HEHKU. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian integroitu palvelu, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
HEHKU on kohonneessa palvelujen väliinputoamis- ja sijoitusriskissä oleville 13-17 vuotiaille lapsille kohdennettu, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut integroiva jalkautuva palvelu.
Toimintamallin nimi
HEHKU on kohonneessa palvelujen väliinputoamis- ja sijoitusriskissä oleville 13-17 vuotiaille lapsille kohdennettu, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut integroiva jalkautuva palvelu.
Toimintamallissa integroidaan perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluna sekä nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito määrämittaiseksi (3-6 kk) nuoren kehitysympäristöihin jalkautuvaksi palveluksi.
Ratkaisuun tarvittavat resurssit:
- Monialainen, nimetty tiimi, jolla on mahdollisuus jalkautuvaan ja intensiiviseen, monialaisena vastuutyöparina työskentelyyn (työaika).
- Taustatuki ja konsultaatiot: lapsen asiasta vastaava sosiaali-työntekijä, lääkäri, hoitotiimi osallistuvat yhteistyöhön
- Suositeltavaa on myös järjestää vaativan asiakas- ja potilasryhmän parissa työskentelevälle tiimille tai työntekijöille toimintamallin mukaista työotetta tukeva työnohjaus
Käytännössä integroitu jalkautuva työskentely on tarkoittanut, että lastensuojelun tehostetun perhetyön sosiaaliohjaat (pilotti-tiimissä 3) ja nuorisopsykiatrian sairaanhoitajat (pilotti-tiimissä 2) sekä psykologi (pilotti-tiimissä 1) ovat työskennelleet monialaisina vastuutyöpareina. Lisäksi tiimi on hyödyntänyt kohdennetusti psykologin erityisosaamista myös muiden kuin psykologille vastuutyöpariroolissa kuuluneissa asiakkuuksissa. Tiimin työntekijät ovat pilotin ajan olleet hallinnollisesti omissa emo-organisaatioissaan. Kestävän kasvun hankkeen aikana Helsingin kaupungin lastensuojelu ja perhesosiaalityöstä on osoitettu tiimille esihenkilö (johtava ohjaaja). Hänen työparikseen nimettiin HUS nuorisopsykiatrialta osastonhoitaja. Esihenkilöt ovat huolehtineet tavanomaiseen tapaan asiakas- ja potilastyötä tekevien työntekijöiden työtä tukevista rakenteista (case-tiimit ja tarvittavat muut asiakastyön tueksi sovitut rakenteet tai foorumit). Tiimille on järjestetty säännöllinen työnohjaus.
Kohderyhmä:
- 13-17 vuotiaat nuoruusikäiset lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat, joiden kehitysympäristö ei tue hoitomotivaatiota ja joilla on laaja-alainen tuen ja hoidon tarve.
Keskeinen työskentelyn sisältö:
- 3-6 kk työskentelyjakso, ka. 2-4 tapaamista/vko + allianssia ylläpitävä yhteydenpito (viestit, puhelut)
- Työskentely sisältää: n. 1 kk valmistelevan jakson, 2-4 kk mittaisen työskentelyjakson ja n. 1 kk mittaisen lopetus ja siirtymäjakson
- Nuoren omaehtoista motivaatiota vahvistava, räätälöity ja tavoitteellinen multi-systeeminen työskentely nuoren kehitysympäristöissä
- Vastuutyöparin palautetietoisella työskentelyllä (FIT) luodaan luottamusta ja ylläpidetään riittävän hyvää yhteistyösuhdetta (allianssi)
Lähtökohdat ja reunaehdot, joihin ratkaisun perusidea ja sitä koskevat rajaukset perustuvat:
- HEHKU-toimintamalliin ohjautuvien yhteisasiakkaiden hoidon tarvetta ei ole voitu arvioida tai tarpeelliseksi arvioitua hoitoa ei ole voitu toteuttaa tavanomaisilla ratkaisuilla tai muutoin tarjolla olevan hoidon keinoin. Kohderyhmä on ollut tavanomaisella, poliklinikkakäynteihin sitoutumista edellyttävällä hoidolla vaikeasti tai ei lainkaan tavoitettava.
- Erikoissairaanhoidossa on tarjolla ja kehitetään näyttöön perustuvia interventioita myös vaikeahoitoisimmille nuorille. Ei siis ole ollut tarpeen ryhtyä kehittämään erikoissairaanhoidon sisältöä.
- Sen sijaan on ensisijaisesti ollut tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön interventio, jonka avulla saadaan korjattua katkos nuoren hoitopolussa
- Toimintamallin perusidea hyödyntää tutkimustietoa ja näyttöä motivoivan työtavan toimivuudesta: Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa; Motivoiva haastattelu
Ratkaisun perusidean jäsentämisessä ja kuvaamisessa on hyödynnetty COM-B mallia (Michie et al. 2011) ja itsemääräämisteorian (Ryan & Deci, 2017) perusperiaatteita.
- COM-B osa-alueet (kyvyt eli tiedot ja taidot; motivaatio sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamat tilaisuudet) ovat halutun käyttäytymisen, eli tässä tapauksessa tavanomaiseen hoitoon sitoutumisen, välttämättömiä ehtoja. Sosiaaliseen ympäristöön sisältyy myös ammattilaiset, jotka työskentelevät nuoren kanssa.
- Nämä osa-alueet voivat erilaisin tavoin estää tai tukea nuoren hoitoon sitoutumista
- Hoitoon sitoutumiseen voidaan vaikuttaa kartoittamalla työskentelyn alussa näiden ehtojen toteutumista kunkin nuoren kohdalla ja hyödyntämällä näin tehtyä tilannearviota yksilöllisesti räätälöidyssä työskentelyssä
- Työskentelyssä pyritään poistamaan tai vähentämään hoitoon sitoutumisen esteitä ja herättelemään nuoren omaehtoista hoitomotivaatiota
Perusidean toteutumista käytännössä kuvataan erillisessä HEHKU-jakson sisällönkuvauksessa (valmistuu syksyn 2025 aikana).
LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN AJUREINA:
- Terveydenhuoltolaki 69 § 2 mom. :”Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51, 51 a -51 c, 52 ja 53 §:ssä säädetään, on järjestettävä viipymättä terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut.”
-
LsL 40 § mukaan lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
Lasten psyykkinen oireilu voi ilmetä käyttäytymisenä, joka vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä. Oikeanlaisen hoidon puuttuessa lastensuojelulla voi muodostua velvoite ottaa lapsi huostaan - siitäkin huolimatta, että sijaishuollon keinoin lapsen hoitoa ei arvioiva voitavan järjestää tai toteuttaa aikaisempaa paremmin. Esimerkiksi itsetuhoinen tai omaa turvallisuutta eri tavoin vaarantava, rajaton käytös, vaikeat koulunkäymisen ongelmat, päihteiden käyttö, toimintakyvyn vakava aleneminen ovat tavallisia huostaanoton perusteita. Helsingin oma tilastoseuranta v. 2023 osoittaa, että yleisin huostaanoton taustasyy liittyi lapsen psyykkiseen oireiluun (21 %) tai lapsen itseä vahingoittavaan käyttäytymiseen myös (11 %).
Huostaanottojen ehkäisyyn tulee pureutua kehittämällä nykyistä tehokkaampia työkaluja mm. kasvuolosuhteiden riskien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä ottamalla käyttöön tehokkaita, tutkimusperusteisia interventioita myös sosiaalihuollossa ja lastensuojelun avohuollossa.
HEHKU-toimintamallin kehittämisen aikana on havaittu, että tämän lisäksi olisi nykyistä systemaattisemmin hyödyntää lastensuojelun ja psykiatrian resurssien ja osaamisen integroimisen mahdollisuudet erikseen määriteltyjen yhteisasiakkuussegmenttien tuen ja hoidon laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
-
LsL 40§: Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos LsL:n mukaiset avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan LsL 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista
HEHKU-toimintamalli integroi lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja mahdollistaa kohderyhmänsä osalta aikaisemmin puuttumaan jääneen, tapauskohtaisen lapsen edun punninnan: Onko HEHKU integroituna avohuollon tukitoimena ja palveluna HEHKU lapsen edun mukaisempi ratkaisu kuin huostaanotto ja hoito lastensuojelulaitoksessa?
TALOUDELLISET AJURIT JA LÄHTÖKOHDAT: TARVE KEHITTÄÄ RATKAISUJA, JOTKA PARANTAVAT PALVELUJEN YHDENVERTAISUUTTA, LAATUA JA OVAT KUSTANNUSTEHOKKAITA
Avomuotoinen palvelu on huomattavasti halvempaa kuin hoito lastensuojelun laitoksessa, esimerkkinä vuosikustannukset/lapsi (avopalvelun hinta laskettu keskimääräisen 6 lasta/vastuutyöpari mukaisesti):
- Integroitu avohoito/palvelu (kuten HEHKU) 18 000 €
- Erityistason laitoshoito 163 000 €
- Vaativan tason laitoshoito 241 630 €
Avopalveluna HEHKU on siis noin 13 kertaa halvempaa kuin vaativan tason laitoshoito.
YHTEISASIAKKAIDEN TUEN JA HOIDON TARPEET
- Saatavilla olevan rekisteritiedon perusteella on aikaisemmin arvioitu, että n. 1/3 nuoriso-psykiatrian asiakkaista on lastensuojelun asiakkaana (esim. THL, päätösten tueksi 50/2018)
- Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakasmäärät v. 2023 Helsingissä:
- Nuorisopsykiatria 2784 lasta Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito alueittain - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
- Lastensuojelu 5155 lasta (asiakastietojärjestelmästä saatava tieto)
- Tämän perusteella on arvioitu , että yhteisasiakkaita olisi Helsingissä n. 1000 / vuosi
- Arvio on epätarkka. Tästä syystä tavoitteena onkin Uudenmaan alueella toteuttaa ESR rahoitteisessa hankkeessa tietoajo yhteisasiakkuuksista (IntO-hanke alkaen 9/2025).
- Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on paljon psykiatrisia häiriöitä (Kääriälä ym., 2021):
- Erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden yleisyys ennen 18 v. ikää: Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 %, muut lapset 18 %
- Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä
- Nuorilla, joilla oli diagnosoitu käytös- tai uhmakkuushäiriö tai jotka olivat olleet sairaalassa tahallisen itsensä satuttamisen takia yli 50 % oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lapsuuden tai nuoruuden aikana
- Lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito vastaa heikosti yhteisasiakkaiden laaja-alaisiin tuen ja hoidon tarpeisiin: Sijoitettuina olleista lapsista vain 25–39 %:lla häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä
- Tutkimuksessa tehdyt johtopäätökset tukevat jo aiemmin HEHKU-toimintamallin kehittämisen käynnistämisen yhteydessä tehtyä asiantuntija-arviota ja HEHKU-toimintamallin toiminta-ajatusta:
- Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian integraatiota tulee vahvistaa tutkimusperusteisesti
- Keskeistä olisi tarjota nykyistä tehokkaampaa tukea monimuotoisesti oireileville nuorille. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri alojen välillä ja psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on erityisen suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.
- Nuorten lisäksi tärkeää on tukea myös vanhempia, joiden lapsilla on todettu psykiatrisia tai neurokehityksellisiä häiriöitä.
TUNNISTETUT PALVELUAUKOT JA ONGELMAT PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
- Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian työskentely yhteisasiakkuuksissa:
- Ammattilaisten arvion mukaan yhteisasiakkuuksissa työskenteleminen on nykytilanteessa pääosin ei koordinoitua ja rinnakkaista.
- Tämän seurauksena palvelujärjestelmään syntyy hukkaa ja häiriökysyntää. Lapsen voivat saada vähähyötyistä tuplapalvelua.
YHTEENVETO:
- HEHKU-toimintamallin lähtökohtana on, että osana porrasteisten mielenterveyden palvelujen kehittämisen kokonaisuutta on välttämätöntä kiinnittää huomioida lastensuojelun ja psykiatrian väliin putoavien nuorten tuen ja hoidon tarpeisiin.
- Tämä ilman tarvitsemaansa hoidon tarpeen arviota tai hoitoa jäävä yhteisasiakkaiden joukko muodostaa pienen, mutta kohonneen sijoitusriskin vuoksi suuria kustannuksia aiheuttavan asiakas- ja potilasryhmän.
- HEHKU-toimintamallia on lähdetty kehittämään, jotta voidaan saada käytännössä koestettua tietoa ja ymmärrystä siitä, miten integroidun avomuotoisen toimintamallin avulla voidaan vastata tämän kohderyhmän tarpeisiin
Lastensuojelulla, perhesosiaalityöllä ja nuorisopsykiatrialla on yhteisasiakkaita, jotka ovat vaarassa tipahtaa tai ovat jo tipahtaneet tarvitsemastaan nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnista tai hoidosta ja joiden riskiä päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle on tästä syystä kohonnut.
Nyt tarjolla oleva hoito ei tavoita kaikkia yhteisasiakkaita eikä vastaa kohderyhmän laaja-alaisiin tuen ja hoidon tarpeisiin. Huomattavan suurella osalla (n. 60 %) lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitettavista lapsista on psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö, Kääriälä & Gyllenberg, 2021.
Toimintamallin kohderyhmän tuen ja hoidon tarpeita koskevaa tietoa on kerrytetty ennen toimintamallin kehittämisen aloittamista keräämällä asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä sekä kuulemalla kokemusasiantuntijoita. Tukena on käytetty myös saatavilla olevaa rekisteri-, tilasto- ja tutkimustietoa.
Tähän tietoon pohjautuen kuvattiin HEHKU-toimintamallin käynnistämisen vaiheessa HEHKU-toimintamalliin ohjautuvien yhteisasiakkuuksien kriteerit. Lastensuojelun, perhesosiaalityön ja nuorisopsykiatrian ammattilaiset hyödynsivät kuvausta ohjatessaan asiakkaitaan tai potilaitaan HEHKU-jaksoille. Hankkeen aikana kriteerejä ei ollut tarvetta muuttaa. Kehittämistyön alussa kerrytetty asiakasymmärrys on siis ollut riittävää ja kantanut.
HEHKUn kohderyhmää ovat 13-17 v. lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat,
- jotka ovat vaarassa tippua tai tipahtaneet tarvitsemastaan erikoissairaanhoidosta
- joille yksinomaan lastensuojelun palvelut ovat riittämättömiä
- joilla on kohonnut riski sijoitukseen ja hoito lastensuojelulaitoksessa ei välttämättä olisi lapsen edun mukaisin ratkaisu
Tuen ja hoidon tarve on laaja-alainen, esimerkiksi:
- mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä
- rinnakkaishäiriöinä mm. neuropsykiatrinen häiriö, ml. puheen- tai/ja kielen kehityksen häiriöt, oppimisvaikeudet
- käytöshaasteita (pääosin sisäänpäin näyttäytyvät haasteet)
- perheessä jatkunut epäselvä ja jumiutunut tilanne, jossa myös vanhemmuuden toimintakyvyn haasteet vaikuttavat kokonaisuuteen
- tuen ja hoidon tarpeiden ylisukupolvisuus, perheessä traumataustaa
- negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä, luottamuspula
Yhteisasiakkaiden osallistumista ja toimijuutta vahvistava työote on ollut HEHKU-toimintamallin keskeistä ydintä. Asiakasymmärrystä on kerätty ja saatu ottamalla käyttöön palautetietoinen työskentely ja mittarit (SRS, ORS). Näin saatua tietoa on voitu hyödyntää yksittäisten nuoren HEHKU-jaksojen aikana ja toimintamallissa käytettävien työskentelyorientaatioiden ja menetelmien kehittämisessä. Nuoren kanssa yhdessä asetetut tavoitteet, niiden toteutumisen seuranta ja sitoutuminen systemaattiseen palautetietoiseen työskentelyyn on mahdollistanut yhteisasiakkaiden osallistumisen HEHKU-jaksoilla saadun tuen ja hoidon sisällön suunnitteluun.
- HEHKU-toimintamallin käyttöönottamisen keskeisin edellytys on, että siihen on osoitettu riittävät resurssit: esimerkiksi nimetyt ja perehdytetyt työntekijät lastensuojelusta ja psykiatrialta tai HEHKU-toimintamallin mukaiseen jalkautuvaan työhön erikoistunut tiimi
- Jos toimintamalli järjestetään erikoistuneen tiimin toteuttamana, on tarpeen ennakoida, kuinka paljon HEHKU-toimintamallin järjestämistä harkitsevalla alueella on kohderyhmään kuuluvia yhteisasiakkaita. Resursointi tulee suhteuttaa arvioituun tarpeeseen.
- Kohtalaisen laajallakin maantieteellisellä alueella on kustannusten näkökulmasta kannattavaa järjestää toimintamallia: matkoihin kuluva työaika nostaa laskennallista palvelun hintaa, mutta säästöpotentiaali sijaishuollon kustannuksiin verrattuna olisi tässäkin tapauksessa huomattava.
- Pilotti-aikana tiimin asiakasmitoitus on ollut noin 6-8 yhteisasiakasta/vastuutyöpari. Työskentelyjaksojen tavoitekesto on ollut keskimäärin 6 kk. Laskennallisesti esimerkiksi tämä tarkoittaa, että tiimiin mahtuu vuositasolla noin 40 yhteisasiakasta.
- Ammattilaiselta ei edellytetä yksittäisen manualisoidun psykososiaalisen hoito-ohjelman tai intervention vahvaa hallintaa.
- Räätälöintiä ja soveltavaa työotetta edellyttävässä HEHKUssa työskentelevällä ammattilaisella on tarpeen olla riittävä työkokemus omalta erikoisalaltaan.
- Motivoivan haastattelun, ratkaisu- ja voimavarakeskeisen sekä systeemisen sekä palautetietoisen (FIT) työtavan perusperiaatteet on suositeltavaa olla teoreettisella ja käytännön tasolla hallussa.
- Tärkeintä on, että ammattilaisella on kyky ja motivaatio niiden joustavaan soveltamiseen ja toimintamalliin sisältyvän monialaisen vastuutyöparityön kautta oppimiseen ja harjoittelemiseen.
- Lisäksi HEHKU-tiimissä työskentelevältä ammattilaiselta edellytetään valmiutta monialaiseen vastuutyöparityöskentelyyn, oman ja työparityön reflektointiin sekä liikkuvaan, jalkautuvaan työskentelyyn nuoren kehitysympäristöissä. Mahdollisuudesta sopia tapaamisia myös perinteisen virka-ajan ulkopuolella on hyötyä.
HEHKU-toimintamalli on aivan uudenlainen, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian resursseja ja osaamista yhdistävä "hybridi-avopalvelu". Tästä syystä kehittämiseen on sisältynyt myös toimintamallin ohjelmateorian pohdintaa ja siihen pohjautuen vaikutusten mittaamisen ja tulosten seurannan ja kokeilemista. Ohjelmateorian pohdinnalla ja työstämisellä on pyritty kiteyttämään HEHKU-toimintamallin vaikuttavia ydinelementtejä, keskeisiä muutosmekanismeja ja työskentelyltä odotettavissa olevia vaikutuksia.
Kehitystyö on jatkunut myös tämän osalta vielä hankkeen loppumetreille saakka. Alla kuvataan ensin keskeisimmät HEHKU-työskentelyssä tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset ja tämän jälkeen esitellään keskeisimmät tulokset:
- Tulosmuuttujat:
- Ensisijainen tulosmuuttuja, johon integroidulla asiakas- ja potilastyöllä pyritään vaikuttamaan: HEHKU-jaksoille ohjautuvien, määriteltyyn kohderyhmään kuuluvien nuoruusikäisten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaan mahdollisuudet sitoutua tavanomaiseen hoitoon.
- Toissijainen tulosmuuttuja: Interventioon ohjautuvien yhteisasiakkaiden psyykkinen vointi ja oireilua, joka voi kohentua intervention aikana ja ansiosta. Vointi ja oireilu voi olla myös tekijä, joka on estänyt tavanomaiseen hoitoon kiinnittymistä.
- Toimintamallin välittömät odotettavissa olevat myönteiset vaikutukset:
- Ammattilaisten vaikeudet ymmärtää nuoren tuen ja hoidon tarpeita vähenevät
- Nuoren psyykkisiin ja fyysisiin kykyihin liittyvät esteet hoitoon sitoutumiselle vähenevät
- Vuorovaikutus, tunnesuhteet ja ilmapiiri kotona parantuvat.
- Vanhemmuustaidot vahvistuvat.
- Koulupolun käynnistyminen tuo onnistumisen kokemuksia, tilanteen jumiutuneisuus vähenee.
- Toimintamallin keskipitkän aikavälin odotettavissa olevia myönteisiä vaikutuksia: (ei ole voitu seurata hankeaikana)
- Nuoren toimintakyky ja oireiden kanssa arjessa pärjääminen paranee.
- Perheen toimivuus paranee ja tukee nuoren ikätasoista toimijuutta
- Toimintamallin pitkän aikavälin odotettavissa olevia myönteisiä vaikutuksia: (ei ole voitu seurata hankeaikana)
- Nuori saa tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja kuntoutuu.
- Nuoren ikätasoinen toimijuus vahvistuu ja nuori voi välttää alkaneen syrjäytymiskehityksen.
Alla kuvataan laadullisesti esimerkkejä HEHKU-jaksoilla saavutetuista, tunnistetuista ja todennetuista toimintamallin välittömistä myönteisistä vaikutuksista (otsikot A ja B). Esimerkit saavutetuista myönteisistä vaikutuksista on ryhmitelty aiemmin kuvatun logiikkamallin mukaisesti. On tärkeää huomioida, että kaikkien HEHKU-jaksoilla olleiden nuorten tilanteissa ei ole saavutettu selkeää myönteistä muutosta. Pienen osan kohdalla tilanne on saattanut entisestään vaikeutua. Tämä heijastelee sitä, että HEHKUun ohjautuneiden yhteisasiakkaiden kokonaistilanne on ollut pääosin hyvin vaikea.
A. Myönteiset muutokset tekijöissä, jotka ovat saattaneet estää tai vaikeuttaa tavanomaiseen hoitoon kiinnittymistä:
- Nuoren psyykkiseen ja fyysiseen kykenevyyteen tai pystyvyyteen liittyvät esteet hoitoon sitoutumiselle vähenevät (esimerkiksi: sosiaalisten tilanteiden pelkojen ja kotiin jumiutumisen vähentyminen tai loppuminen; ikätasoisen arjen toimintakyvyn parantuminen, joka voi tarkoittaa mm. kykyä liikkua itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä tai omasta hygieniasta ikätasoisesti huolehtimisen taidot)
- Perheen vuorovaikutukseen, tunnesuhteisiin ja ilmapiiriin liittyvät ongelmat vähenevät (esimerkiksi: nuori ja vanhempi oppivat keskustelemaan aikaisempaa paremmin, minkä ansiosta nuori kokee tulevansa kuulluksi ja voi vaikuttaa siihen, mitä nuori ja vanhempi tekevät yhdessä)
- Vanhempien valmiuksiin ja vanhemmuustaitoihin liittyvät vaikeudet vähenevät (esimerkiksi: vanhempi ymmärtää, että ei ole nuoren edun mukaista tehdä asioita liikaa nuoren puolesta; nuoren ikätasoista kehitystä tukevat vanhemmuuden taidot vahvistuvat konkreettisesti arjessa; vanhempi saa lisää tietoa nuoren psyykkisestä voinnista ja vanhempana arjessa toimimisen merkityksestä nuoren voinnille)
- Koulupolun käynnistyminen tuo onnistumisen kokemuksia, tilanteen jumiutuneisuus vähenee ( suurella osalla lähtötilanteessa koulupolku katkennut tai suuria ongelmia, tiiviillä koulun kanssa tehdyllä yhteistyöllä löydetty ratkaisuja, toiminta-ajatuksena ratkaisuissa se, että koulunkäyntimuotoa tai koulua ympäristönä on muokattu yhteensopivammaksi nuoren tilanteeseen)
- Ammattilaisten vaikeudet ymmärtää nuoren tuen ja hoidon tarpeita vähenevät (esimerkiksi erotusdiagnostiikkaa saadaan tehtyä, ymmärrys monimutkaisesta oirekuvasta jäsentyy, tieto lääkityksen toimivuudesta täsmentyy, tieto kodin olosuhteista ja juurisyistä nuoren terveyttä ja kehitystä vaarantavan käyttäytymisen taustalla täsmentyy)
B. Myönteiset muutokset nuoren psyykkisessä voinnissa ja oireilussa:
- Itsetuhoisuuden vähentyminen tai loppuminen
- Väkivaltaisen käytöksen merkittävä väheneminen tai loppuminen
- Yleisen psyykkisen voinnin parantuminen
- Lääkityksen löytyminen ja aktiivinen käyttö HEHKU-jakson ajan
- Neuropsykiatristen haasteiden vähentyminen arjessa
C. Toimintamallin seuraukset: psykiatrisista oireista johtuvien sijoitusten ehkäiseminen, kustannussäästöt: (tarkistuspiste 9/2025)
- Asiakkaita yhteensä 147
- Päättyneitä 99, joista sijoitettu 24 (huostaanotto)
- Ei sijoitettujen osuus 76 %
- V. 2023-2024 on sijoitusten osalta tehty myös jälkikäteisseurantaa: seurantajaksolla ei löytynyt yhtään nuorta, jonka kohdalla olisi päädytty huostaanottoon HEHKU-jakson päätyttyä.
D: HEHKU-toimintamallin tulokset FIT ORS-mittarilla: N 72, ennen 18.9. suljetut.
Ylempänä kuvattuja esimerkkejä myönteisistä välittömistä vaikutuksista voi peilata FIT ORS-mittarilla saatuun dataan tuloksista:
- Asiakkaan eli nuoren oma kokemus tilanteen muuttumisesta: efektikoko 0.56
- Merkittävästi parantunut 31 %
- Jonkin verran parantunut 10 %
- Ei muutosta 23 %
- Jonkin verran huonontunut 4 %
- Merkittävästi huonontunut 4 %
- Vanhemman vertaisarvio, vanhemman kokemus nuoren tilanteen muuttumisesta: efektikoko 0,50
- Merkittävästi parantunut 25 %
- Jonkin verran parantunut 11%
- Ei muutosta 22 %
- Jonkin verran huonontunut 4%
- Merkittävästi huonontunut 5 %
- Palautetietoiseen työskentelyyn sisältyvä ORS (Ks. myös: Palautetietoinen työskentely Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa)
- FIT mittareiden ja palautetietoisen työskentelyn funktio ja hyödyt ovat olleet kahdensuuntaiset: mittareiden käyttäminen on ollut keskeinen osa intervention sisältöä ja mittareilla on voitu saada dataa intervention vaikutuksista.
Asiakas- ja potilastyön tuloksellisuuden arvioimiseksi ja kuvaamiseksi on hankkeen aikana kerätty myös muuta aineistoa, mm:
- Strukturoitu excel-taulukkoon kerätty tietoa ennen-aikana-jälkeen eri muuttujilla (esimerkiksi kouluakäymättömyys K/E)
- C-GAS arvioinnit (monialaisten vastuutyöparien toteuttamat arvioinnit)
- Tiimin haastattelut ja työskentely toimintamallin arviointi ja yhteiskehittämispäivissä
- Verkoston haastattelut
- Opinnäytetyöt (Gradut: 3 psykologia, 1 sosiaalityö)