Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Asiakkaille ei ole ollut tarjolla tarpeeksi sähköisiä palveluita. Sähköistä terveystarkastusta ei ole hyödynnetty riittävästi. Elämäntapaohjaukselle ei ollut erikseen varattu resurssia ja hoitohenkilöstön kiireettömien aikojen usein peruuntuessa sairastumisriskissä olevat tai vastasairastuneet eivät saaneet riittävää elämäntapaohjausta.
Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
- Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työikäisten lihavuus ja liikkumattomuus vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Ravitsemukseen ja liikuntaan perustuvat toimet vaikuttavat painoa alentavasti, toiminta on myös kustannusvaikuttavaa. Ravitsemusneuvonta alentaa painoa ja on kustannusvaikuttavaa elämäntapaohjaus ryhmässä tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla alentaa painoa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta ollen korkean diabetesriskin ryhmässä todennäköisesti kustannuksia säästävää (STM). Yksi keskeisistä keinoista on elintapojen ja painonhallinnan ohjaus, joka myös Lihavuuden käypä hoito -suosituksessa (2020) korostuu ensisijaisena hoitomuotona.
Verkossa toteutettu elämäntapaohjaus on todettu yhtä tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi perinteisten menetelmien rinnalla. Parhaimmassa tapauksessa asiakas pääsee palveluun aikaisemmin ja saa keinoja elämäntapamuutosten toteuttamiseen arjessa. Verkossa toteutettava ohjaus on myös organisaation näkökulmasta tehokas menetelmä.
Digitaalinen elämäntapaohjausprosessi on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisille elämäntapaohjausmenetelmäksi perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elämäntapaohjauksen rinnalle.
Digitaalinen elämäntapaohjaus on tarkoitettu pääasiassa aikuisten elämäntapaohjaukseen. Terveydenhuollon ja liikuntapalveluiden ammattilaisten sekä palvelun käyttäjien lisäksi toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoita.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Sairastumisriskissä olevat asukkaat, jotka osaavat asioida sähköisesti, saavat tarvitsemansa tuen elämäntapamuutosten toteuttamiseen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Kontaktimäärät elämäntapaohjaajalla
- Sähköisten terveystarkastusten määrät
- Asiakkaiden elämäntapamuutokset ja terveysparametrit, kuten
- paino
- verenpaine
- vyötärönympärys
- lipidit, HbA1C, fP-Gluk ym.
- asiakkaan pystyvyys muuttaa elämäntapoja
- koettu terveys
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Suunnitteluvaiheessa asiakkaan palvelupolku, ammattilaisten roolit ja toimintaympäristö tulee kuvata mahdollisimman tarkasti:
- Mitä kautta asiakas ohjautuu palvelun piiriin ja millä kriteereillä?
- Miten asiakas ohjataan seuraavalle ammattilaiselle?
- Ketkä kaikki ammattilaiset osallistuvat elämäntapaohjaukseen?
- Miten toisen ammattilaisen konsultointi tapahtuu?
- Mitä järjestelmiä käytetään (yhteydenotot, videovastaanotot, ryhmätapaamiset verkossa, sähköiset lomakkeet ja testit ym.)?
- Miten toimintaa kirjataan ja tilastoidaan (potilastietojärjestelmiin ym.)?
- Mitä mittareita vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään?
Elämäntapaohjaajan resurssi tulee suunnitella organisaation ja väestön koon mukaan. Keski-Suomen mallissa halusimme elämäntapaohjaajaksi henkilön, jolla on terveydenhuollon tutkinto (sh/th) ja kokemusta itsenäisestä vastaanottotyöstä ja terveydenedistämisestä. Lisäksi tulee miettiä, ketkä kaikki muut sote-palveluiden sekä liikuntapalveluiden ammattilaiset ohjaukseen osallistuvat ja millä resurssilla. Tuleeko muiden sote-ammattilaisten resurssi olemassa olevista rerursseista vai tuleeko reursoida uutta henkilöstöä?
Lisätietoa voi tiedustella miina-maria.kivela@hyvaks.fi, 050 454 7873
