Digitaalisten palveluiden kehittäminen suun terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta. Alueella yhdistyvät tiheästi asutut kaupunkikeskukset ja harvaan asutut maaseudut, minkä vuoksi välimatkat sosiaali- ja terveyspalveluihin voivat olla pitkiä. Tämä on johtanut suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vaihteluun eri puolilla aluetta.
Hyvinvointialueuudistus on lisännyt tarvetta tuottaa palvelut yhdenvertaisesti koko alueella. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on keskeinen keino vastata tähän tavoitteeseen sekä vastata työelämän muutoksiin ja tarpeisiin, kuten etä- ja hybridityön yleistymiseen.
Etävastaanotot tarjoavat joustavan tavan hyödyntää suun terveydenhuollon ohjaus- ja neuvontapalveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Videovälitteinen vastaanotto voidaan toteuttaa esimerkiksi työpäivän aikana tai matkan varrella, mikä mahdollistaa myös molempien vanhempien osallistumisen ohjauskäyntiin samanaikaisesti. Näin digitaaliset palvelut laajentavat perinteistä hammashoitolakäyntiä tukevaksi palvelukanavaksi.
Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.
Etäpalvelut tukevat myös henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Ne mahdollistavat osatyökykyisten työntekijöiden osallistumisen, monipuolistavat työnkuvaa ja vähentävät poissaoloja, mikä on organisaation näkökulmasta sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Asiakaslähtöisesti kehitetyt digitaaliset palvelut parantavat alueen asukkaiden mahdollisuuksia päästä suun terveydenhuollon ohjaukseen ja neuvontaan asuinpaikasta riippumatta. Samalla ne vähentävät käynteihin kuluvaa aikaa, työstä poissaoloja ja niistä aiheutuvia ansionmenetyksiä. Lisäksi etäpalvelut pienentävät liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.
Etävastaanottopalvelua on kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa -hanketiimin kanssa. Toimintamallin kehitys toteutettiin niin ikään THL:n Sujuvat palvelut- valmennuskokonaisuuden ja systemaattisen kehittämistyön menetelmien mukaisesti vuosien 2024-2025 aikana
Kehittämisen lähtökohtana ovat ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien hyvä suun terveys ennen lapsen syntymää. Kohdistamalla ennaltaehkäisevä hoitotyö mahdollisen varhaiseen vaiheeseen, voidaan vaikuttaa positiivisesti niin vanhempien omaan suun terveyteen, kuin syntyvän lapsen (elinikäisen) suun terveyteen ja sen ylläpitoon.
Asiakasnäkökulma, ongelmat:
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella väestö on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja välimatkat palveluiden piiriin voivat olla pitkiä. Asiakkaiden ohjautuminen maksuttomalle ohjauskäynnille havaittiin esiselvityksen perusteella vähäiseksi ja ohjauskäynnin merkitys ensiodottajien keskuudessa vaihteli. Suun terveydenhuollon käynnit mielletään usein toimenpidekeskeiseksi, joten "pelkkä" suulliseen hoidontarpeen arviointiin ja ohjaukseen perustuva käynti voi tuntua turhalta. Ohjauskäynnille tai ylipäätään hammashoitoon meneminen voi olla haastavaa myös raskauden aikaisesta pahoinvoinnista johtuen. Hammashoitoon liittyvä pelko ja vähäinen tieto suun terveydentilan vaikutuksista raskauteen, (kuten kiinnisyskudossairauden, parodontiitin altistama keskenmeno, ennenaikainen synnytys ja vauvan alhainen syntymäpaino, ) voivat osaltaan vaikuttaa ohjauskäynnille ohjautumisen vähyyteen. (https://www.apollonia.fi/uutishuone/tiedotteet/suussa-piileva-tulehdus-voi-lisata-keskenmenon-ja-ennenaikaisen-synnytyksen-riskia/)
Puolisoiden/kumppaneiden ohjautuminen ohjauskäynnille vaihteli jonkin verran alueittain, mutta kaiken kaikkiaan sen havaittiin olevan vähäistä. Tietoisuutta koko perheen suun hoidosta ja terveyden merkityksestä havaittiin tarvittavan enemmän. Etävastaanottoa kehitettiin ratkaisuksi myös niihin tilanteisiin, jossa isä/kumppani oli esimerkiksi työnsä puolesta toisella paikkakunnalla.
Käynnit hammashoitolassa ajoittuvat usein keskelle työ-/arkipäivää. Ajan järjestäminen matkoineen vie aikaa sekä yksilöltä itseltään että työnajantajalta. Lisäksi kulkemiseen tarvittava kulkuneuvo, oma auto tai julkinen liikenne, lisäävät kasvihuonepäästöjä sekä ympäristön kuormittumista. Kehittämällä toimiva etävastaanottomalli pyrittiin vastaamaan myös tähän tarpeeseen; asiakkaat voivat osallistua tietoturvallisesti samalle etävastaanottokäynnille sen hetkisestä olinpaikasta riippumatta.
Organisaation näkökulmasta digitaalisten palvelujen kehittämistarve nousi hankkeen lähtötilanteessa (vuonna 2023) pandemian aiheuttamasta suun terveydenhuollon palvelujen ruuhkautumisesta, joka johti hoitoon pääsyn viiveeseen ja hoitojonojen muodostumiseen. Vuosien aikana nykytilanteen kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointialueuudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset esim. henkilöstön riittävyydessä ja palveluiden keskittämisessä. Keskeinen haaste on käytettävissä olevan työvoiman riittävyys ja sen sijoittuminen laajalle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Alueen laajuus vaikeuttaa palvelujen tasapuolista saavutettavuutta. Etäpalveluiden hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa saavutettavuutta ja vähentää asiakkaiden matkustustarvetta, mikä tukee yhdenvertaista hoitoon pääsyä. Tarve kehittämiselle nousi myös palveluvalikoiman lisäämisestä etä- ja hybridityön lisääntyessä.
Etävastaanoton käyttöön otolla saatiin vastattua hankkeen tavoitteeseen osatyöllisten ammattilaisten työllistymisen näkökulmasta. Etävastaanottoa aloittaneiden ammattilaisten työssä oli aloitettu toimenkuvan muutosten suunnittelua ja uuden toimintamallin käyttöön otto mahdollisti osatyökykyisten, kokeneiden ammattilaisten työn jatkumisen. Näin saatiin myös hyödynnettyä osaavan henkilöstön työpanosta ja säilyttää kokeneiden ammattilaisten hiljainen tieto yksiköiden sisällä.
Kohderyhmä
Näyttöön perustuvan tiedon mukaan ensisynnyttäjien suun terveys on erityisen merkityksellinen osa raskauden aikaista kokonaisterveyttä. Hormonaaliset muutokset lisäävät riskiä ientulehduksiin ja muihin suun terveysongelmiin, ja äidin suun terveydellä on yhteys myös syntyvän lapsen suun mikrobiflooraan ja myöhempään kariestaipumukseen. Tämä tutkimusnäyttö tukee tarvetta kohdentaa ennaltaehkäisevää ja ohjauksellista työtä juuri ensisynnyttäjiin sekä kehittää palvelupolkuja, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ohjauksen ja seurannan. Etävastaanotto tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden täsmälliseen, yksilölliseen ja omaan hoitohistoriaan pohjautuvan neuvonnan sekä ammattilaisen arvion mukaisen jatkohoidon tarpeen arvion.
Asiakasymmärrys
Etävastaanoton kehittämistä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pilari 1, Inv. 1 -tiimin kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa ensisynnyttäjille sujuva ja yhtenäinen palvelupolku äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon maksuttomalle ohjauskäynnille. Kehittämistyössä on painotettu asiakasymmärrystä, jota on kerätty koko prosessin ajan tiimin kehittäjäasiakkaalta. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ovat olleet keskeisessä roolissa erityisesti kirjallisen ja suullisen viestinnän sisältöjen muokkaamisessa asiakaslähtöisemmiksi. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattisanaston selkeyttämisenä ja viestien muotoiluna helposti ymmärrettävään ja luottamusta herättävään muotoon.
Asiakasnäkökulmaa on vahvistettu myös keräämällä palautetta ensisynnyttäjiltä, jotka ovat kohderyhmänä keskeisiä etävastaanoton kehittämisessä. Palautteen perusteella on tarkennettu ohjaussisältöjä ja viestintätapoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita ja arjen tilanteita.
Asiakasymmärryksen ja näyttöön perustuvan tiedon yhdistäminen on vahvistanut kehittämistyön laatua ja vaikuttavuutta. Näin varmistetaan, että etävastaanoton toimintamalli on sekä asiakaslähtöinen että ammatillisesti perusteltu, ja että se tukee pitkäjänteisesti suun terveyden edistämistä.
