Ensihoidon ja akuuttihoidon potilasmäärät ovat pitkään olleet sitkeässä, noin 5% vuosittaisessa kasvussa mm. väestön ikääntymiskehityksestä johtuen. Tehtävämäärien kasvuun on reagoitu osaltaan niin hätäkeskuslaitoksen riskinarviouudistuksella, kuin ensihoitopalveluiden kehittämiselläkin, ja kasvu on taittumassa. Ensihoitoon ohjautuu kuitenkin edelleen tehtäviä, jotka olisi hoidettavissa tarkoituksenmukaisemmin keinoin, syitä tähän on useita. Ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet vaikeuttavat asiakkaiden hakeutumista oikeaan palveluun omatoimisesti, palvelujärjestelmän monimutkaisuus turhauttaa, tai ei jakseta odottaa. Monelle ikäihmiselle hätäkeskus on se viimeinen oljenkorsi johon tarttua, kun muita keinoja ei ole.
Kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköillä on rajalliset hoidolliset resurssit, ja aiempaa pidempään kodinomaisissa oloissa asuvat ikääntyneet tarvitsevat usein tehostetumpaa sairaanhoidollista tukea. Jokainen päivystykseen siirtyminen on ikääntyneelle voimia koetteleva tilanne ja vaikutukset saattavat näkyä toimintakyvyssä pitkään. Hoidon tarpeen arvioinnin ja sairaanhoidollisen tuen tarjoaminen kotiin vietävin palveluin noudattaa valtakunnallista linjaa liikkuvien palveluiden lisäämisestä ja vähentää päivystyskäyntejä.