Etäkuntoutuksessa osa asiakasprosessin käynneistä toteutetaan digitaalisesti. Valtaosa asiakkaan palvelusta toteutetaan edelleen kasvokkaisilla kuntoutuskäynneillä, mutta RRP-hankkeen aikana on etsitty eri kuntoutusmuodoissa tapahtumia, joita voidaan muuttaa etäkäynneiksi. Etäkäynnit voivat toteutua reaaliaikaisina etävastaanottoina tai ohjaamalla asiakasta sähköisen materiaalin pariin esimerkiksi Terveyskylään, Omaperheeseen tai digihoitopolulle.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa 2022-2026 digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä kasvokkaisia sote-palveluita. Digitaalisten palveluiden avulla asiakkaiden pääsy palveluihin on nopeaa ja joustavaa. Palvelu on yhdenvertaista koko hyvinvointialueella.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa palveluita seitsemän kunnan (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Pukkila, Myrskylä, Loviisa) alueella asuville henkilöille. Hyvinvointialueen Lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikkö palvelee kaikenikäisiä hyvinvointialueen asukkaita. Yksikköön kuuluu fysioterapeutteja, kuntohoitajia, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, jalkaterapeutti, neuropsykologi, apuvälineteknikko sekä apuvälinepalveluiden huoltomiehiä.
Etäkuntoutuksella tavoitellaan tasalaatuista ja yhdenvertaista palvelua koko hyvinvointialueen asukkaille. Etäkuntoutuksen kehittämisen yhteydessä myös jotkin työntekijöiden toimintatavat yhdenmukaistuivat koko alueella, eli asiakkaat saavat samanlaista palvelua riippumatta asiointipaikasta. Etäkuntoutuksen kehittämisen toivotaan tuovan myös kustannussäästöjä esimerkiksi silloin, kun palvelua viedään kotiin. Asiakkaan etu voi olla, ettei hänen tarvitse varata aikaa, rahaa tai voimia vastaanotolle siirtymisen. Kun asiakas on digitaalisen materiaalin hyödyntämisen jälkeen tietoisempi tilanteestaan, voi kuntoutustulos olla parempi ja eri palveluiden häiriökysyntä vähentyä. Joitain palveluita voidaan tuottaa digitaalisesti kevyemmin kuin nykyisillä ratkaisuilla. Palvelutarjonta on laajempaa, kun sitä tarjotaan myös digitaalisesti.
Etäkuntoutusta tarjotaan niille asiakasryhmille, jotka osaavat käyttää digilaitteita. Mikäli asiakkaalla ei ole riittäviä digitaitoja tai laitteita, hänelle tarjotaan kasvokkaista kuntoutusta kuten tähänkin asti.
Lasten digihoitopolkujen kehittämisessä asiakkaita on haastateltu sekä heille laadittiin webropol-kysely. Näiden avulla kartoitettiin asiakkaiden halukkuutta digipalveluiden käyttöönottoon sekä näkemyksiä tulevan digihoitopolun sisältöön. Tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä.
Ennen kotikuntoutuksen videovastaanottojen pilotointia työntekijät kysyivät asiakkaiden kantaa etäkuntoutukseen.
Toteutuneiden etävastaanottojen määrää seurataan Lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikössä. Tavoitteena v. 2025 on, että 10% vastaanottokäynneistä toteutuu etänä.
Yksikössä seurataan myös digihoitopolulle liitettyjen asiakkaiden lukumäärää.
Digihoitopolkujen kehittämisen prosessiin kuuluu kustannushyötylaskelma.
Etäkuntoutuksen teemaa on ylläpidetty koko yksikön yhteisissä kokouksissa. Johto on sitoutunut edistämään etäkuntoutusta ja edistymistä seurataan yksikössä säännöllisesti.
Etäkuntoutuksessa osa asiakasprosessin käynneistä toteutetaan digitaalisesti. Valtaosa asiakkaan palvelusta toteutetaan edelleen kasvokkaisilla kuntoutuskäynneillä, mutta RRP-hankkeen aikana on etsitty eri kuntoutusmuodoissa tapahtumia, joita voidaan muuttaa etäkäynneiksi. Etäkäynnit voivat toteutua reaaliaikaisina etävastaanottoina tai ohjaamalla asiakasta sähköisen materiaalin pariin esimerkiksi Terveyskylään, Omaperheeseen tai digihoitopolulle.
Osa etäpalveluista juurtui kuntoutusyksikön toimintaan RRP-hankkeen aikana.
Jatkuva asiasta tiedottaminen ja keskustelun ylläpitäminen edistää toiminnan kehittämistä ja tuotoksen juurruttamista.