Etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon (Suomen kestävän kasvun ohjelma. RRP2: P4,I4)
Etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon (Suomen kestävän kasvun ohjelma. RRP2: P4,I4)
Etäkonsultaatiomallin avulla parannetaan koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden pääsyä suun erikoishammashoitoon kehittämällä ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Tavoitteena yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
Toimintamallin nimi
Etäkonsultaatiomallin avulla parannetaan koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden pääsyä suun erikoishammashoitoon kehittämällä ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Tavoitteena yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
Pohteella kehitetty suun terveydenhuollon etäkonsultaatiomalli tuo erikoishoidon lähemmäs kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Mallin tavoitteena on varmistaa tasavertainen hoitoonpääsy ja vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä, työnjakoa ja tiedon jakamista. Digitaalinen toimintatapa tehostaa resurssien käyttöä, vähentää turhia käyntejä ja mahdollistaa asiakaslähtöisen, kustannustehokkaan palvelun. Kehittämisen painopisteet ovat asiakaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen ja teknologian hyödyntäminen suun terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa.
Toimintaympäristö maantieteellisestä näkökulmasta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta ja alueen väkiluku on alueen väkiluku on 415 867 asukasta. Alueella on paljon tiheään asuttuja alueita, mutta myös harvaan asuttuja alueita on paljon. Välimatkat esimerkiksi suun erikoishoidon palveluihin voivat vaihdella suuresti. Tämän vuoksi hyvinvointialueelle tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, jotka mahdollistavat tasavertaisen hoitoon pääsyn asuinpaikasta ja välimatkoista riippumatta.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Kehittäminen liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), jonka tavoitteena on edistää hoitotakuuta ja purkaa hoitovelkaa digitaalisilla innovaatioilla. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
- Hyvinvointialueuudistuksen myötä erikoishammaslääkäripalveluiden epätasainen jakautuminen Pohteen alueella vaikutti kehittämistarpeeseen.
- Pohteen hyvinvointialueen strategia painottaa digitalisaation hyödyntämistä, yhdenvertaisuutta ja henkilöstön osaamisen tukemista. Tämä vaikuttaa suoraan resurssien kohdentamiseen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon, kuten etäkonsultaatioihin.
- Asiakaslähtöisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistaminen on strateginen tavoite. Etäratkaisut mahdollistavat oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelun riippumatta asuinpaikasta.
- Kansalliset ohjelmat, kuten Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP), ohjaavat digitaalisten palveluiden kehittämistä ja rahoitusta. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua sekä hoitotakuun toteutumista digipalvelujen avulla.
Taloudelliset tekijät
- Hankinnat (esim. kamerat, skannerit, ohjelmistot) ovat sidoksissa rahoituspäätöksiin ja EU:n elpymisvälineeseen (NextGenerationEU).
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Hoitovelka koronapandemian jäljiltä on merkittävä kehittämisen ajuri. Etäkonsultaatio nähdään keinona purkaa palvelu- ja kuntoutusvelkaa erityisesti oikomishoidossa ja muissa erikoisaloissa.
- Pitkät välimatkat Pohjois-Pohjanmaan alueella lisäävät tarvetta etäpalveluille, jotta hoitoon pääsy olisi yhdenvertaista. Tämä on noussut esiin työpajoissa ja henkilöstön palautteissa.
- Henkilöstön osallistaminen ja muutosjohtaminen ovat kriittisiä sosiaalisia tekijöitä. Muutosvastarinta ja työkuormitus mainitaan haasteina, joita pyritään ratkaisemaan yhteiskehittämisen menetelmin.
- Digitaalisten toimintamallien hyväksyttävyys ja käytön omaksuminen vaativat kulttuurista muutosta organisaatiossa. Viestintäsuunnitelmissa korostetaan selkeyttä ja säännöllisyyttä, jotta henkilöstö ja asiakkaat omaksuvat uudet käytännöt.
Ympäristötekijät
- Etäkonsultaatio tukee kestävän kehityksen tavoitteita vähentämällä tarpeettomia matkustuksia ja hiilijalanjälkeä. Tämä on linjassa EU:n ja kansallisten ohjelmien ekologisten tavoitteiden kanssa.
Pilotin kohderyhmä
Etäkonsultaatiomalli pilotoitiin Pohteen alueen oikomishoidossa oleville asiakkaille. Julkisella sektorilla maksuton oikomishoito koskee alle 18-vuotiaita, ja hoitoon ohjautuminen tapahtuu määräaikaistarkastuksissa tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella. Laajentamisvaiheessa etäkonsultaatio tarjotaan kaikille erikoishammaslääkäritasoista palvelua tarvitseville alueen asukkaille.
Taustatiedot ja vaikutukset
Iissä 7–18-vuotiaiden määrä on ennusteiden mukaan 1690 vuonna 2025, ja lasten osuus väestöstä on merkittävä (lähde: Ii 360 ja kuntatalouden sopeuttaminen, FCG 2021). Alaikäiset oikomishoidon asiakkaat asioivat julkisessa terveydenhuollossa huoltajan vastuulla, ja huoltajat osallistuvat yleensä käynteihin. Tämä aiheuttaa poissaoloja työstä ja ansionmenetyksiä. Pitkät välimatkat ja kulkeminen oikomishoidon ja muuhun suun erikoishoidon piiriin voivat lisäksi vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen ja hoitomyöntyvyyteen.
Asiakasymmärrys ja kehittäminen
Lähtötilanteessa asiakasymmärrystä kerättiin haastattelemalla pilottiyksikön oikomishoidon tiimiä ja erikoishammaslääkäreitä. Strukturoitua asiakaskyselyä ei tehty, mutta kehittämisvaiheessa palautetta pyydettiin asiakkailta ja huoltajilta suullisesti, lisäksi laadittiin ohjeistus oikomishoidon alkututkimukseen liittyen. Infokirjeen sisältöä testattiin kohderyhmällä, ja palautteen perusteella viestintää muokattiin asiakaslähtöisemmäksi.
Palautteen keskeiset havainnot:
- Teksti oli informatiivinen ja taustoitus mielenkiintoinen
- Ratkaisu ja hyödyt esitettiin selkeästi
- Pituus koettiin haasteelliseksi, erityisesti mobiililaitteilla → ehdotettiin tiivistämistä
Toimintamallin juurruttaminen: keskeiset tekijät
Uuden etäkonsultaatiomallin onnistunut käyttöönotto edellyttää henkilöstön ja johdon vahvaa sitoutumista. Muutos voi tuntua haastavalta, sillä perinteiset toimintatavat koetaan usein helpommiksi. Onnistumisten ja hyötyjen näkyvä raportointi sekä niiden aktiivinen viestintä tukevat motivaatiota ja rohkaisevat uuden teknologian ja toimintamallin käyttöönottoon.
Henkilöstön tuki ja osaaminen
- Selkeä viestintä ja jatkuva tiedottaminen
- Koulutus ja käytännön ohjaus digitaalisten välineiden käyttöön
- Perehdytys uusille ammattilaisille toimintamalliin ja teknologiaan
Ajan hallinta ja prosessit
- Säännöllinen ja ennakoitu etäkonsultaation aikataulutus
- Hoidon suunnittelun ja valmistautumisen parantaminen
- Laitehankintojen huolto- ja korjausprosessien keskittäminen
Roolit ja vastuut
Ylimmän ja keskijohdon sitoutuminen etäkonsultaatiomallin ylläpitämisen mahdollistamiseen hyvinvointialueella. Ehdotuksena perustaa oma digitaalisten palveluiden työryhmä, digitiimi:
- yhdyshenkilö/digitiimivastaava
- toimintamallin jatkokehittäminen
- Seurantapalaverien fasilitointi
- Palautekyselyjen toteutus
- Viestinnän koordinointi eri sidosryhmien välillä
Pilotin tulokset (Ii)
Hoitojonon lyheneminen:
- Lähtötilanne (8/2023): Erikoishammaslääkärin konsultaatiojonossa oli 351 potilasta.
- Tilanne (2/2025): Jonossa enää noin 30 potilasta, eli jono lyheni noin 90 %. Vanhaa jonoa ei ole enää, ja potilaat pääsevät suoraan konsultaatioon.
- Muutos nopeutti hoitoon pääsyä merkittävästi ja poisti viivästymisen riskin purennan korjaantumisen kannalta kriittisissä vaiheissa.
- Työnjaon kehittyminen
- Pilotissa työnjako uudistettiin:
- Suuhygienisteille siirtyi enemmän oikomishoidon tehtäviä.
- Apuoikojan roolia vahvistettiin; aikuispotilaiden hoitoa vähennettiin, jotta apuoikoja pystyi vastaamaan kasvaneeseen potilaspaineeseen.
- Erikoishammaslääkäri ohjaa jatkohoitoa ja konsultoi etäyhteydellä
- Uusi toimintamalli sisältää selkeän polun:
-
Tarkastus Iin hammashoitolassa → etäkonsultaatio Dentopoliksessa → jatkohoito Iissä erikoishammaslääkärin ohjeiden mukaan
-
- Laajentamisvaihe (Pohteen pohjoinen ja eteläinen alue) muille suun erikoishoidon aloille, syys-marraskuu:
- yhdeksän potilasta
- suun erikoishoidon aloista etäkonsultaatiossa korostuivat purentafysiologiset ja proteettiset konsultaatiot
- muita konsultoitavia aloja olivat parodontologia, kariologia (anestesiahoidon suunnittelu
- jatkohoito kohdentui potilaan tarpeen ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta oikeille ammattilaisille
Asiakaskokemukset ja työntekijäpalaute:
- Potilastyytyväisyys:
- oikomishoidon etäkonsultaation osalta huoltajien kokemukset palveuiden säilyminen omassa kunnassa korostuivat
- myös liikkumiseen kuluvan ajan ja rahan säästö tuli ilmi palautteista
- keskusteluyhteys ja omaan hoitoon liittyvään suunniteluun osallistuminen oman hml:n että erikoishammasläääkärin kanssa lisäsi potilaan osallisuuden kokemista
- Työtyytyväisyys hyvä:
- etäyhteyden kautta syntyneen luottamuksellisen vuorovaikutuksen ansiosta hoitosuhteen muodostuminen koettiin hyväksi
- toimintamalli ammattilaisten välillä toimiva (vrt. perinteinen konsultaatio, uudessa toimintamallissa reaaliaikainen yhteys kameran välityksellä)
- kameran välittämä video ja kuvanlaatu riitävän informatiiviset konsultoinnin toteuttamisen näkökulmasta
- potilaan hoidon suunnittelun lisäksi etäyhteyden mahdollistama opetuksellinen näkökulma toteutui
- etäyhteyden kautta syntyneen luottamuksellisen vuorovaikutuksen ansiosta hoitosuhteen muodostuminen koettiin hyväksi