Toimintamallilla on tarkoitus löytää nuorille peruskoulun jälkeen jatkopolut koulutukseen, työ- ja päivätoimintaan sekä asumiseen. Toiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja suunnittelussa keskitytään elämään kokonaisuutena. Malli mahdollistaa yksilöllisten vaihtoehtojen kartoittamisen kullekin nuorelle sopivaksi eli sen avulla tuetaan nuoria normaalipalvelujen käyttöön laitospalvelujen sijaan.
1. Siirtyminen peruskoulun jälkeen toimintamalliin
Nuori, jolla ei ole riittäviä valmiuksia olemassa oleviin päivätoimintoihin ja koulutuksiin, siirtyy peruskoulun jälkeen toimintamallin mukaiseen päivätoimintaan. Toimintamalli kestää enimmillään 2 vuotta. Toimintamalliin otetaan 4-5 nuorta ja henkilökuntaa on 1:1, mikä mahdollistaa yksilöllisen ja tavoitteellisen toiminnan. Toiminta keskittyy asiakkaan osaamisalueiden ja voimavarojen vahvistamiseen, jonka avulla saadaan nuoren potentiaali käyttöön (ratkaisukeskeinen työote).
2. Nuoren elämäntilanteen kartoitus
Nuorten tilanne kartoitetaan yhdessä nuoren lähiyhteisön kanssa esim. vanhempien, koulun ja moniammatillisen tiimin (lääkäri, psykologi, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, AAC-ohjaaja, seksuaaliterapeutti, fysioterapeutti ym.) kanssa. Asiantuntijuutta hyödynnetään tavoitteiden suunnittelussa esim. vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja/tai haastavan käyttäytymisen vähentämiseen.
3. Toiminnan yksilöllinen suunnittelu
Suunnittelu pohjautuu jokaisen nuoren omiin toiveisiin, ajatuksiin ja unelmiin omasta elämästään. Nuoren oma ohjaaja vastaa suunnitelman laatimisesta. Tavoitteena on tukea nuoren aikuiseksi kasvamista ja toimintamallissa opittujen taitojen käyttöönottoa nuoren asuinympäristössä.
4. Toiminta
Jokaiselle nuorelle tehdään oma päivästruktuuri, joka sisältää yksilö- ja ryhmätoimintaa. Nuoren oma osallisuus on lähtökohta kaikelle toiminnalle. Toiminnan keskeinen sisältö on - kommunikaatiotaitojen oppiminen (HYP, KAH-kassi, viittomat, PRT, AACi-kansio) - minäkuvan vahvistaminen luovia menetelmiä käyttäen - haastavan käyttäytymisen väheneminen - arkielämäntaitojen oppiminen - asiointiasioiden opetteleminen (kaupassa, ravintolassa, kirjastossa käynti) - työharjoittelu oman ohjaajan tukemana erilaisissa palvelupisteissä
5. Arviointi ja tavoitteet
Toiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisin väliajoin erilaisin menetelmin. Arviointimenetelminä käytetään mm. nuorilta ja heidän läheisiltään saatua suullista ja kirjallista palautetta sekä ohjaajien havainnointia. Asiakkaan toiminnasta ja ohjaajan antamasta tuesta tehdään päivittäiset kirjaukset. Niistä laaditaan yhteenvedot säännöllisin väliajoin, joiden pohjalta määritellään uudet tavoitteet. Tavoitekeskustelut pidetään yhdessä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa vähintään kahdesti vuodessa. Mahdollisista uhka- ja vaaratilanteista raportoidaan ja etsitään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja. Toimintamenetelmiä muokataan joustavasti arjessa nuorten tarpeet huomioiden.
6. Jatkopolun kartoitus
Nuoren kanssa tutustutaan erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, päivä- ja työtoimintoihin sekä asumisvaihtoehtoihin. Tarvittaessa järjestetään koulutuskokeilujaksoja, joissa oma ohjaaja voi olla nuoren mukana. Jos nuorelle löytyy toimintamallin aikana sopiva työtehtävä esim. kaupasta, selvitetään jatkotyöskentelyn mahdollisuutta henkilökohtaisen avustajan turvin. Vanhempia tuetaan nuoren kotoa pois muuttamisen prosessissa ja mahdollistetaan asumiskokeiluja tarpeen mukaan.
7. Siirtymävaihe ja toimintamallin päätös
Mahdollistetaan, että nuori pääsee tutustumaan hyvissä ajoin ja tarpeeksi usein tulevaan päivätoimintaan tai työtehtävään. Tiivistä yhteistyötä tehdään tulevan toimipaikan (koulu, päivä- ja työtoiminnot, asuminen, työpaikka) kanssa. Turvataan, että nuorelle hyväksi havaitut menetelmät siirtyvät jatkopaikkoihin. Kun nuori siirtyy toimintamallin loppumisen jälkeen polullaan eteenpäin, yhteydenpitoa jatketaan nuoren tarpeiden mukaan.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Joensuun sosiaali-ja terveyslautakunnan tavoitteet kehitysvammapalveluiden toimintojen kehittämiseksi vuosina 2013-2016 perustuivat pitkälti valtakunnalisen KEHAS-ohjelman tavoitteisiin. KEHAS-ohjelman keskeinen tavoite on ollut purkaa kehitysvammaisten laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä ja myös lisätä asiakaslähtöisiä avohuollon palveluja kehitysvammaisille.
Alkuvuodesta 2014 olimme edellisten vuosien tapaan tutussa tilanteessa, jossa tulevana kesänä joutuisimme miettimään useamman peruskoulunsa päättäneen nuoren kehitysvammaisen palveluja seuraavaa syksyä varten. Vuosittain noin 10 nuorta oli jäänyt vaille heille sopivaa jatko-opiskelu ja/tai päivätoiminta paikkaa. Nämä tilanteet olivat hankalia, sekä organisaation että erityisesti nuorten ja heidän perheidensä osalta. Missä meidän perheen nuoren paikka on syksyllä? Aikaa ratkaisujen löytymiselle oli käytännössä heinäkuuuhun.
Joensuussa yhdeksi avohuollon palveluiden kehittämisen kohteiksi valittiin peruskoulunsa päättävien kehitysvammaisten nuorten palvelut. Joensuun sosiaali-ja terveyslautakunta päätti toukokuussa 2014 perustaa nuorten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän erityisesti autistisille ja haasvatavasti käyttäytyville nuorille. Toimintaan ryhdyttiin jo keväällä 2014 kutsumaan NUPA toiminnaksi. Ensimmäisen yksikön toiminta alkoi elokuussa 2014.
Asiakkaina ovat peruskoulun päättäneet haastavasti käyttäytyvät autistiset kehitysvammaiset nuoret.
KEHAS-ohjelman keskeinen tavoite on ollut purkaa kehitysvammaisten laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä ja myös lisätä asiakaslähtöisiä avohuollon palveluja kehitysvammaisille. Yhtenä toimintamallin tavoitteena on laitosasumisen purku sekä mahdollistaa päivätoiminta avohuollon palveluissa. Päivätoiminnan lisäksi nuoria ja heidän vanhempiaan tuetaan kotoa pois muuttamisen prosessissa ja mahdollistetaan asumiskokeiluja tarpeen mukaan.
Yksilötasolla tavoite on, että nuorilla olisi edellytyksiä päästä toiseen asteen koulutukseen tai tarkoituksen mukaiseen työ- tai päivätoimintaan. Tämä edellyttää, että nuoren haastava käyttäytyminen vähenee, sosiaaliset taidot, sekä kommunikaatio taidot vahvistuvat ja arkielämän taidot kehittyvät. Toimintamallilla kehitetään nuoren taitoja osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen.
Toiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisin väliajoin erilaisin menetelmin. Arviointi menetelminä käytetään mm. nuorilta ja heidän läheisiltään saatua suullista ja kirjallista palautetta (2krt / vuosi) palautetta. Palautteista kirjoitetaan kooste, joka käydään yhdessä läpi. Jos palautteesta on noussut kehitettävää tai toiveita, niihin reagoidaan ja pyritään, ettei seuraavassa palautteessa tulisi enää samoja kehittämisen toiveita.
Päivittäiseen toimintaan kuuluu ohjaajien havainnointi. Asiakkaan toiminnasta ja ohjaajan antamasta tuesta tehdään päivittäiset kirjauksen. Niistä laaditaan yhteenvedot säännöllisin väliajoin, joiden pohjalta määritellään uudet tavoitteet.
Mahdollisista uhka-ja vaaratilanteista raportoidaan ja etsiään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja. Uhka- ja vaaratilanne raportit toimivat arviointimenetelmänä, koska niistä nähdään haastavien tilanteiden määrä, eli ovatko haastavat tilanteet vähentyneet. Raportit antavat myös tietoa siitä, millä keinoin haastavat tilanteet on saatu ratkaistua, eli ovatko rajoittamistoimenpiteet vähentyneet. Siun Sotella on vielä kehitteillä yhtenäinen arviointimittari kehitysvammapalveluihin.
Käytännöntyötä tekevät ohjaajat (lähihoitajat), sosiaaliohjaajat (sosionomi AMK) ja ryhmänavustajat. Yhdessä yksikössä on 1 sosiaaliohjaaja ja 3 ohjaajaa. Heidän esimiehenä toimii palveluesimies. Ohjaajien käytössä on moniammatillinen tiimi, joka tukee tavoitteisiin pääsyä omalla erityisosaamisellaan(palveluohjaaja, sosiaalityöntekijät, seksuaaliterapeutti, psykologi, lääkärit, AAC-ohjaaja, fysioterapeutit).
Toimenkuvaan kuuluu toiminnan suunnittelu, asiakkaiden ohjaaminen, päivittäinen kirjaaminen, yhteydenpito omaisiin, yhteistyö asiakkaiden sidosryhmien kanssa, työyhteisön toiminnan kehittäminen, tarvittaessa asiakkaan lääkityksestä huolehtiminen ja ympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen. Työntekijän tehtäviin kuuluu myös palvelusuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä palveluohjaajien kanssa.
Henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja ammattitaito, joka pitää sisällään luovien menetelmien hallinnan, autismiosaamisen, AAC-taidot (kommunikointi) sekä osallistavan ja ratkaisukeskeisen työotteen. Henkilöstöllä pitää olla kokemusta ja kykyä kohdata asiakkaita, joilla on haastavaa käyttäytymistä. Työntekijöillä täytyy olla taitoja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.
Toimintamallilla on tarkoitus löytää nuorille peruskoulun jälkeen jatkopolut koulutukseen, työ- ja päivätoimintaan sekä asumiseen. Toiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja suunnittelussa keskitytään elämään kokonaisuutena. Malli mahdollistaa yksilöllisten vaihtoehtojen kartoittamisen kullekin nuorelle sopivaksi eli sen avulla tuetaan nuoria normaalipalvelujen käyttöön laitospalvelujen sijaan.
1. Siirtyminen peruskoulun jälkeen toimintamalliin
Nuori, jolla ei ole riittäviä valmiuksia olemassa oleviin päivätoimintoihin ja koulutuksiin, siirtyy peruskoulun jälkeen toimintamallin mukaiseen päivätoimintaan. Toimintamalli kestää enimmillään 2 vuotta. Toimintamalliin otetaan 4-5 nuorta ja henkilökuntaa on 1:1, mikä mahdollistaa yksilöllisen ja tavoitteellisen toiminnan. Toiminta keskittyy asiakkaan osaamisalueiden ja voimavarojen vahvistamiseen, jonka avulla saadaan nuoren potentiaali käyttöön (ratkaisukeskeinen työote).
2. Nuoren elämäntilanteen kartoitus
Nuorten tilanne kartoitetaan yhdessä nuoren lähiyhteisön kanssa esim. vanhempien, koulun ja moniammatillisen tiimin (lääkäri, psykologi, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, AAC-ohjaaja, seksuaaliterapeutti, fysioterapeutti ym.) kanssa. Asiantuntijuutta hyödynnetään tavoitteiden suunnittelussa esim. vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja/tai haastavan käyttäytymisen vähentämiseen.
3. Toiminnan yksilöllinen suunnittelu
Suunnittelu pohjautuu jokaisen nuoren omiin toiveisiin, ajatuksiin ja unelmiin omasta elämästään. Nuoren oma ohjaaja vastaa suunnitelman laatimisesta. Tavoitteena on tukea nuoren aikuiseksi kasvamista ja toimintamallissa opittujen taitojen käyttöönottoa nuoren asuinympäristössä.
4. Toiminta
Jokaiselle nuorelle tehdään oma päivästruktuuri, joka sisältää yksilö- ja ryhmätoimintaa. Nuoren oma osallisuus on lähtökohta kaikelle toiminnalle. Toiminnan keskeinen sisältö on - kommunikaatiotaitojen oppiminen (HYP, KAH-kassi, viittomat, PRT, AACi-kansio) - minäkuvan vahvistaminen luovia menetelmiä käyttäen - haastavan käyttäytymisen väheneminen - arkielämäntaitojen oppiminen - asiointiasioiden opetteleminen (kaupassa, ravintolassa, kirjastossa käynti) - työharjoittelu oman ohjaajan tukemana erilaisissa palvelupisteissä
5. Arviointi ja tavoitteet
Toiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisin väliajoin erilaisin menetelmin. Arviointimenetelminä käytetään mm. nuorilta ja heidän läheisiltään saatua suullista ja kirjallista palautetta sekä ohjaajien havainnointia. Asiakkaan toiminnasta ja ohjaajan antamasta tuesta tehdään päivittäiset kirjaukset. Niistä laaditaan yhteenvedot säännöllisin väliajoin, joiden pohjalta määritellään uudet tavoitteet. Tavoitekeskustelut pidetään yhdessä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa vähintään kahdesti vuodessa. Mahdollisista uhka- ja vaaratilanteista raportoidaan ja etsitään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja. Toimintamenetelmiä muokataan joustavasti arjessa nuorten tarpeet huomioiden.
6. Jatkopolun kartoitus
Nuoren kanssa tutustutaan erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, päivä- ja työtoimintoihin sekä asumisvaihtoehtoihin. Tarvittaessa järjestetään koulutuskokeilujaksoja, joissa oma ohjaaja voi olla nuoren mukana. Jos nuorelle löytyy toimintamallin aikana sopiva työtehtävä esim. kaupasta, selvitetään jatkotyöskentelyn mahdollisuutta henkilökohtaisen avustajan turvin. Vanhempia tuetaan nuoren kotoa pois muuttamisen prosessissa ja mahdollistetaan asumiskokeiluja tarpeen mukaan.
7. Siirtymävaihe ja toimintamallin päätös
Mahdollistetaan, että nuori pääsee tutustumaan hyvissä ajoin ja tarpeeksi usein tulevaan päivätoimintaan tai työtehtävään. Tiivistä yhteistyötä tehdään tulevan toimipaikan (koulu, päivä- ja työtoiminnot, asuminen, työpaikka) kanssa. Turvataan, että nuorelle hyväksi havaitut menetelmät siirtyvät jatkopaikkoihin. Kun nuori siirtyy toimintamallin loppumisen jälkeen polullaan eteenpäin, yhteydenpitoa jatketaan nuoren tarpeiden mukaan.
Toimintamallilla on saatu aikaan hyviä tuloksia asiakkaan toimintakyvyn paranemisessa, sosiaalisissa taidoissa sekä kommunikaatiotaitojen vahvistumisessa. Kolmesta toimintamallin lopettaneesta nuoresta yksikään ei ole siirtynyt laitospalveluihin. Ilman toimintamallia laitospalveluiden käyttö olisi ollut nuorille todennäköinen vaihtoehto peruskoulun jälkeen. Toiminnan on todettu olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin laitospalvelut. Joensuussa on paljon autistisia ja haastavasti käyttäytyviä nuoria asiakkaita mutta jatkopäivätoimintapaikkoja on vähän. Nuorille on hyvistä tuloksista huolimatta haasteellista löytää sopivaa paikkaa, koska vapaita paikkoja on niukasti. Joensuussa pitäisi kehittää työ- ja päivätoimintaa näille nuorille sopivaksi.
Työntekijät voivat tarvita omaa autoa esimerkiksi ostoksilla käyntiin tai palavereihin menoihin.