Etsivä lähityö edellyttää etsivän työn taustafilosofian omaksumista, kaupunkiympäristön ja palvelujärjestelmän hyvää tuntemusta, rohkeutta olla aktiivinen kontaktinottaja, tilanneherkkyyttä sekä rakenteellisen työn mahdollisuuksien hyödyntämistä asiakasryhmän asioiden ja aseman parantamiseen.
Lähtökohtana on asiakkaan ja alueen määrittämät tarpeet, mikä edellyttää alueiden ja kohderyhmän erityistarpeiden tunnistamista ja palvelujen hyvää tuntemusta. Kadut ja yleiset alueet työympäristönä ovat neutraaleja ja työntekijä pyrkii kohdattujen kanssa tasa-arvoisuuteen. Ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti omassa elinympäristössään. Yhteistyö asiakkaan kanssa perustuu vapaaehtoisuudelle, on luottamuksellista ja lisää asiakkaan hyvinvointia. Esimerkiksi työntekijällä ei ole päätöksentekoon perustuvaa valta-asemaa asiakkaaseen nähden. Työorientaatioina ovat mm. Etsivä työ, haittoja vähentävä periaate ja voimavara- ja ratkaisulähtöinen työskentely. Työntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja merkittävä osa työajasta tapahtuu kentällä.
Asiakasryhmän asioiden edistäminen edellyttää runsasta verkostoitumista, kuten asiakas-, alue-, viranomais- ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Lisäksi järjestelmällinen havainnointi ja tiedonkeruu, tiedon välitys, säännöllinen sosiaalinen raportointi ja rakenteellinen sosiaalityö ovat asiakasryhmän aseman parantamiseksi välttämättömiä.
Alla oleva jäsentely pohjautuu THL:n etsivän työn toimintamalliin. Muurinen, Karjalainen, Liukko, 2024. Etsivän työn toimintamalli (THL)
Resurssit:
Henkilöstö - etsivää työtä tehdään kentällä parityönä. Kukin työpari vastaa omasta toiminta-alueestaan. Työpareja on 5. Helsingissä toimii aikuissosiaalityön etsivän lähityön lisäksi useita muita työikäisten pariin jalkautuvia työmuotoja. Yhteistyö eri kaduille jalkautuvien toimijoiden kanssa on tiivistä.
Joustava työaika – käytössä on liukuva työaika, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin asiakkaiden ja alueiden tarpeisiin. Lisäksi on haettu erityislupa tehdä satunnaisia yö- ja viikonloppuvuoroja, jolloin mm. tavoitetaan ulkona yöpyvät asunnottomat.
Kulkuväline -työpareilla on käytössä työnantajan tarjoamana auto sekä julkisen liikenteen kausilippu.
Työvaatteet – Työntekijöillä on käytössään Helsingin logoilla ja lähityö-tekstillä varustetut t-paidat, takit ja työliivit jalkautumisiin. Lisäksi työnantaja tarjoaa säänmukaiset kengät.
Puhelin – Käytössä on sään ja iskun kestävä tehokas älypuhelin. Puhelin on jalkautumisissa ensisijainen työväline tiedonhakuun, yhteydenpitoon ja kirjaamiseen.
Tietokone ja asiakastietojärjestelmä – Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttö edistää asiakkaiden tarkoituksen mukaisiin palveluihin pääsyä ja asioiden selvittelyä.
Lisäksi etsivässä lähityössä ammattilaisilla on käytössä toimintarahaa ja julkisen liikenteen kertalippuja asiakkaiden kanssa toimimisen.
Jokaisella työparilla on omat työpisteet aikuissosiaalityön toimitilojen yhteydessä.
Koulutus ja osaaminen: Sosionomi (AMK) tai sairaanhoitaja (AMK), esihenkilönä johtava sosiaaliohjaaja
Vastavuoroinen vuorovaikutus – Arvostava ja asiakaslähtöinen lähestyminen, asiakkaalla tosiasiallinen mahdollisuus vastavuoroisuuteen (esim. palautteen kerääminen, työn kehittäminen, rakenteellinen sosiaalityö)
Motivointi – Luottamuksen rakentumisen ja arvostuksen myötä asiakas saattaa rohkaistua ottamaan vastaan tarvitsemaansa tukea tai palvelua. Motivointityö edellyttää toisinaan hyvin pitkäjänteistä työskentelyä, sensitiivisyyttä, leikillisyyttä tai esim. huumoria. Asiakkaalla voi olla useita perustarpeita tai itselleen tärkeitä tarpeita tyydyttymättä, mikä voi hidastaa avun vastaanottamista. On myös tilanteita, joissa palvelujärjestelmästä ei tunnut löytyvän yksilöllistä sopivaa palvelua.
Asiakkaan toimijuuden kunnioittaminen, osallisuuden tukeminen ja voimavarojen tunnistaminen – asiakkuus ja työskentely on asiakkaalle vapaaehtoista ja mahdollistaa myös anonyymin kohtaamisen. Työskentely tapahtuu asiakkaalle turvallisessa ja mielekkäässä paikassa. Asiakkaaseen tutustumiselle on tarvittaessa varattava aikaa; esim. asiakkaan vuorokausirytmi, perustarpeet, sosiaaliset verkostot, voimavaralähteet. Myös tunnistaa elinympäristön kuormittavat ja rajoittajat tekijät.
Sitoutuminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja haittoja vähentävä työote - Asiakkaat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, jolloin myös tarjottavan avun tulee olla yhdenvertaista, monipuolista, monialaista ja monikanavaista. Tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin ylläpitäminen tai parantaminen asiakaslähtöisesti ja mahdollisten haittojen vähentäminen. Työntekijät jakavat tarvittaessa kontaktin luomiseksi esim. pistosvälineitä tai eväitä.
Kyky toimia joustavasti, itsenäisesti ja epävarmuutta sietäen - Jalkautumisessa kohdatut asiakkaiden tarpeet voivat olla moninaisia ja jalkautuvassa työssä asiakaskohtaamiset ja -tilanteet voivat syntyä ennakoimattomasti myös sivullisten toimesta. Työturvallisuuden ytimessä on työparityö ja työparin välinen luottamus sekä asiakkaan kunnioittava kohtaaminen ja ymmärrys katuyhteisöistä. Työyhteisö on laatinut yhdessä etsivän lähityön kenttä- ja pelisäännöt sekä turvallisuuskansion. Työssä korostuu itsenäinen, ennakoiva ja ratkaisukeskeinen työote. Työskentelyn tukena on lisäksi mm. muu työyhteisö, esihenkilö ja työnohjaus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin palveluiden laaja tuntemus on työssä tärkeää. Asiakkaan motivointi edellyttää erittäin hyvää palvelujen ja hoitopolkujen tuntemusta.
Verkostotyö -Asiakkaan omien verkostojen huomiointi ja tarpeen mukaan uusien kontaktien luominen. Yhteistyötä ja yhteisjalkautumisia eri toimijoiden kanssa on tärkeää tehdä asiakasryhmien tarpeiden pohjalta. Asiakasryhmän asioiden edistäminen edellyttää vahvaa verkostoitumista, kuten asiakas-, alue-, viranomais- ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa.
Toimintaympäristön tuntemus – Aluetuntemus ja yhteistyö asiakkaan elinympäristöön vaikuttavien toimijoiden kanssa. Työympäristön hyvä tuntemus eli kaupunki tilana ja erilaisina verkostoina, on edellytys turvalliselle työskentelylle. Työntekijät jalkautuvat kentälle aina työparina ja puhelin hätäsovelluksineen on välttämätön. Etsivässä työssä ei kanneta hälytyslaitteita tms., sen sijaan ennakoinnin, jatkuvan havainnoinnin ohella työparin tulee osata lukea tilanteita ja tehdä nopeita keskinäisiä päätöksiä. Turvallisuutta edistetään ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvalla ja asiakasta kunnioittavalla vuorovaikutuksella sekä kiireettömällä ja rauhallisella asioinnilla.
Tiedon kokoamisen, analysoimisen ja raportoinnin taidot sekä yhteiset käytännöt - systemaattinen tiedon keruu, kuten esim. viikkohavaintojen ja asiakaskohtaamisten anonyymi kirjaaminen ovat työvälineitä työn arviointiin, kehittämiseen ja rakenteellisen tiedon välittämiseen. Rakenteellisen sosiaalityön keinojen hyödyntäminen asiakasryhmien tarpeiden, havaittujen ilmiöiden ja palvelujen toimivuuden tiedon välittämiseksi. Keskustelut esihenkilön kanssa, tiimipalaverit, yhteiset keskustelut päivän päätteeksi (päivän purku) ja yleinen oman työn reflektointi ovat tärkeitä työn kehittymisen ja työssäjaksamisen kannalta.
