Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Sote-uudistus vaikuttaa rakenteisiin, toimintatapoihin sekä järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin. Yhteisellä tekemisellä yhdistykset voivat lunastaa oman paikkansa tulevaisuuden hyvinvointikentässä.
Yhdistysten toiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä sekä osallisuudessa. Yhdistykset ovat ihmisiä varten. Järjestö 2.0 Etelä-Savo -hanke kutsui paikalliset yhdistykset yhteen määrittämään yhteistä tulevaisuuskuvaa ja tahdonilmaisua siitä, miten yhdistysten ääni ja asiantuntemus saadaan mukaan ennakoivaan päätöksentekoon sekä maakunnan ja kuntien kehittämistyöhön.
Jokaisessa Suomen maakunnassa toimii STEAn rahoittama Järjestö 2.0 -ohjelman hanke. Yhtenä kehittämisen kohteena ovat olleet maakunnalliset järjestöstrategiat, joiden laadintaa tai päivittämistä osa maakunnista on saattanut eteenpäin.
Varsinainen kehittäjäjoukko ovat paikalliset yhdistykset ja heidän jäsenet. Yhteisen tekemisen ja kumppanuuden myötä toiminta koskettaa kuntia, sote-kuntayhtymiä ja ja maakuntaliittoa.
Järjestöstrategian avulla käydään keskustelua yhdistystoiminnan merkityksestä ja vaikutuksista maakunnan osallisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjänä.
Kun yhdistysten toimintaedellytykset turvataan, voidaan taata yhdistysten toiminta ja jatkuvuus.
Yhteistyö on vastavuoroisuutta: keskeistä on yhdistysten välisen yhteistyön kehittäminen ja aidon kumppanuuden luominen julkisen sektorin kanssa.
Yhdistysten ääntä viedään eteenpäin rakenteiden kautta, ja ne ovat joko sovittuja säännönmukaisia toimintatapoja tai edustuksellisia yhteistyöelimiä.
Järjestötrategiassa kuvattuja asioita voidaan mitata asiakirjassa olevan järjestöystävällisyystestin avulla. Konkreettista sisältöä testin tekoon löytyy kohdasta tilannekuva ja tulevaisuus:
Tulevaisuutta pohdittiin kahdessatoista työpajassa Etelä-Savon kunnissa. Yhdistyksiltä kerättiin tietoa toimintaympäristön muutoksesta. Heiltä koottuja havaintoja ja ideoita jäsennettiin palvelumuotoilun keinoin suunnittelutyötä ohjaavien kokonaisuuksien tunnistamiseksi. Keskeiset esille nousseet kokonaisuudet olivat kommunikaatio, tieto, hyvinvointi ja kumppanuus. Kuntatyöpajoihin osallistuneet yhdistykset kutsuttiin loppuvaiheessa työskentelemään kahteen eri yhteenvetotilaisuuteen. Yhdistyksiltä pyydettiin kirjallista palautetta prosessin eri vaiheissa.
Järjestöstrategia on luotu avaamaan keskeisiä strategisia painopisteitä, jotka ovat nousseet sosiaali- ja terveysalan sekä yhdistysten toimintaympäristön muutoksista. Vastuu strategian toteutumisesta on yhdistyksillä itsellään.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Järjestöstrategian laadintaprosessin tuloksena Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Järjestöstrategia on maakunnan yhdistysten keskinäisen yhteistyön väline, mutta se myös kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöstrategia toimii työvälineenä järjestötyön kehittämisessä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien linjausten laadinnassa osana kuntien ja maakuntien strategioita ja ohjelmia.
Järjestöstrategioita on lähetetty prosessissa mukana olleille yhdistyksille ja toivottu, että sitä käytetään apuna omien strategioiden laadinnassa sekä järjestö- ja kuntayhteistyön kehittämisessä.
Järjestötrategioita on toimitettu jokaiseen eteläsavolaiseen kuntaan. Kunnissa sitä on jaettu hyvinvointityöryhmien ja vammais- ja vanhusneuvostojen käyttöön sekä yksittäisille yhdistyksille. Strategiaa voidaan hyödyntää osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena.
Järjestöstrategian ja laadintaprosessin esilläpito maakunnan yhdistyksille ja sidosryhmille on ensiarvoisen tärkeää strategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Se edellyttää aika- ja työpanosresurssia.
Järjestöstrategian myötä järjestötoiminnalle on saatu näkyvyyttä Etelä-Savossa. Järjestökenttä on otettu järjestöneuvottelukunnan kautta mukaan mm. maakuntastrategian päivitystyöhön.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.