Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Terveydenhuollon lääkärivajeen paikkaamisessa väljästi asutuilla alueilla on jo usean vuoden ajan testattu etävastaanottoja. Asiakas on hoitajan kanssa terveysaseman vastaanotolla, josta luodaan videovälitteinen etäyhteys lääkäriin. Toimintamalli on osoittautunut toimivaksi sekä yleislääkärin että erikoislääkärin vastaanotoilla. Etänä annettavat terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrattavissa lähivastaanottokäynteihin, sillä asiakkaat ovat hoitajalle varatulla vastaanottoajalla terveysasemalla. Asiakkaan tutkiminen, tarkkailu, hoito, diagnostiikka sekä hoitoon liittyvä päätöksenteko ja suositukset perustuvat käytettävissä olevilla viestintäjärjestelmillä välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Otoskoopin, stetoskoopin, kameran tai kaikukuvauslaitteen ääntä, kuvaa ja tietoa voidaan siirtää sähköisesti. Palvelut voidaan toteuttaa esimerkiksi videovälitteisen internet-yhteyden, suojatun sähköpostiyhteyden, etämonitoroinnin tai välitettyjen kuvien avulla. Näin mahdollistetaan lääkäripalveluiden ja erilaisten erityisasiantuntijapalveluiden saatavuus myös pienemmillä paikkakunnilla.
Etänä tapahtuva terveydenseuranta erilaisten laitteiden välityksellä on osa mobiili- ja etävastaanottotoimintaa. Sovellusten avulla voidaan seurata asiakkaan terveydentilaa, aktiivisuutta tai sijaintia. Tällä voidaan tulevaisuudessa saada kustannussäästöä ja myöskin kohdentaa resursseja paremmin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Terveydenhuollon toimintaympäristö ja palvelutarpeet muuttuvat väestön ikääntyessä ja palvelujen keskittyessä isompiin taajamiin. Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (18.8.2014) nostettiin esille sähköisten palveluiden mahdollisuudet kansalaisten lähipalveluiden tuottamiseksi. Myös sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää uusissa digitalisaatiolinjauksissaan, että tulevaisuudessa digitaalisia palveluita on oltava tarjolla ajasta ja paikasta riippumattomasti. Väljästi asutuilla alueilla erilaisten sähköisten ja etä- ja mobiilipalvelujen avulla voidaan vaikuttaa kansalaisten tasavertaiseen asemaan terveyspalvelujen saatavuudessa.
Väljästi asutuilla alueilla ammattilaisten työskentelyä voidaan tukea ja helpottaa kehittämällä ammattilaisten välisiä etäkonsultaatioita ja -kokouksia. Lisäksi tarvitaan myös asiakkaalle mahdollisuus asioida etävastaanotolla. Sähköisten hyvinvointipalvelujen kuten etähoidon ja etävastaanottojen kehittäminen vaatii asiakasprosessien ja hoitopolkujen sekä niihin liittyvien työ- ja toimintaprosessien yhtenäistämistä ja kehittämistä, pelkkä sähköisten palveluiden käyttäminen ei ole riittävää vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kehittämisessä on keskeistä selvittää, mitä palveluja kannattaa toteuttaa etä- tai mobiilipalveluna.
Kehittämistyö tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti huomioiden asiakkaiden tarpeet, ottaa asiakkaat mukaan kehittämiseen ja samalla sitouttaa heitä palvelujen käyttöönottoon. Etäpalveluiden käyttöönottoon vaikuttaa laitteiden ja sovellusten helppokäyttöisyys, toimintamallista koituva hyöty ja tarve käytölle. Etäpalveluiden käyttöönottoon edellyttää myös teknistä osaamista, joten teknistä tukea ja koulutusta on oltava saatavilla niin työntekijöille kuin asiakkaille.
Kohderyhmänä oli organisaation ammattilaiset moniammattillisesti sekä heidän asiakkaansa. Etävastaanottotoimintamallia on sovellettu neljään eri palvelukokonaisuuteen.
Asiakasraatitoiminta.
Asiakaspalautteet.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämisessä on keskeistä selvittää, mitä palveluja kannattaa toteuttaa etä- tai mobiilipalveluna. Tavoitteena oli tuottaa eri palveluihin helposti sovellettava etävastaanottojen toimintamalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää laajemmin koko hyvinvointialueella. Etävastaanottojen käyttöönoton laajentaminen oli yksi hankkeen keskeinen tavoite.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Palvelukokonaisuuksien lukumäärä missä etävastaanotot ovat käytössä
- Toteutuneiden etävastaanottojen lukumäärä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Uuden toimintamallin käyttöönottaminen vaatii henkilökunnan kouluttamista (etävastaanotolla toimiminen sekä tekninen koulutus) sekä resurssointia uuden toimintamallin opetteluun.
Uuden toimintamallin jalkauttamiseen on henkilökunnalla saatavissa tukea säännöllisesti ja heillä pitää olla selkeä tieto keneen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.
