee suomalaisen työnhaun ja opiskelun perusasiat omasta lähtökohdastaan käsin. Hän tukee sinua näissä asioissa tavalla, jossa voidaan yhdessä tutkia, pohtia ja opetella uutta, jos jokin ei ole ennestään tuttua. Vapaaehtoinen auttaa sinua selkeällä suomen kielellä kohti omia tavoitteitasi, ja tapaamisen jälkeen tunnet olosi toiveikkaammaksi.”
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoiteltujen muutosten seurantaa voidaan tehdä keräämällä palautetta maahanmuuttaneilta ja vapaaehtoisilta sekä seuraamalla konkreettista edistymistä työnhaussa, kielitaidossa ja arjen osallisuudessa.
Arviointikysymykset:
- Vahvistuvatko maahanmuuttaneiden työllistymisvalmiudet ja ymmärrys suomalaisesta työnhausta?
- Eteneekö suomen kielen taito arjen tilanteissa?
- Laajenevatko osallistujien verkostot ja syntyykö luontevia kohtaamisia esim. työnantajiin?
- Toteutuuko palvelulupaus: tuki, selkeys, toiveikkuus?
Indikaattorit:
- työnhaun taitojen kehittyminen (CV, työhakemus, osaamisen sanoittaminen, työpaikkojen etsiminen)
- osallistujan kokema suomen kielen edistyminen
- uudet kontaktit ja verkostot
- tapaamisten jälkeinen toiveikkuus ja tavoitteiden selkiytyminen
- vapaaehtoisen tuen selkeys ja hyödyllisyys
Menetelmät:
- alku- ja loppukyselyt
- lyhyet palautteet tapaamisten jälkeen
- vapaaehtoisten havainnot
- tarvittaessa lyhyet haastattelut
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Helper-toiminnassa toteutuvat aina seuraavat periaatteet:
- Sensitiivinen ja osallisuutta vahvistava tuki.
Vapaaehtoinen tukee maahanmuuttanutta sensitiivisesti kohti osallisuutta – esimerkiksi verkostoitumisessa, työhön tai koulutukseen hakeutumisessa sekä mielekkään vapaa‑ajan rakentumisessa.
- Tarvelähtöisyys ja tavoitteellisuus.
Tuki perustuu tuettavan omiin toiveisiin ja tavoitteisiin. Toiminta on hänen elämäntilanteensa huomioivaa, itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa ja kulttuurisensitiivistä.
- Selkeä suomen kieli ja kielen vahvistaminen.
Toiminnassa käytetään selkeää suomen kieltä tiedon saavutettavuuden varmistamiseksi ja tuettavan suomen kielen taidon vahvistamiseksi.
- Yhdenvertainen vuorovaikutus.
Kohtaaminen on arvostavaa ja tasavertaista – ihminen ihmiselle.
- Vapaaehtoisuus molemmille osapuolille.
Sekä vapaaehtoisen että tuettavan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
- Voimaantuminen ja toiveikkuus.
Tavoitteena on, että maahanmuuttanut lähtee tapaamisesta voimaantuneena, ymmärrys lisääntyneenä ja tulevaisuuteen luottaen.
Työn ja koulutuksen haun tukeminen edellyttää vapaaehtoiselta vähintään perustietoja suomalaisesta työnhausta ja opiskelusta sekä omakohtaista kokemusta Suomessa työllistymisestä. Toimintamallin käyttöönottoa varten rakennetaan koulutusmateriaali, jota yhteisöt voivat soveltaa omiin tarpeisiinsa.
Onnistunut toiminta edellyttää, että:
- vapaaehtoiset perehdytetään tehtäväänsä,
- heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan huolehditaan,
- taustayhteisö vastaa vapaaehtoisten tukemisesta ja
- taustayhteisö linkittää maahanmuuttaneet ja Helper‑vapaaehtoiset toisiinsa.
Helper-toiminnassa tuettavalle annetaan selkeä palvelulupaus:
“Helper‑toiminnassa vapaaehtoinen tuntee suomalaisen työnhaun ja opiskelun perusasiat omasta lähtökohdastaan käsin. Hän tukee sinua näissä asioissa tavalla, jossa voidaan yhdessä tutkia, pohtia ja opetella uutta, jos jokin ei ole ennestään tuttua. Vapaaehtoinen auttaa sinua selkeällä suomen kielellä kohti omia tavoitteitasi, ja tapaamisen jälkeen tunnet olosi toiveikkaammaksi.”
