Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ikääntyessä erilaiset sosiaaliset ongelmat – kuten talouteen ja perhesuhteisiin liittyvät haasteet ja päihdeongelmat – voivat kärjistyä eläköitymisen, yksinäisyyden ja terveydellisten huolten ja iän kasvaessa. Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus vastaa näihin palveluntarpeisiin. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden ja heidän omaistensa olosuhteita ja osallisuutta, lieventää sosiaalisia ongelmia ja elämäntilanteen haasteita sekä lisätä heidän hyvinvointia.
Pohjois-Savon gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikköön sisältyy sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut ikääntyneiden parissa. Gerontologinen sosiaalityö on sosiaalityön erityisala, jossa työntekijöillä on erityistä tietämystä ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta yksilön elämään. Gerontologinen sosiaalityö keskittyy erityisen tuen tarpeen asiakkaiden kohtaamiseen.
Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö on verrattain nuori, se perustettiin hyvinvointialueella siirryttäessä. Edeltävästi gerontologista sosiaalityötä tarjottiin vaihtelevasti Pohjois-Savon kunnissa - osassa toiminta toteutui osana yhdennettyä sosiaalityötä, osassa gerontologisia sosiaalityöntekijöitä on toiminut pitempään.
Kehittämistyön käynnistyessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelut jakautui maantieteellisesti viiteen alueeseen (pohjoinen, koillinen, keskinen, läntinen ja eteläinen). Alueella oli tarve yhtenäistää alueiden toimintamalleja, sillä lähtötilanteessa kullakin alueella toimittiin osittain omien toimintatapojen ja prosessien mukaisesti.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden maakunta, jonka väestö vähenee ja vanhenee. Pohjois-Savossa asui vuonna 2022 lähes 248 000 ihmistä, joista yli 66 000 on täyttänyt 65 vuotta. Ikääntyvien osuus asukkaiden määrästä kasvaa ja samanaikaisesti kasvaa myös ikääntyvien palvelutarve. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella laaditaan palvelujärjestelmän uudistus. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Asiakkaiden palveluita tehostetaan lisäämällä eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä.
Sote-palveluiden järjestämistä haastaa väestön ikääntymisestä johtuva kasvava palveluiden tarve, henkilöstön riittävyys ja talouden tasapainottamisvelvollisuudet, minkä vuoksi palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Uudistamista ohjaa hyvinvointialueen strategia, joka kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologiset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ja Ikääntyneiden palveluiden moniammatilliset työntekijät.
Kehittäminen koskettaa myös Pohjois-Savon ikääntyviä asukkaita ja heidän läheisiään. Etenkin kehittämisen kohteena ovat sosiaalihuoltolain mukaiset erityisen tuen tarpeen asiakkaat. Erityisen tuen tarpeessa oleville on tarve kehittää saavutettavampia palveluita, jotta kaikissa haavoittuvimmassa asemassa olevat ikääntyneet saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
Kehittämisen visiona on, että erityisen tuen tarpeen asiakas saa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti, palveluihin ohjaudutaan yhtenäisesti sekä palveluita myönnetään tarvelähtöisesti ja tasalaatuisesti.
Asiakasosallisuutta edistettiin syksyllä 2024 käynnistyneellä Ikääntyneiden asiakasraadilla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön lähtökohdat perustuvat sosiaalihuoltolakiin. Tavoitteena on, että gerontologisen sosiaalityön ja –ohjauksen asiakkaat ovat tulevaisuudessa sosiaalihuoltolain 3 § mukaisia erityisen tuen tarpeen asiakkaita. Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta painotetaan kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä jatkuvan kriisityön sijaan. Projektissa luodaan suunnitelmallisen sosiaalityön ja -ohjauksen sekä kiireellisten tilanteiden malli yksikköön.
Kehittämistyössä edistetään gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen työnjakoa sosiaalihuoltolain 15 § ja 16 § mukaisesti. Sosiaalityöntekijät toteuttavat erityisen tuen tarpeen asiakkaille sosiaalihuoltolaissa määritettyjä tehtäviä (SHL 36 §, 42 § ja 46 §). Sosiaaliohjaajat tukevat sosiaalityöntekijöitä erityisen tuen tarpeen asiakkaiden parissa asiakassuunnitelman mukaisesti. Johtavaa sosiaalityöntekijää tuetaan henkilöstötarpeen selvittämisessä ja sosiaaliohjaajien työnkuvien päivittämisessä.
Lisäksi tuetaan työyksikön tiedolla johtamista ja rakenteellista sosiaalityötä. Projektissa luodaan T3-tunnusluvun seuraamisen ja kiireellisten aikojen tiedonkeruu päivittäisjohtamisen tueksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämistyön tavoitteita seurataan useilla laadullisilla ja määrällisillä mittareilla. Työntekijöiden ja -yksiköiden omia päivittäisjohtamisen tilastoja hyödynnetään aktiivisesti projektin tulosten mittaamiseen. Tavoitteita mitataan myös esimerkiksi valmistuneilla prosessikaavioilla, työohjeilla ja raporteilla. Henkilöstön työhyvinvointi sekä asiakas- ja työntekijäkokemukset kuvaavat myös tavoitteiden saavuttamista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämistyön käyttöönoton ja juurruttamisen ehtoina olivat:
- Gerontologisen sosiaalityön organisoituminen asiakasohjauksen yhteyteen. Pohjois-Savon hyvinvointialueella gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö sijaitsi jo valmiiksi asiakasohjauksen palveluyksikköjohtajan alaisuudessa. Kuuluminen saman johtoryhmän alaisuuteen mahdollisti kehittämisen koko Ikääntyneiden asiakasohjauksessa. Tehdyt muutokset muuttivat sekä sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien, mutta myös asiakasohjaajien, hoivakoordinaattorien sekä lukuisten muiden Ikääntyneiden palveluiden työntekijöiden toimintamalleja. Ilman asiakasohjauksen johdon sitoutumista tavoiteltuun muutokseen, laajan organisatorisen muutoksen loppuunsaattaminen ja juurruttaminen olisi ollut äärettömän haastavaa.
- Projektin sijoittuminen laajaan kehittämiskokonaisuuteen. Kuten edellä todettiin, tavoiteltu muutos vaikuttaa monen Ikääntyneiden palveluiden ammattiryhmän toimintaan. Koska gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitettiin osana Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa, projektissa saatiin laajaa tukea ja osallistamisverkostoja muiden kehittäjien avustuksella. Esimerkiksi Asiakasohjauksen uudistamisen projektissa pystyttiin kouluttamaan noin yhdeksääkymmentä ammattilaista viiden projektityöntekijän voimin. Ilman laajaa verkostoa, yksin toimivan projektikoordinaattorin olisi ollut hyvin haastavaa tavoittaa kaikkia asiakasohjauksen ammattilaisia.
- Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen resurssointi. Keskittyminen erityisen tuen tarpeen asiakkaisiin sekä siihen liittyvien laajojen velvoitteiden toteuttaminen vaati lisäresurssointia yksikössä. Vuoden 2024 aikana yksikön työntekijävahvuutta saatiin kasvatettua viidellä virkapohjalla. Tämä mahdollisti osaltaan laajojen muutosten käynnistämisen ja kouluttamisen yksikössä.
- Sosiaaliohjaajien tehtävien muuttaminen viroiksi. Jotta sosiaaliohjaajat pystyvät tekemään työssään sosiaalihuoltolain mukaisia päätöksiä sosiaalipalveluista, heidän toimet muutettiin viroiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluhallituksen päätöksellä. Tämä helpottaa sosiaalityöntekijöiden työtä ja sosiaalipalveluiden saavutettavuutta.
- Toimialajohtajan delegointipäätös. Toimialajohtajan hallintopäätöstä toimivallan delegoimisesta piti päivittää, jotta sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat saivat tarvitsemansa päätösoikeudet ikääntyneiden sosiaalipalveluista. Palvelualuejohdon tuella hallintopäätöksen päivittäminen oli sujuva prosessi.
- Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kouluttaminen. Yksikön työntekijöille tuli useita muutoksia omaan arkityöhönsä, tehtävien laajentuessa palvelutarpeen arviointeihin, päätöksentekoon ja omatyöntekijyyteen. Muutoksia käytiin yhteisesti läpi viikkotiimeissä sekä koko asiakasohjauksen koulutuksissa. Uusien tietojärjestelmien käyttöönoton yhteyteen pyydettiin koulutusta tietohallinnosta. Kullekin sosiaalityöntekijälle nimettiin oma mentoripari asiakasohjauksesta, joka tukee sosiaalityöntekijää uusien tehtävien koulutuksessa sekä uusien tietojärjestelmien käytännön töiden opettelussa. Lisäksi yksikön työntekijöillä oli aina mahdollisuus ottaa yhteyttä projektikoordinaattoriin erilaisissa vastaantulevissa haasteissa.
- Kattava viestintä. Muutoksesta viestiminen vaati laajaa ja monimuotoista viestintää hyvinvointialueen sisällä sekä ulkopuolella. Viestintää toteutettiin perinteisten tiedotteiden lisäksi Ikääntyneiden asiakasohjauksessa kuukausittaisilla henkilöstöinfoilla ja uutiskirjeellä sekä käyttöönoton yhteydessä viikottaisissa koulutuksissa. Hyvinvointialueen ulkopuolella viestintää toteutettiin tiedotteiden lisäksi puheenvuoroilla esimerkiksi kansallisen gerontologisen sosiaalityön foorumissa.