FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa
FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjelma Lapissa
Elintapaohjelman toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialue, Lapin Muistiyhdistys ja kuntien liikuntatoimi. Se on pitkäkestoinen, ryhmämuotoinen ja koostuu ravitsemus- ja liikuntaohjauksesta, aivojumpasta ja yhdessä kohti muistiterveyttä luennoista.
Toimintamallin nimi
Elintapaohjelman toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialue, Lapin Muistiyhdistys ja kuntien liikuntatoimi. Se on pitkäkestoinen, ryhmämuotoinen ja koostuu ravitsemus- ja liikuntaohjauksesta, aivojumpasta ja yhdessä kohti muistiterveyttä luennoista.
Toimintamallin kehittämistä ohjasi suomalainen FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisimmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä. Lisäksi kehittämisessä hyödynnettiin Lapin Muisti Kuntoon -hankkeen (Lapin Muistiyhdistys ry) FINGER-mallia mukailevan elintapaohjelman pilotoinnin tuloksia. Pilotointi toteutui yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa vuonna 2020 ja tulokset olivat positiivisia.
Toimintamallin tavoitteena on toteuttaa pitkäkestoista, ryhmämuotoista elintapaohjausta riskiryhmäläisille. Pysyvien elintapamuutosten tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään ja toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä.
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.
FINGER -toimintamallia mukaileva ryhmämuotoinen elintapaohjaus:
- ryhmäkoko 8-12 henkilöä
- kesto 7-11 kuukautta
- 37-40 tapaamiskertaa
Vastuut:
Lapin hyvinvointialue: kohderyhmä tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta.
Lapin hyvinvointialue: ravitsemusryhmien ohjaaminen.
Kunnat: liikuntaryhmien ohjaaminen.
Lapin Muistiyhdistys: aivojumpparyhmät ja yhdessä kohti muistiterveyttä luennot muistiyhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset.
Toimintamallin kuvaus liitteenä.
Lapin hyvinvointialueella asui 176 150 asukasta vuoden 2023 lopussa. Väestöntiheys on alueella maan pienin ja asutus keskittyy Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueille. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän ennustetaan Lapissa vähenevän 169 000 asukkaaseen ja 2040 mennessä noin 162 000 asukkaaseen. Asukkaista yli 65-vuotiaita oli 43 956 ja ennusteiden mukaan Lapin väestö tulee olemaan koko maahan verrattuna iäkkäämpää. Lapin huoltosuhdeluku oli 71,1 vuonna 2023, joka on koko maan lukua (61,9) korkeampi ja luku on ollut noususuuntainen. Huoltosuhteen nousu tarkoittaa Lapin seutukunnassa vanhusväestön osuuden kasvua. Väestörakenteen muutos vaikuttaa sekä työvoiman määrään että rakenteeseen, kulutuskysyntään sekä sitä kautta myös työvoiman kysynnän rakenteeseen. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Ikääntyvän väestön kasvava osuus sekä korkea huoltosuhde aiheuttavat haasteita Lapissa. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nähdään huolestuttavana hoitohenkilökunnan ja palveluiden riittävyys tulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin haasteena on erityisesti sairaalahoitoon johtaneet kaatumiset ja putoamiset sekä vammat ja myrkytykset, yksinäisyys ja alkoholin käyttö. Tärkeänä nähdään toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikuntaryhmiin panostaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Kaakkoisella ja lounaisella palvelualueella ikääntyvän väestön hyvinvointia edistävänä toimintatapana on käytössä esimerkiksi FINGER-toimintamalli. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä tulee kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Tällä hetkellä koetaan haastavana yhteistyörakenteiden puuttuminen muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Selkeät yhteistyörakenteet nähdään tärkeäksi, jotta mahdollista päällekkäistä työtä voitaisiin välttää ja yhteistyötä pystyttäisiin rakentamaan myös yli kuntarajojen. Yhteistyörakenteiden puuttuminen näkyy myös palvelupolkujen epäselvyytenä. Kuntien toteuttamaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä haastavat tällä hetkellä niukat resurssit, tehtävien määräaikaisuus, työntekijöiden runsas vaihtuvuus sekä laajat työnkuvat. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen hankesuunnitelmassa kohderyhmänä ovat 60-79-vuotiaat Pohjois-Suomen alueella asuvat henkilöt, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on hyvä panostaa, ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä ennaltaehkäisyä tukevia toimintoja. Yhteistyöllä jaetaan vastuuta ennaltaehkäisevässä työssä, mahdollistetaan pidempikestoinen elintapaohjelma, sillä pysyvän elintapamuutoksen tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson. Ryhmämuotoisuus tukee osallistujien sosiaalista aktiivisuutta.
Muistisairauden riskitekijät ja kriteerit FINGER-ryhmään:
-korkea kolesteroli
-korkea verenpaine
-liikkumattomuus
-ravitsemuksen haasteet
-sitoutuminen ja motivaatio elintapojen muuttamiseen
-sosiaalinen eristäytyminen
FINGER-toimintamallin juurruttaminen osaksi julkisia palveluja tarjoaa toimintamallin ikääntyvien elintapaohjaukseen. Erityisesti enemmän ja pitkäkestoisempaa ammattilaisen sekä vertaisen tukea tarvitseville, jotta saadaan pysyviä elintapamuutoksia.
Ryhmäläiset ovat vastanneet välikyselyyn, joka toteutettiin ryhmätoiminnan puolessa välissä.
ALOITUSKERTA: elintapaohjaus alkaa yhteisellä tapaamisella, jossa mukana kaikki ryhmienohjaajat. Koollekutsuja vastuu: hyvinvointialue.
YHDESSÄ KOHTI MUISTITERVEYTTÄ LUENNOT: kaksi kertaa, sisältää Kunnon kirjaan tutustumisen. Ohjausvastuu: muistiyhdistys.
RAVITSEMUSOHJAUS: ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ohjausvastuu: hyvinvointialue.
LIIKUNTAHARJOITTELU: ryhmä kokoontuu 20 kertaa. Ohjausvastuu: kunnan liikuntatoimi.
KOGNITIIVINENHARJOITTELU: ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Ohjausvastuu: muistiyhdistys.
PÄÄTÖSKERTA: elintapaohjaus päättyy yhteisellä tapaamisella, jossa mukana kaikki ryhmienohjaajat. Koollekutsuja vastuu: hyvinvointialue.
Kansikuva
