Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 19.11.2024
Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Työpajojen ja haastatteluiden perusteella syntyi:

1.Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristolistaus (Excel-muotoinen), joka toimii selkeyttävänä seurannan ja toiminnan johtamisen työkaluna. Mittarit on jaoteltu kolmeen kategoriaan toteutettavuuden mukaan (heti, lisäselvitysten jälkeen, myöhemmin).

2.Elintapaohjauksen mittariston testiversio ”mock-up”, joka visualisoi ja selkeyttää mittaristoa ja kuvaa miltä elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurantatyökalu voisi näyttää tulevaisuudessa.

3.Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskenta, joka arvioi elintapaohjauksen vuosikohtaisen bruttohyödyn.

4. Tukimateriaalia hyte-tiimille ryhmätoiminnan käyttöönottoon (sis. mm. kustannusarvio

 

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Euroopan unionin lippu. Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pirkanmaan  hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksymät dokumentit (hyvinvointikertomus, hyvinvointisuunnitelma ja strategian toimeenpano-ohjelma) ohjaavat kehitystyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on olla vuoden 2025 lopussa HYTE-kertoimen osalta valtakunnan parhaassa kolmanneksessa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on rakennettu Hyvinvoinnin digitaalinen palvelutarjotin Hyvinvointia elintavoilla -sivusto sekä ammattilaisen tueksi Elintapaohjauksen- sekä ravitsemuksen käsikirjat. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Elintapaohjausta tukeva vaikuttavuusmittariston kehittäminen lisää tukea hyvinvointialueen hyte-johtamisen tukemiseen sekä yhdyspintayhteistyöhön Pirkanmaan kuntien kanssa.

Tavoitteena vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä
Lisäksi tarkoituksena pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua.
 

Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen kohdistuu hyte-järjestämisestä vastaaville tahoille. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Saada elintapaohjaukseen selkeä seurannan ja toiminnan johtamisen työkalu, mitä voidaan hyödyntää osana jatkokehittämistä. Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskelma, jotta voidaan arvioida elintapaohjauksen vuosikohtaiset bruttohyödyt.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Elintapa­ohjauksen vaikuttavuusmittaristossa kustannusvaikuttavuutta arvioidaan seuraavan kuuden toimintamekanismin kautta: 1) järjestöjen ja yhdistysten pariin ohjataan asiakkaita aikaisempaa enemmän, 2) elintapaohjaus laskee elintapasairauksia sairastavien määrää, 3) parantuneet elintavat vaikuttavat positiivisesti väestön mielen­terveyteen, 4) ikääntyneiden asumispalveluiden käyttö vähenee, 5) päihdeneuvonta/-työ vähentää laitos-/asumis-/sairaalahoitoa tarvitsevien määrää ja 6) väkivallan ehkäisy. Elintapaohjauksen hyötymekanismien potentiaalinen bruttohyöty Pirkanmaalla arvioidaan olevan yhteensä 13 - 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Elintapaohjausta tukevan vaikuttavuusmittariston kehittäminen vaatii yhteistä määrittelytyötä, mitä asioita haluamme toimivalla mittaristossa nähdä. Tämä vaatii yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi myös tiedolla johtamisen sekä palvelulinjojen kanssa. Vaikuttavuusmittariston edistäminen vaatii nimettyjä resursseja.

Toimintamallin ydinsisältö

Työpajojen ja haastatteluiden perusteella syntyi:

1.Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristolistaus (Excel-muotoinen), joka toimii selkeyttävänä seurannan ja toiminnan johtamisen työkaluna. Mittarit on jaoteltu kolmeen kategoriaan toteutettavuuden mukaan (heti, lisäselvitysten jälkeen, myöhemmin).

2.Elintapaohjauksen mittariston testiversio ”mock-up”, joka visualisoi ja selkeyttää mittaristoa ja kuvaa miltä elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurantatyökalu voisi näyttää tulevaisuudessa.

3.Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskenta, joka arvioi elintapaohjauksen vuosikohtaisen bruttohyödyn.

4. Tukimateriaalia hyte-tiimille ryhmätoiminnan käyttöönottoon (sis. mm. kustannusarvio

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tunnistetut vaikuttavuusmittarit ja mock-up tukevat elintapaohjauksen toiminnan johtamisen kehittämistä. Tunnistetut vaikuttavuusmittarit mahdollistavat elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurannan useasta eri näkökulmasta.  Mittarit ovat eri aikajänteellä toteutettavissa, mutta osasta voidaan saada tuloksia jo heti. Mock-up luo tavoitetilaa siitä, miltä konkreettinen mittariston seurantatyökalu voisi näyttää. Mock-upia voidaan käyttää sisäiseen markkinointiin sekä työkalun kehityksen tukena.
Edellytetään kehitystyötä ja tiivistä vuoropuhelua mm. tietohallinnon kanssa, jotta vaikuttavuusmittareista ja mock-upista saadaan konkreettinen tiedolla johtamisen työkalu.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vaikuttavuusmittariston kehittäminen voidaan toteuttaa eri toimintaympäristöissä. Ennen toimivan mittariston rakentamista vaatii kuitenkin määrittelytyö moniammatillisen työryhmän. Vaikuttavuusmittaristoa voidaan edistää vaihe kerrallaan, kun tietoaltaat lisääntyvät tai tulee tarve tarkastella tiettyä ilmiötä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pirkanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)