Digisosiaalityö gerontologisessa sosiaalityössä

Luotu 15.09.2023
Digisosiaalityö gerontologisessa sosiaalityössä

Tiivistelmä

Toimintamallissa digisosiaalityö määriteltiin 

  1. Digitaalisten riskien tunnistamiseksi ja puheeksiotoksi
  2. Digitaalisen toimijuuden arvioinnin asiantuntijuudeksi
  3. Kannustamiseksi ja rohkaisuksi
  4. Digitueksi 

  5. Etätapaamisiksi

    Eli oikea palvelumuoto oikeaan aikaan! 

Lisäksi todettiin, että gerontologisessa sosiaalityössä tehdään koko ajan myös huonosti toimivien lähipalvelujen paikkaamista. 

Mallin pohjana oli vahvasti Jyrkämän teoria ikäihmisten teknologisesta toimijuudesta.  (Jyrkämä, J. 2014. Ikäihmiset, teknologia ja toimijuus. Teoksessa Leikas, J. (Toim.) Ikäteknologia. Vanhustyön keskusliitto, tutkimuksia 2. 1. Painos. Newprint. Raisio. Sivut 59-69.​)

Digitoimijuuden taso-termi ei tarkoita mitattavaa mittaria tai segmentointivälinettä vaan kyseessä on enemmänkin sen sanallista hahmottamista mitä asiakas osaa, mihin hän tarvitsee tukea ja miten nämä vaikuttavat asiakkaan mahdollisuuksiin hyödyntää erilaisia teknologisia välineitä. 

Digitoimijuuden tason tunnistaminen muodostaa pohjan kaiken digitaalisen / sähköisen palvelun ja teknologian käytön arvioinnille  

  • Ilman digitoimijuuden tasoa on vaikea arvioida mikä on asiakkaan kannalta paras tapa tarjota palvelu
  • Jos emme tiedä mikä on asiakkaan teknologinen elämänkulku, emme pysty myöskään tunnistamaan riskejä, joita syntyy, kun digitaalinen toimijuus heikkenee.
  • Jos asiakas ei käytä sähköisiä palveluja, työntekijän rooli tiedonvarmistajana korostuu ja edellyttää erilaista palvelua kuin esim. jos asiakas käyttää Maisaa (Helsingissä käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanava) tai kykenee tekemään itse tiedonhakua

Kun työntekijä tietää asiakkaan toimintakyvyn, toiveet ja palvelun edellyttämät osaamistarpeet, hän pystyy paremmin valitsemaan asiakkaalle sopivan palvelun. 

Hahmotelmakuvaan on kuvattu sitä, että digitaaliset palvelut vaativat erilaista osaamista. Todellisuudessa henkilö voi osata käyttää pankin sovellusta, mutta ei muita vahvan tunnistautumisen välineitä eli henkilöllä voi olla eri "tasoista" osaamista riippuen palvelusta. Mutta on tärkeää ymmärtää, että henkilön digiosaaminen harvoin on "on-off" vaan helppokäyttöisiä digitaalisia palveluita esimerkiksi etähoitoa voidaan vielä hyödyntää vaikka älypuhelinta ei osaa enää käyttää. Kuvion toinen tärkeä viesti on se, että jos asiakas on käyttänyt monipuolisesti sähköisiä palveluita ja sairastuu kognitioon vaikuttavaan sairauteen, hänelle voi syntyä riskejä,  jotka olisi hyvä tunnistaa.  Ja vastaavasti digitaalisia palveluja muokataan sen mukaan miten kyvyt ja tarpeet muuttuvat. 

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaalityön ytimeen kuuluu syrjäytymisen ehkäisy ja erityisesti senioreiden osalta on tunnistettu digisyrjäytymisen riski. Toisaalta moni seniori oli erityisesti koronan myötä ottanut käyttöön erilaisia digitaalisia sovelluksia ja erilainen etätoiminta on sotessa lisääntynyt merkittävässä määrin. On myös hyvin tiedostettu tosiasia, että myös seniorit tarvitsevat tukea digiasiointiin.  Asiakastietojärjestelmäuudistus on tuonut uudenlaisia etäasioinnin mahdollisuuksia.  Digisosiaalityötä ei kuitenkaan ole gerontologisessa sosiaalityössä juurikaan avattu ja pohdittu mitä kaikkea se voi olla ja mitä sen käyttöönotto edellyttää. 

Kehittämisen lähtökohtana oli hahmottaa mitä erilaisia "digisosiaalityön" mahdollisuuksia on olemassa ja mitkä niistä soveltuvat gerontologiseen sosiaalityöhön. Mallissa pureuduttiin enemmän ammattilaisnäkökulmaan ja kehittäminen tehtiin pitkälti koronan aikaan. Gerontologisessa sosiaalityössä on tehty mm. rakenteellisen sosiaalityön raportteja senioreiden digisyrjäytymisestä ja niistä kertynyttä kokemusta hyödynnettiin kehittämisessä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Helsingissä oli määritelty palvelukeskusten digitukea, siinä käydyt keskustelut toimivat hyvänä pohjana digisosiaalityön määrittelylle ja olivat sovellettavissa myös sosiaalityössä, vaikka toimintaympäristö onkin erilainen. 

On tärkeää hahmottaa mm. 

  1.  miten digi näyttäytyy omissa palveluissa ja kyseisen palvelun asiakkaiden arjessa: mitä digitaalisia palveluita on käytettävissä, mitä palveluita asiakkaat käyttävät
  2. Mikä on oman palvelun perustehtävä

Näiden pohjalta alkaa hahmottumaan mikä on yksikön rooli digitaalisuuden huomioimisessa ja hyödyntämisessä. Sen jälkeen voidaan tunnistaa: 

  1. Mitä kanavia kautta tätä voidaan jalkauttaa
  2. Minkä pitää muuttua toiminnassa

Helsingissä päivitettiin kirjaamisohjeita muistuttamaan digitaalisuuden huomioimisesta ja pidettiin infoja. Kun on selvillä ydinviesti, sen johtaminen käytäntöön ja kehittäminen on helpompaa. 

Palvelukeskusten digituki - Innokylä-sivu

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa digisosiaalityö määriteltiin 

  1. Digitaalisten riskien tunnistamiseksi ja puheeksiotoksi
  2. Digitaalisen toimijuuden arvioinnin asiantuntijuudeksi
  3. Kannustamiseksi ja rohkaisuksi
  4. Digitueksi 

  5. Etätapaamisiksi

    Eli oikea palvelumuoto oikeaan aikaan! 

Lisäksi todettiin, että gerontologisessa sosiaalityössä tehdään koko ajan myös huonosti toimivien lähipalvelujen paikkaamista. 

Mallin pohjana oli vahvasti Jyrkämän teoria ikäihmisten teknologisesta toimijuudesta.  (Jyrkämä, J. 2014. Ikäihmiset, teknologia ja toimijuus. Teoksessa Leikas, J. (Toim.) Ikäteknologia. Vanhustyön keskusliitto, tutkimuksia 2. 1. Painos. Newprint. Raisio. Sivut 59-69.​)

Digitoimijuuden taso-termi ei tarkoita mitattavaa mittaria tai segmentointivälinettä vaan kyseessä on enemmänkin sen sanallista hahmottamista mitä asiakas osaa, mihin hän tarvitsee tukea ja miten nämä vaikuttavat asiakkaan mahdollisuuksiin hyödyntää erilaisia teknologisia välineitä. 

Digitoimijuuden tason tunnistaminen muodostaa pohjan kaiken digitaalisen / sähköisen palvelun ja teknologian käytön arvioinnille  

  • Ilman digitoimijuuden tasoa on vaikea arvioida mikä on asiakkaan kannalta paras tapa tarjota palvelu
  • Jos emme tiedä mikä on asiakkaan teknologinen elämänkulku, emme pysty myöskään tunnistamaan riskejä, joita syntyy, kun digitaalinen toimijuus heikkenee.
  • Jos asiakas ei käytä sähköisiä palveluja, työntekijän rooli tiedonvarmistajana korostuu ja edellyttää erilaista palvelua kuin esim. jos asiakas käyttää Maisaa (Helsingissä käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanava) tai kykenee tekemään itse tiedonhakua

Kun työntekijä tietää asiakkaan toimintakyvyn, toiveet ja palvelun edellyttämät osaamistarpeet, hän pystyy paremmin valitsemaan asiakkaalle sopivan palvelun. 

Hahmotelmakuvaan on kuvattu sitä, että digitaaliset palvelut vaativat erilaista osaamista. Todellisuudessa henkilö voi osata käyttää pankin sovellusta, mutta ei muita vahvan tunnistautumisen välineitä eli henkilöllä voi olla eri "tasoista" osaamista riippuen palvelusta. Mutta on tärkeää ymmärtää, että henkilön digiosaaminen harvoin on "on-off" vaan helppokäyttöisiä digitaalisia palveluita esimerkiksi etähoitoa voidaan vielä hyödyntää vaikka älypuhelinta ei osaa enää käyttää. Kuvion toinen tärkeä viesti on se, että jos asiakas on käyttänyt monipuolisesti sähköisiä palveluita ja sairastuu kognitioon vaikuttavaan sairauteen, hänelle voi syntyä riskejä,  jotka olisi hyvä tunnistaa.  Ja vastaavasti digitaalisia palveluja muokataan sen mukaan miten kyvyt ja tarpeet muuttuvat. 

Kuvattu elämän- ja arkitilanteentarkastelua, laitetarkastelua sekä seuraustarkastelu sekä yleisiä kysymyksiä, joilla asiaa voi edistää.
Mitä pitää huomioida, kun miettii miten teknologiaa voi hyödyntää asiakkaan kanssa?
Kuvassa on hahmoteltu sitä miten erilaiset digitaaliset palvelut tarvitsevat osaamista.
Hahmotelma digitaitojen ja palvelujen suhteesta

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamalli on tuonut näkyväksi digitaalisen osaamisen vaateen laajuuden. Se myös haastaa ammattilaista tunnistamaan miten asiakas voi hyödyntää digiä ja mukauttamaan omaa työskentelyään sen mukaisesti. 

Jos asiakas pystyy esimerkiksi lukemaan internetistä lisää asiasta, hänelle ei tarvitse tulostaa paperisia infoja ja näin voidaan vähentää työntekijän lisätyötä. Vastaavasti asiakas voi jäädä vaille tarvitsemaansa tietoa, jos oletetaan, että hän osaa mennä nettiin.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Mallia voi soveltaa muuallakin. 

Malli syntyi keskusteluissa, joissa purettiin monenlaisia sosiaalityön tuen tarpeita. Tämä purku toi myös esiin esimerkiksi ongelman, johon voidaan vaikuttaa jo asiakkuuden alussa. Asiakkailla voi olla sähköinen tiliote, mutta ei tulostinta. Näiden liitteiden tilaaminen hakemusten liitteeksi ovat hyvin työllistäviä ja hidastavat hakemista. Jos heti alussa sovitaan, että asiakas tilaa paperisen tiliotteen, saadaan palvelua nopeutettua. Näiden havaintojen tunnistamiseksi omista palveluista olisi hyvä käydä laajempaa keskustelua. 

Digisosiaalityön välineinä käytetään paljon somea, chattia ja bottia. Nämä rajattiin tässä kehittämisessä ulos, koska chat on Helsingissä Seniori-infossa ja chatbotin osalta oli oma kehitystyö. Somesta oli jo olemassa yhteiset ohjeet. Mitään uusia välineitä ei myöskään lähdetty hakemaan, koska haluttiin nimenomaan saada kuva ns. perustasta. 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin sotepe
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)