FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Pohjanmaalla
FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Pohjanmaalla
Elintapaohjaus on pitkäkestoista ja ryhmämuotoista, koostuen teoriakerroista, ravitsemusohjauksesta, liikuntaohjauksesta sekä aivojumpasta (sis. kulttuuri, mielenhyvinvointi, uni). Toteutus tapahtuu yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Toimintamallin nimi
Elintapaohjaus on pitkäkestoista ja ryhmämuotoista, koostuen teoriakerroista, ravitsemusohjauksesta, liikuntaohjauksesta sekä aivojumpasta (sis. kulttuuri, mielenhyvinvointi, uni). Toteutus tapahtuu yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
FINGER‑toimintamallia mukaileva elintapaohjelma on monialainen ja näyttöön perustuva kokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneiden aivo‑ ja muistiterveyttä sekä ehkäistä muistisairauksien riskitekijöitä. Ohjelma yhdistää ravitsemuksen, liikunnan, kognitiivisen harjoittelun, sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydän‑ ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnan yhdeksi helposti toteutettavaksi, ryhmämuotoiseksi kokonaisuudeksi.
Toimintamallin ydin on osallistujan arkea tukeva, pitkäjänteinen elintapamuutos, jota vahvistaa moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueen, kuntien ja muistiyhdistysten kesken. Toimintaa toteuttamassa ovat myös muistiyhdistysten kouluttamat aivotreeniohjaajat ja/tai vertaisvapaaehtoiset. Malli tarjoaa selkeät materiaalit ja rakenteet, jotka mahdollistavat sen yhtenäisen käyttöönoton eri alueilla ja tukevat pysyvien hyvinvointivaikutusten syntymistä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asui 87 021 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2022 (85 362 vuonna 2021). 65–74-vuotiaiden määrä oli 48 513 henkilöä (v. 2021 48 270) ja 75-vuotiaiden määrä oli 38 690 henkilöä (v. 2021 37 092). 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 1598 henkilöä, 4,3 %, vuodesta 2021. Yli 85-vuotiaita oli 10 558 henkilöä (10 422 v. 2021). Ikääntyneet (+65-vuotiaat) muodostavat merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan väestöstä 20,9 % (2022). (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 2023).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen mukaan ikäihmisten hyvinvoinnissa esiintyy mm. seuraavia huolia: Yksinäisyys on lisääntynyt, vain 24 prosenttia osallistuu aktiivisesti. Vain 26 prosenttia liikkuu riittävästi, monella on epäterveellinen ruokavalio, noin 17 prosenttia on lihavia, 20 prosenttia käyttää liikaa alkoholia, lähinnä miehet.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii ikäneuvola, jonka tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja. 68-vuotiaat kutsutaan hyvinvointitarkastukseen, jossa kartoitetaan monipuolisesti terveydentilaa ja hyvinvointia, toimintakyvyn edistämismahdollisuuksia sekä mahdollisia sairastumisriskejä. Hyvinvointikutsun mukaan on liitetty infokirje FINGER-toimintamallia mukailevasta elintapaohjauksesta ja ryhmän toteutumisesta.
FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on todettu muistisairauden riskitekijöitä tai joilla on lievä kognitiivinen heikentymä (MCI).
MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025 -hankkeen aikana FINGER‑toimintamallia mukailevaan elintapaohjelmaan osallistuneet ryhmäläiset ovat päässeet kehittämään elintapaohjelmassa käytettäviä materiaaleja. Tietoa elintapaohjelman toimivuudesta on kerätty systemaattisesti yhteistyökumppaneilta ja ryhmäläisiltä ja toimintaa on muokattu palautteiden perusteella.
FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä rakenteita, vastuutahoja, riittäviä resursseja ja prosessimaista etenemistä. Jotta toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi organisaation arkea, tarvitaan sekä strategista tukea että käytännönläheistä koordinointia.
1. Keskeiset tehtävät ja edellytykset juurruttamiselle
- Vastuutahon nimeäminen: Hyvinvointialueen tulee nimetä selkeä koordinaatiovastuu ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Tämä luo jatkuvuutta ja estää toiminnan pirstaloitumista.
- Moniammatillisen yhteistyörakenteen luominen: Hyvinvointialueen, muistiyhdistysten ja kuntien liikuntatoimen välille tarvitaan pysyvät yhteistyörakenteet, jotka mahdollistavat yhtenäiset toimintatavat.
- Yhtenäiset materiaalit ja työkalut: Elintapaohjelman toteuttamisessa käytetään valmiita koulutus- ja ohjausmateriaaleja (mm. Kunnon kirja, ravitsemusmateriaalit, Ahaa!-harjoitteet), joita päivitetään keskitetysti.
- Koulutus ja perehdytys: Ohjaajien tulee saada koulutusta elintapaohjelman sisällöistä ja yhteisestä toteutustavasta (esim. FINGER ABC -koulutus, muistiyhdistysten koulutukset).
- Ryhmätoiminnan koordinointi: Aikataulujen suunnittelu, tilojen varaaminen, ohjaajien kalenteroiminen ja materiaalien jakaminen tulee koordinoida keskitetysti hyvinvointialueen toimesta.
- Systemaattinen viestintä: Tarvitaan selkeät käytännöt ryhmien markkinoinnille ammattilaisille ja asukkaille, jotta oikea kohderyhmä ohjautuu mukaan.
2. Resurssit, joita käyttöönotto vaatii
- Aika:
– ohjelman kesto on noin vuosi
– ohjaajien työaikaa tarvitaan ravitsemusryhmiin, liikuntaan, kognitiiviseen harjoitteluun ja muistiterveysluentoihin
– koordinointiin liittyvät tehtävät (viestintä, rekrytointi, ohjaus, arviointi) - Henkilöstö:
– terveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitajat, sairaanhoitajat)
– muistiyhdistysten ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset
– kuntien liikuntatoimen ohjaajat - Osaaminen:
– elintapaohjauksen periaatteet
– ikäihmisten ohjaaminen
– ravitsemus-, liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun erityisosaaminen
– moniammatillinen työskentely - Rahoitus:
– henkilöstökulut
– materiaalien painatus tai tulostus
– tilakustannukset (mikäli eivät sisälly kunnan tai hyvinvointialueen omiin tiloihin)
– mahdolliset koulutuskustannukset (esim. Ahaa!-koulutus, FINGER ABC)
3. Prosessi ja vaiheet, joilla toimintamalli vakiintuu
1) Valmisteluvaihe
- Nimetään vastuutaho ja koordinaattori.
- Muodostetaan moniammatillinen toteutustiimi (hyvinvointialue – muistiyhdistys – liikuntatoimi).
- Tarkennetaan kohderyhmä ja ohjautumiskriteerit.
- Sovitaan yhteisistä materiaaleista ja toimintatavoista.
- Laaditaan vuosittainen toteutusaikataulu ja ryhmien aloitukset.
2) Käyttöönottovaihe
- Ammattilaiset perehdytetään malliin ja sen sisältöihin.
- Käynnistetään asiakasohjaus: terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ja ohjaavat osallistujia ohjelmaan.
- Toteutetaan ryhmämuotoinen elintapaohjelma (ravitsemus, liikunta, kognitiiviset harjoitteet, muistiterveysluennot, mittaukset).
- Hyvinvointialue koordinoi viestintää ja varmistaa toteutuksen yhdenmukaisuuden.
3) Arviointi ja seuranta
- Ennen ja jälkeen -mittaukset (verenpaine, kolesteroli, verensokeri, paino, riskitesti).
- Osallistujien kokemusten kerääminen (ryhmäpalautteet, ohjaajien havainnot).
- Tulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään.
- Tunnistetaan kehittämistarpeet ja päivitetään materiaaleja.
4) Juurruttaminen
- Toimintamalli integroidaan alueen HYTE‑rakenteisiin ja vuosikelloon.
- Vakiinnutetaan roolit ja yhteistyörakenne (hyvinvointialue–muistiyhdistys–liikuntatoimi).
- Varmistetaan pysyvä rahoitus ja ohjaajien koulutuspolku.
- Laajennetaan toimintaa eri kunnissa alueen valmiuksien mukaan.
FINGER‑mallia mukailevan elintapaohjelman vaikutukset olivat kokonaisuutena myönteisiä sekä osallistujien hyvinvoinnille että toiminnan juurtumiselle. Vuosina 2024–2025 ohjelmassa aloitti 138 osallistujaa, joista neljännes oli miehiä ja keski‑ikä 70 vuotta. Valtaosa elintapaohjelmaan osallistuneista (n=87) raportoi sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyneen, yksinäisyyden vähentyneen ja elintapamuutosten tekemisen helpottuneen ryhmän tarjoaman tuen ansiosta. Lähes kaikki tekivät pysyviä muutoksia erityisesti ravitsemukseen, liikuntaan ja arjen hyvinvointitottumuksiin, ja suurin osa suosittelisi toimintaa myös muille. Keskeyttäneiden määrä oli erittäin pieni (6 henkilöä), mikä kertoo mallin hyvästä soveltuvuudesta kohderyhmälle.
Osalle osallistujista tehdyt mittaukset (kehonkoostumus, puristusvoima sekä fyysisen toimintakyvyn ja veriarvojen seurannat) osoittivat myönteisiä muutoksia: viskeraalinen rasva vähentyi, puristusvoima parani ja useat terveysarvot kohenivat. Kahdeksan kuukauden seurannassa (n=41) vahvistui, että tehdyt muutokset olivat pääosin pysyneet – erityisesti ravitsemukseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyvät muutokset säilyivät, ja yksinäisyyttä kokevien osuus oli edelleen laskenut.
Hankkeen merkittävänä tuloksena oli myös se, että toimintamalli juurtui moniammatilliseksi yhteistyömuodoksi. Hyvinvointialue, kunnat ja muistiyhdistykset löysivät yhteisen rakenteen, jonka kautta elintapaohjelma voi toteutua jatkossakin yhdenmukaisesti. Toimintatapa vahvisti yhteistyötä, selkeytti vastuita ja loi mallin, joka on skaalattavissa eri alueille.
Kansikuva
