Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaiden ikärakenteen muuttuessa ja ikäihmisten määrän kasvaessa on tarve kotihoidon palvelujen tehostamiselle sekä kotihoidon toteuttamisen tapojen laajentamiselle, myös etäpalveluihin. Ennusteen (2021) mukaan 75-vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan lähes 50 prosentilla Vantaan ja Keravan alueella vuoteen 2030 mennessä. Vantaan ja Keravan alueella asuvista 75 vuotta täyttäneistä asukkaista 95,6 prosenttia asui kotona vuonna 2021, mikä on koko maan keskiarvoa (92,6%) suurempi. Säännöllisen kotihoidon asiakkuudessa heistä oli 10,1 prosenttia (koko maa 15,7 %). 75 vuotta täyttäneistä 2,8 prosenttia oli virallisen omaishoidon piirissä. (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen arviointi. Vantaan ja Keravan arviointiraportti syksy 2022.)
Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla kärsitään työvoimapulasta, ja sen myötä myös kotihoidossa on haasteellista saada rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa avoinna oleviin vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Samaan aikaan ikäihmisten määrä kasvaa, mikä tarkoittaa kotihoidon asiakasmäärän kasvua ja palveluntarpeen lisääntymistä. Niukat resurssit ja palvelutarpeen kasvu aiheuttavat kuormittumista kotihoidon henkilöstölle. Lisäkuormitusta aiheuttaa myös tilapäisten sijaisten suuri määrä, jolloin vastuu asiakastyön kokonaisuuden hallinnasta jää vakituiselle henkilöstölle.
Asiakkaan näkökulmasta katsottuna kotihoidon resurssihaasteet näkyvät mm. hoitajien vaihtuvuutena ja kiireen tuntuna kotihoidon käynneillä. Kuukauden aikana asiakkaan luona on saattanut käydä kymmeniä eri hoitajia. Asiakkaalle hoitajien vaihtuvuus ja tutun hoitajan käyntien vähentyminen voi aiheuttaa turvattomuutta.
Yhteiskunnallinen tavoite on, että asiakkaat saavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan olemassa olevien palvelujen turvin. Tämä haastaa kehittämään kotona asumista tukevia palveluja ja pohtimaan palvelun toteuttamisen tapoja myös teknologiaa hyödyntäen, jotta palvelu vastaa paremmin ikäihmisten muuttuviin tarpeisiin.
Teknologiaa on hyödynnetty terveydenhuollon asiakastyössä (esim. potilasnostimet) jo pidempään, mikä on sekä potilasturvallisuuden sekä työntekijöiden työturvallisuuden kannalta merkityksellistä. Vantaan ja Keravan kotihoidoissa teknologisia ratkaisuja on ollut käytössä mm. lääkeannosautomaattien muodossa oikea-aikaisen lääkityksen toteuttamisessa sekä välillisesti koneellisen annosjakelun kautta. Koneellisen annosjakeluun siirtyminen on mahdollistanut hoitohenkilöstön työajan kohdentumisen itse asiakastyöhön sekä mahdollistanut myös lääkeannosautomaattien käyttöönoton. Vantaalla on ollut käytössä myös kotihoidon optimointityökalu työnjaon tukena. Myös ikäihmisten videovälitteistä etäryhmätoimintaa on toteutettu Vantaalla kotikuntoutuksessa sekä päivätoiminnassa.
Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan suunnitellut käynnit on toteutettu läsnäolokäynteinä sekä Vantaalla että Keravalla, eikä etäpalvelua ole ollut tarjolla palveluvalikossa. Keravalla on toteutettu vuonna 2018 etäkotihoidon pilotti, mutta se ei jäänyt pysyväksi toiminnaksi Keravan palveluvalikkoon.
Kohderyhmänä ovat Vantaalla ja Keravalla asuvat kotihoidon asiakkaat ja omaishoitoperheet. Etäkotihoitoa pilotoidaan asiakkaille kotihoidon palvelun myöntämisen perusteiden täyttyessä, mikäli asiakkaan palvelu voidaan toteuttaa etäpalveluna. Etäkotihoidon asiakkaan tulee olla motivoitunut palvelun aloitukseen sekä hänen kognitionsa ja muu toimintakykynsä tulee olla riittävällä tasolla etäkotihoidon aloittamiseksi.
Kohderyhmänä ovat myös kotona asumisen palveluissa työskentelevät ammattilaiset, sillä hankkeessa kehitetään uutta työn toteuttamisen tapaa.
Asiakasymmärrystä kerätään vuonna 2020 Keravalla toteutetun etäkotihoidon pilotin sekä muiden etäpalvelua tarjoavien kuntien kokemuksien pohjalta etäkotihoidon toteutuksesta. Lisäksi asiakasymmärrystä kerätään etäkotihoidon asiakkailta aloituskyselyin sekä etäkäyntien yhteydessä tulevan palautteen kautta. Myös etäkotihoidon asiakkaiden läheisille, joilla on omaisliittymä käytössä, tehdään kysely etäkotihoidon toteutuksesta ja omaisliittymän käytöstä.
Asiakasymmärrystä syvennetään etäkotihoidossa jatkuvana toimintana ja saatua tietoa hyödynnetään kehittämisessä. Asiakasraadin perustamisen jälkeen myös sen asiantuntemusta tullaan hyödyntämään asiakaslähtöisten etäpalvelujen kehittämisessä.
