Toimintamallissa tunnistetaan vieraanvaraisia yhteisöjä, jotka toivottavat toimintaansa tervetulleeksi monikielisiä vapaaehtoisia. Yhteisöjen kanssa järjestetään tapahtuma, joka on kohdennettu erityisesti muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuville vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Olemme kokeilun avulla halunneet tunnistaa yhteisöjä, joiden toimintaan voi osallistua vapaaehtoisena englanniksi. Lisäksi olemme tunnistaneet yhteisöjä, joiden toimintaan voi osallistua, vaikka ei puhuisi suomea eikä englantia.
Suomen kaupunkialueiden ja erityisesti pääkaupunkiseudun väestö monimuotoistuu kansainvälisestä liikkuvuudesta johtuvan maahanmuuton myötä. Noin 15 prosenttia Helsingin väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Osuuden on arvioitu olevan noin 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan yhteisöt tarjoavat erään kanavan osallistua ja tutustua ihmisiin uudessa maassa ja kotikaupungissa. Omassa työssä saamiemme kokemusten mukaan mahdollisuudet osallistua yhteisöjen toimintaan esimerkiksi vapaaehtoisena ovat verrattain vähäiset, mikäli ei puhu suomea. Voidaan kysyä: onko järjestökenttä ja suomalainen kansalaisyhteiskunta pysynyt mukana väestömuutoksessa pääkaupunkiseudulla?
Kokemuksiemme mukaan todella moni pääkaupunkiseudulla asuva haluaisi osallistua jonkin yhteisön toimintaan vapaaehtoisena, mutta suomenkielen taidon puute on osoittaunut tähän usein esteeksi. Toisin sanoen - on verrattain vähän sellaisia vapaaehtoistoimintaa tarjoavia yhteisöjä, joiden toimintaan voisi osallistua, jos ei puhu suomea. Tämä aiheuttaa esteen osallistumiselle, sosiaalisten suhteiden rakentumiselle ja yhteisöihin kiinnittymiselle.
Toisaalta, kokemustemme mukaan myös moni järjestöistä, seurakunnista ja muista yhteisöistä on valmiita ottamaan toimintaan mukaan uusia jäseniä, vaikka he eivät puhuisi suomea eivätkä esimerkiksi englantiakaan. Näitä osallistumisen mahdollisuuksia ei välttämättä kuitenkaan aktiivisesti tuoda esiin tai olla aktiivisesti tunnistettu yhteisön sisäisessäkään kulttuurissa. Toisin sanoen, moni yhteisö olisi kokemustemme mukaan valmis vastaanottamaan erikielisiä vapaaehtoisia, jos heitä aktiivisesti kutsutaan tähän.
Tässä kokeilussa kohderyhmästä (äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta) kartutettu ymmärrys on perustunut perustyössämme tapahtuneisiin kohtaamisiin.
Toteuttaminen edellyttää tahoa, joka koordinoi tapahtuman järjestämisen ja kutsuu yhteisöt paikalle.
Myöhemmin samoista yhteisöistä koostuva verkosto/kollektiivi voisi järjestää tapahtumia itsenäisesti ilman yhtä tiettyä koordinoivaa tahoa.
Toimintamallissa tunnistetaan vieraanvaraisia yhteisöjä, jotka toivottavat toimintaansa tervetulleeksi monikielisiä vapaaehtoisia. Yhteisöjen kanssa järjestetään tapahtuma, joka on kohdennettu erityisesti muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuville vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.
Itse tapahtumien saaman suosion perusteella tällaisille kohdennetuille tapahtumille on tarvetta. Vaikka viestintäresurssimme ovat pienet, tuli molempiin tapahtumiin kymmeniä kävijöitä, jotka olivat kuulleet tapahtumasta hyvinkin erilaisia kanavia pitkin - eräs esimerkiksi sivukorvalla neuvolassa käytyään.
1. Tunnista ja kutsu mukaan osallistumisen mahdollisuuksia tarjoavien yhteisöjen joukko
2. Etsi tapahtumapaikka
3. Mainosta monikanavaisesti ja monikielisesti
4. Kerää yhteystiedot jälkipalautteen kysymistä varten