Ensihoidon arviointiyksikkö (EVA) Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 08.12.2023
Ensihoidon arviointiyksikkö (EVA) Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Ensihoidon arviointiyksikkö (EVA) Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Yksikkö on yhden ensihoitajan operoima ensihoitopalvelun yksikkö, joka täyttää ensihoitoasetuksen vaatimukset yhden hoitotasoisen ensihoitajan miehittämälle yksikölle.

Ensihoidon arviointiyksikön toiminnan pääprosessit koostuvat:

  • Puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista, ja potilaan ohjauksesta.
  • Potilaan luona tapahtuvasta tarkentavasta, kiireettömästä, ja laajempaa tutkimusvälineistöä hyödyntävästä hoidon tarpeen arvioinnista.
  • Kotona tapahtuvasta hoidon suunnittelusta, jossa ohjausmahdollisuudet ovat tavanomaista ensihoidon kontaktia laajemmat.
  • Tukitoimista muulle ensihoitopalvelulle sekä kotihoidolle ja asumispalveluyksiköille.

Muualta saatujen kokemusten mukaan puhelimitse tapahtuva alustava, tai lopullinen hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa siirtämään merkittävän osan ensihoidon kohtaamista potilaista tarkoituksenmukaisempaan hoitoon ensihoito- tai akuuttipalveluiden ulkopuolelle, aina kuitenkin potilaan hoidon tarve huomioiden tarkoituksenmukaiseen palveluun.

EVA-ensihoitaja soittaa kohteeseen ja tekee puhelimitse käytettävyysarvion sekä ensivaiheen hoidon tarpeen arvion. Puhelimessa pyritään selvittämään hoidon tarve keskustelemalla potilaan kanssa, selvittämällä esitiedot, oireet, ja toimintakyky. Potilaalle voidaan antaa jo puhelimessa omahoito-ohjeita. Arvion perusteella EVA-ensihoitaja tekee päätöksen mennä itse kohteeseen, lähettää kohteeseen ambulanssi, tai ohjata potilasta omahoitoon tai hakeutumaan omatoimisesti tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tietyissä tilanteissa EVA-ensihoitajan on tarkoituksenmukaista mennä kohteeseen selvittämään kiireettömäksi arvioidun potilaan hoidon tarve sekä valmistelemaan potilas kuljetukseen, vaikka ensivaiheen arviossa tulisikin esille varsin ilmeinen kuljetustarve. Tällä toiminnalla turvataan kiireellisten ensihoitoyksiköiden resurssia siihen saakka, kunnes potilas on valmis kuljetukseen. Toisaalta tarpeetonta tuplaresurssin käyttöä on syytä välttää tilanteissa, joissa järjestelystä ei ole osoitettavissa selvää hyötyä potilaan tai järjestelmän kannalta. 

Prosessien tehokkuutta ja turvallisuutta tukevat osaltaan EVA-yksikköön selvästi rajattu henkilöstö, jonka toimenkuva fokusoituu juuri tähän toimintamalliin ja jonka osaamista hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä. 

Ensihoidon arviointiyksikkö on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden, 7 päivää viikossa.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ensihoidon ja akuuttihoidon potilasmäärät ovat pitkään olleet sitkeässä, noin 5% vuosittaisessa kasvussa mm. väestön ikääntymiskehityksestä johtuen. Tehtävämäärien kasvuun on reagoitu osaltaan niin hätäkeskuslaitoksen riskinarviouudistuksella, kuin ensihoitopalveluiden kehittämiselläkin, ja kasvu on taittumassa. Ensihoitoon ohjautuu kuitenkin edelleen tehtäviä, jotka olisi hoidettavissa tarkoituksenmukaisemmin keinoin, syitä tähän on useita. Ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet vaikeuttavat asiakkaiden hakeutumista oikeaan palveluun omatoimisesti, palvelujärjestelmän monimutkaisuus turhauttaa, tai ei jakseta odottaa. Monelle ikäihmiselle hätäkeskus on se viimeinen oljenkorsi johon tarttua, kun muita keinoja ei ole.

Kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköillä on rajalliset hoidolliset resurssit, ja aiempaa pidempään kodinomaisissa oloissa asuvat ikääntyneet tarvitsevat usein tehostetumpaa sairaanhoidollista tukea. Jokainen päivystykseen siirtyminen on ikääntyneelle voimia koetteleva tilanne ja vaikutukset saattavat näkyä toimintakyvyssä pitkään.  Hoidon tarpeen arvioinnin ja sairaanhoidollisen tuen tarjoaminen kotiin vietävin palveluin noudattaa valtakunnallista linjaa liikkuvien palveluiden lisäämisestä ja vähentää päivystyskäyntejä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ensihoidon toimintaympäristö, osana hyvinvointialueen akuuttipalveluita.

Ensihoidon arviointiyksiköllä (EVA) tarkoitetaan yhden ensihoitajan ensihoitoyksikköä, jonka tavoitteena on hallita ensihoidon ja akuuttihoidon tehtäväkuormaa kustannustehokkaasti, tarjota ja järjestää ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisätä kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan. 

Hätäkeskuksen välittämien kiireettömien tehtävien lisäksi Ensihoidon arviointiyksikkö hoitaa Kymenlaakson hyvinvointialueella kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden yhteydenottoja ja tarjoaa sairaanhoidollista tukea kyseisten yksiköiden hoitotyön ammattilaisille.  

Tärkeitä rajapintoja ovat erityisesti päivystyksen, kotihoidon, kotisairaalan, sosiaalitoimen ja asiakasohjauksen toimijat. 

Yksiköt hälytetään kiireettömille ensihoitotehtäville hätäkeskuksen toimesta. Vastealueena on Kymenlaakson hyvinvointialueen kuntien rajat, lukuun ottamatta muutamia erillisiä erikoisvastealueita (mm. Repovesi ja varuskunnat, sisävesi- ja merialueet sekä saaristo). 

Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden tehtävissä yhteydenotto tulee EVA-yksikköön suoraan Ensihoidon arviointiyksikön erilliseen puhelimeen. 

Kehittämisvaiheessa sidosryhmiltä yhteistyöpalavereissa saatu suullinen ja kirjallinen palaute on avainasemassa. Asiakkailta on kerätty ja kerätään suullista palautetta. Kirjallisen palautteen keräämistä pohdittiin, mutta toimintamallin tässä kehitysvaiheessa ei lisätty asiakkaan palautteen antamisen mahdollistavaa laitteistoa EVA-yksikön välineistöön.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyöllä pyritään hallitsemaan ensihoidon ja akuuttihoidon tehtäväkuormaa kustannustehokkaasti, tarjoamaan ja järjestämään ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisäämään kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan.  Yhtenä tärkeänä tavoiteltavana muutoksena on vähentää erityisesti ikääntyneiden turhia siirtymiä päivystykseen, ja lisätä näiden potilasryhmien osalta kotiin vietäviä palveluita, sekä tarjota sairaanhoidollista tukea sosiaalipalveluiden toimijoille kotihoidossa ja asumispalveluiden yksiköissä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  1. Miten paljon päivystyskäyntejä EVA pystyy vähentämään (soitosta seuraavat 24h)? X-3, X-5 ja X-8
  2. Miten paljon tehtäviä EVA pystyy hoitamaan yksin (ei muita ensihoidon yksiköitä tehtävälle)?
  3. Miten paljon tehtäviä ohjautuu EVA:lle kaikenkaikkiaan?
  4. Miten paljon EVA kohtaa potilaita (kohteessa -status)?
  5. Mikä on EVA:lla mediaani tehtävän kesto puhelimitse hoidetussa tehtävässä (vastaanotettu - puhelinarvion aloitusaika -vapaa-status)?
  6. Mikä on EVA:lla mediaani tehtävän kesto kohteessa hoidetussa tehtävässä (vastaanotettu - vapaa)
  7. Päivystyskäynnin keskimääräinen hinta, ambulanssitehtävän keskimääräinen hinta, EVA:n puhelutehtävän keskimääräinen hinta, EVA:n kohteessa käynnin keskimääräinen hinta?
  8. Miten paljon tehtäviä tulee EVA:lle muualta kuin häken kautta, sosiaalipalveluiden sairaanhoidollinen tuki?
  9. EVA:n hälytyskoodi vs. suorite?
  10.  Miten paljon EVAN tutkima potilas lyhentää ambulanssin tehtäväsidonnaisuusaikaa?
  11.  Miten EVA:lle suunnitellut tehtäväkoodit jakautuvat eri vuorokaudenaikoihin?
  12.  Ambulanssien hälytyskoodi vs. X-suorite?
Toimintamallin keskeiset edellytykset

EVA-yksikkö on kokeilusta saakka toiminut päivittäisenä osana ensihoitopalvelua. Yksikön toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen on onnistunut sitoutuneen johdon ja ensihoitajien myötävaikutuksella.

Toimintamallin ydinsisältö

Yksikkö on yhden ensihoitajan operoima ensihoitopalvelun yksikkö, joka täyttää ensihoitoasetuksen vaatimukset yhden hoitotasoisen ensihoitajan miehittämälle yksikölle.

Ensihoidon arviointiyksikön toiminnan pääprosessit koostuvat:

  • Puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista, ja potilaan ohjauksesta.
  • Potilaan luona tapahtuvasta tarkentavasta, kiireettömästä, ja laajempaa tutkimusvälineistöä hyödyntävästä hoidon tarpeen arvioinnista.
  • Kotona tapahtuvasta hoidon suunnittelusta, jossa ohjausmahdollisuudet ovat tavanomaista ensihoidon kontaktia laajemmat.
  • Tukitoimista muulle ensihoitopalvelulle sekä kotihoidolle ja asumispalveluyksiköille.

Muualta saatujen kokemusten mukaan puhelimitse tapahtuva alustava, tai lopullinen hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa siirtämään merkittävän osan ensihoidon kohtaamista potilaista tarkoituksenmukaisempaan hoitoon ensihoito- tai akuuttipalveluiden ulkopuolelle, aina kuitenkin potilaan hoidon tarve huomioiden tarkoituksenmukaiseen palveluun.

EVA-ensihoitaja soittaa kohteeseen ja tekee puhelimitse käytettävyysarvion sekä ensivaiheen hoidon tarpeen arvion. Puhelimessa pyritään selvittämään hoidon tarve keskustelemalla potilaan kanssa, selvittämällä esitiedot, oireet, ja toimintakyky. Potilaalle voidaan antaa jo puhelimessa omahoito-ohjeita. Arvion perusteella EVA-ensihoitaja tekee päätöksen mennä itse kohteeseen, lähettää kohteeseen ambulanssi, tai ohjata potilasta omahoitoon tai hakeutumaan omatoimisesti tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tietyissä tilanteissa EVA-ensihoitajan on tarkoituksenmukaista mennä kohteeseen selvittämään kiireettömäksi arvioidun potilaan hoidon tarve sekä valmistelemaan potilas kuljetukseen, vaikka ensivaiheen arviossa tulisikin esille varsin ilmeinen kuljetustarve. Tällä toiminnalla turvataan kiireellisten ensihoitoyksiköiden resurssia siihen saakka, kunnes potilas on valmis kuljetukseen. Toisaalta tarpeetonta tuplaresurssin käyttöä on syytä välttää tilanteissa, joissa järjestelystä ei ole osoitettavissa selvää hyötyä potilaan tai järjestelmän kannalta. 

Prosessien tehokkuutta ja turvallisuutta tukevat osaltaan EVA-yksikköön selvästi rajattu henkilöstö, jonka toimenkuva fokusoituu juuri tähän toimintamalliin ja jonka osaamista hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä. 

Ensihoidon arviointiyksikkö on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden, 7 päivää viikossa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toiminta käynnistettiin pilottivaiheessa olemassa olevalla ensihoidon kalustolla, sittemmin on hankittu toimintaan erikseen suunnitellut ajoneuvot. Hoitovälineistö ja tutkimuskeinot ovat kehittyneet ja lisääntyneet koko toiminnan käynnistämisen ajan tarve- ja kokemuslähtöisesti. Toimintaohjeita on lisätty ja parannettu koko kehittämistyön ajan, sidosryhmien kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. EVAn käytettävissä olevat keinot  ja yhteistyöverkosto on kasvanut merkittävästi kehittämisen myötä. Henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta, ja valittu rekrytoinnilla erityisesti EVA-toimintaan edellytetyin osaamisvaatimuksin. 

Mittareiden ja työn vaikuttavuuden arvioinnin kanssa on vielä haasteita, johtuen ensihoidon erilaisista tietojärjestelmistä ja niiden tuottaman tiedon saattamisesta käytettävään muotoon. Kirjaamisessa pyritään huomioimaan mahdollisuudet kerätä dataa taannehtivasti, kun soveltuvat keinot löydetään.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Ensihoidon arviointiyksikölle (Eva) tulleista tehtävistä (hätäkeskus ja sosiaalipalvelut) noin puolet saadaan ohjattua pois ensihoitopalvelulta.
  • Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden yhteydenotoista lähes tulkoon kaikki (n. 90%) saadaan ohjattua muualle kuin ensihoitopalvelulle
  • Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden yhteydenotoista yli puolet tehtävistä saadaan hoidettua EVA:n keinoin/ohjattua muihin palveluihin kuin akuuttipalveluihin (päivystys ja ensihoito)
  • Turhien potilassiirtojen välttäminen (inhimillinen näkökulma) kun potilas voidaan hoitaa omassa yksikössä/ kodissa.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
  • Kotihoidon ja asumispalveluiden yhteistyön tiivistyminen akuuttipalveluiden kanssa (ensihoito/päivystykset)
  • Eva yksikön toiminnan seurauksena kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen on parantunut, mm. heille suunnitellun ohjekortin ansioista, joka tukee hoitajia hätätilanteiden tunnistamisessa.
  • Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden suuntaan teetetyn kyselyn mukaan 70% vastanneista koki EVA:n tarjoaman avun ja palvelut hyvinä. Toiminnalla on pystytty hoitamaan asiakkaita tarkoituksenmukaisessa paikassa potilasturvallisesti.
  • Ikäihmisten päivystyskäyntien vähentäminen ja ohjaaminen tarkoitustenmukaisten palveluiden piiriin
  • Sote-Tiken kautta EVA:n toiminnan yhdenmukaistaminen ja tarjottujen palveluiden tasalaatuisuus, puhelintyön kehittyminen
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
  • Potilaiden ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen paikkaan tai hoito omassa yksikössä vähentää päivystyskäyntejä, sekä ensihoidon tehtäviä. Tällä on kustannuksia vähentävä vaikutus. Resurssit voidaan ohjata oikein väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen lisääntyessä.
  • Toiminnan aloitus on lisännyt kustannuksia ensihoidossa. Pitkällä aikavälillä säästöä syntyy ensihoidon yksiköiden lisäämisen paineen vähentyessä.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on käyttöönotettavissa kaikilla hyvinvointialueilla. toimintamalli on muokattavissa hyvinvointialueiden tarpeisiin ja olemassa oleviin toimintamalleihin.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoito
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Yhden hengen ensihoidon arviointiyksikkö, EVA, on käytössä koko Kymenlaakson hyvinvointialueen alueella.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)