Toimintaympäristö maantieteellisestä näkökulmasta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta ja alueen väkiluku on alueen väkiluku on 415 867 asukasta. Alueella on paljon tiheään asuttuja alueita, mutta myös harvaan asuttuja alueita on paljon. Välimatkat esimerkiksi suun erikoishoidon palveluihin voivat vaihdella suuresti. Tämän vuoksi hyvinvointialueelle tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, jotka mahdollistavat tasavertaisen hoitoon pääsyn asuinpaikasta ja välimatkoista riippumatta.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Kehittäminen liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), jonka tavoitteena on edistää hoitotakuuta ja purkaa hoitovelkaa digitaalisilla innovaatioilla. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
- Hyvinvointialueuudistuksen myötä erikoishammaslääkäripalveluiden epätasainen jakautuminen Pohteen alueella vaikutti kehittämistarpeeseen.
- Pohteen hyvinvointialueen strategia painottaa digitalisaation hyödyntämistä, yhdenvertaisuutta ja henkilöstön osaamisen tukemista. Tämä vaikuttaa suoraan resurssien kohdentamiseen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon, kuten etäkonsultaatioihin.
- Asiakaslähtöisyyden ja yhdenvertaisuuden varmistaminen on strateginen tavoite. Etäratkaisut mahdollistavat oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelun riippumatta asuinpaikasta.
- Kansalliset ohjelmat, kuten Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP), ohjaavat digitaalisten palveluiden kehittämistä ja rahoitusta. Ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua sekä hoitotakuun toteutumista digipalvelujen avulla.
Taloudelliset tekijät
- Hankinnat (esim. kamerat, skannerit, ohjelmistot) ovat sidoksissa rahoituspäätöksiin ja EU:n elpymisvälineeseen (NextGenerationEU).
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Hoitovelka koronapandemian jäljiltä on merkittävä kehittämisen ajuri. Etäkonsultaatio nähdään keinona purkaa palvelu- ja kuntoutusvelkaa erityisesti oikomishoidossa ja muissa erikoisaloissa.
- Pitkät välimatkat Pohjois-Pohjanmaan alueella lisäävät tarvetta etäpalveluille, jotta hoitoon pääsy olisi yhdenvertaista. Tämä on noussut esiin työpajoissa ja henkilöstön palautteissa.
- Henkilöstön osallistaminen ja muutosjohtaminen ovat kriittisiä sosiaalisia tekijöitä. Muutosvastarinta ja työkuormitus mainitaan haasteina, joita pyritään ratkaisemaan yhteiskehittämisen menetelmin.
- Digitaalisten toimintamallien hyväksyttävyys ja käytön omaksuminen vaativat kulttuurista muutosta organisaatiossa. Viestintäsuunnitelmissa korostetaan selkeyttä ja säännöllisyyttä, jotta henkilöstö ja asiakkaat omaksuvat uudet käytännöt.
Ympäristötekijät
- Etäkonsultaatio tukee kestävän kehityksen tavoitteita vähentämällä tarpeettomia matkustuksia ja hiilijalanjälkeä. Tämä on linjassa EU:n ja kansallisten ohjelmien ekologisten tavoitteiden kanssa.
Hyödyt asiakkaalle: Alueen yhteisten käytäntöjen tavoitteena on, että kaikki asiakkaat voivat saada tarvitsemansa hoidon ja palvelut riippumatta siitä, missä päin aluetta he asuvat tai kuinka pitkät välimatkat palveluihin ovat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suun erikoishoidon palveluiden saatavuutta läheltä tai joustavien etäpalveluiden hyödyntämistä silloin, kun fyysinen käynti ei ole mahdollista. Yhteiset toimintamallit varmistavat, että palvelujen laatu ja saatavuus ovat yhtenäisiä koko alueella, mikä parantaa asiakkaan kokemusta ja vähentää alueellista eriarvoisuutta terveyspalveluissa.
Hyödyt ammattilaiselle: Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.
- Etäyhteyksien avulla säästetään liikkumiseen kuluvaa aikaa eri yksiköissä hyvinvointialueen sisällä.
- Etäkonsultaatiomalli mahdollistaa työajan käyttämisen konsultoinnin jälkeen kuva- ja paperikonsultaatioihin vastaamiseen. Tämä mahdollistaa useamman potilaan hoitoon liittyvien hoitopäätösten tekemisen yhden työpäivän aikana.
- Etäkonsultaatiopäivät helpottavat myös työn fyysisen kuormittavuuden keventämistä. Käyttöön otettava uusi teknologia helpottaa etäkonsultaation tekemistä niin, että erikoishammaslääkärillä on tarkka, "online"- näkymä asiakkaan sen hetkiseen suun ja hampaiden tilanteeseen.
Hyödyt organisaatiolle: Organisaation hyödyt ilmenevät ammattilaisten välisen yhteistyön ja työnjaon tiivistämisen myötä. Työvaiheet voidaan suunnitella ammattiryhmittäin sopiviksi (ehl-hml-shg/hh) ja samalla vahvistetaan ammattilaisten osaamista. Panostamalla työnjakoon, henkilöstön osaamisen tukemiseen ja mahdollistamalla jokaisen ammattilaisen osallistuminen omalla ammattitaidollaan, vahvistetaan organisaation veto- ja pitovoimaa. Lähikonsultaatiovastaanotoista siirtyminen etäkonsultaatiovastaanottoihin, vähennetään myös matkustamiseen liittyviä kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia.
Pilotin kohderyhmä
Etäkonsultaatiomalli pilotoitiin Pohteen alueen oikomishoidossa oleville asiakkaille. Julkisella sektorilla maksuton oikomishoito koskee alle 18-vuotiaita, ja hoitoon ohjautuminen tapahtuu määräaikaistarkastuksissa tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella. Laajentamisvaiheessa etäkonsultaatio tarjotaan kaikille erikoishammaslääkäritasoista palvelua tarvitseville alueen asukkaille.
Taustatiedot ja vaikutukset
Iissä 7–18-vuotiaiden määrä on ennusteiden mukaan 1690 vuonna 2025, ja lasten osuus väestöstä on merkittävä (lähde: Ii 360 ja kuntatalouden sopeuttaminen, FCG 2021). Alaikäiset oikomishoidon asiakkaat asioivat julkisessa terveydenhuollossa huoltajan vastuulla, ja huoltajat osallistuvat yleensä käynteihin. Tämä aiheuttaa poissaoloja työstä ja ansionmenetyksiä. Pitkät välimatkat ja kulkeminen oikomishoidon ja muuhun suun erikoishoidon piiriin voivat lisäksi vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen ja hoitomyöntyvyyteen.
Asiakasymmärrys ja kehittäminen
Lähtötilanteessa asiakasymmärrystä kerättiin haastattelemalla pilottiyksikön oikomishoidon tiimiä ja erikoishammaslääkäreitä. Strukturoitua asiakaskyselyä ei tehty, mutta kehittämisvaiheessa palautetta pyydettiin asiakkailta ja huoltajilta suullisesti, lisäksi laadittiin ohjeistus oikomishoidon alkututkimukseen liittyen. Infokirjeen sisältöä testattiin kohderyhmällä, ja palautteen perusteella viestintää muokattiin asiakaslähtöisemmäksi.
Palautteen keskeiset havainnot:
- Teksti oli informatiivinen ja taustoitus mielenkiintoinen
- Ratkaisu ja hyödyt esitettiin selkeästi
- Pituus koettiin haasteelliseksi, erityisesti mobiililaitteilla → ehdotettiin tiivistämistä
