Uusperhe tarvitsee muodostuessaan usein erityistä tukea, sillä se eroaa ydinperheestä toiminnaltaan, rakenteeltaan ja suhteiltaan. Keskeiset uusperheiden haasteet liittyvät vanhemmuuteen, perheenjäsenten välisiin suhteisiin, ex-elämään, lasten ja nuorten sopeutumiseen sekä parisuhteeseen. Tilastojen mukaan uusperheiden parisuhteet johtavat ydinperheiden parisuhdetta useammin eroon. Uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy mm. sopeutumisen ongelmina. Murrosikäisten kohdalla sopeutuminen voi olla erityisen haastavaa ja perhetilanteen muutoksista johtuva stressi on yksi uusperhenuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen syy. Uusperheiden lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia oppimisen, käyttäytymisen, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmia enemmän kuin ensiperheen lapsilla. Uusperhetilanteesta johtuva stressi voi aiheuttaa mm. kokemuksen hylätyksi tulemisesta ja lisätä perheenjäsenten välisiä konflikteja.
Sote- ja kasvatusalan kentällä ammattilaiset tarvitsevat työssään lisää koulutusta uusperheiden erityispiirteiden huomioimiseen asiakastyössä. Jopa 95 % lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa uusperheitä päivittäisessä työssään. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten mukaan uusperheiden määrä on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien asiakasperheiden joukossa. Kuntien palvelujärjestelmässä ei ole riittävää tietotaitoa ja toimintamalleja monimuotoisten uusperheiden tukemiseksi. Avioerot, huoltajuuskiistat ja perheiden muotoutuminen uusperheiksi ovat teemoja, joihin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä törmää. Lasten ja nuorten ongelmien ja tilanteen käsittely koetaan perhetyössä usein haastavana. Perheitä kohtaavilla ammattilaisilla ei usein ole riittävästi uusperheosaamista, eikä keinoja siirtyä asiantuntijalähtöisistä työmalleista perhekeskeisempiin työtapoihin. Ammattilaiset tarvitsevat ajankohtaista tietoa uusperheiden kohtaamiseen ja työkaluja heidän hyvinvointinsa tukemiseen.
Internet ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen osana perheille kohdistettuja interventioita on lisääntynyt viime vuosina. Niiden avulla on voitu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia. Valmennukseen kehitetyn StepApp-sovelluksen kehittämisen taustalla on ollut koko perheen hyvinvoinnin edistäminen, perheen dynamiikan parantaminen, ja erityisesti lasten ja nuorten tuen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Sovelluksen kehittämisen yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut kehittää lasten ja nuorten sovellusnäkymiä vastaamaan heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Näin saataisiin lapset ja nuoret aktiivisemmin käyttämään sovellusta vanhempien valmennuksen aikana, jolloin koko uusperheen toimivuus vahvistuu ja jokainen perheenjäsen saa huomiota.
Suomen Uusperheiden Liitto ry:n vuonna 2019 teettämän palvelutarvekyselyn (n=275) mukaan uusperheet tarvitsevat erityistä tukea perheen hyvinvoinnin turvaamiseen. Eniten vastauksia oli Uudeltamaalta 26% (n=71), Varsinais-Suomesta 14% (n=38) ja Pirkanmaalta 11% (n=31). Haastavimmaksi uusperhe-elämässä vastaajat kokivat ex-elämän vaikutuksen uusperheeseen (69%). Tämän lisäksi haastaviksi koettiin vanhemmuuden roolit (55%), kommunikointi ja vuorovaikutus uusperheessä (54,91%), sekä uusperheen säännöt (52%). Vastaajista lähes puolet kokivat haasteeksi myös kasvatuskysymykset (47%) ja ulkopuolisuuden tunteet (46%). 44% vastaajista kaipasi lisää ryhmämuotoista vertaistukea.
Jopa 95 % lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa uusperheitä päivittäisessä työssään (Monimuotoiset perheet 2014). Avioerot, huoltajuuskiistat ja perheiden muotoutuminen uusperheiksi ovat teemoja, joihin sote-alalla työskentelevä törmää. Kuntien järjestämien kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden keskuudessa uusperheiden määrä on kasvanut 10.1 %:sta (1997) 13.1 %:iin (2007) (STM 2012). Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten mukaan uusperheiden määrä on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien asiakasperheiden joukossa. Lasten ja nuorten ongelmien ja tilanteen käsittely koetaan perhetyössä usein haastavana. (Väänänen 2013.) Ammattilaiset tarvitsevat ajankohtaista tietoa uusperheiden kohtaamiseen ja työkaluja heidän hyvinvointinsa tukemiseen (Papernow 2018).
Internet ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen osana perheille kohdistettuja interventioita on lisääntynyt viime vuosina. Niiden avulla on voitu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia. Uusperheille kohdistetut interventiot ovat lisääntyneet 2000-luvulta lähtien, mutta digitaalisuuden hyödyntäminen on ollut vähäistä. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut laadukkaiden ja tasavertaisesti saavutettavissa olevien palveluiden toteuttaminen muun muassa julkisia palveluita digitalisoimalla. Hallituksen kärkihankkeen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE), yhtenä painopisteenä oli vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja edistää varhaisen tuen mahdollisuuksia.
StepApp-toiminnan kohderyhmien tuen tarpeiden määrittelyn, suunnittelun ja kehittämisen pohjana toimii aiempi Suomen Uusperheiden Liitto ry:n tietotaito, tutkimusnäyttö, asiantuntijoiden kokemustieto ja kohderyhmälle (ammattilaiset ja uusperheet) toteutettujen kyselyjen tulokset.
Kohderyhmän osallistamisen lähtökohtana oli, että jo kehittämistyön alusta lähtien vietiin kehittämistyön ideoita ja tuloksia suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti kohderyhmän ja toimijaverkoston arvioitavaksi. Stepping-hankkeen kehittämistyössä (2018) kartutettiin asiakasymmärrstä kartoittamalla palvelutarvekyselyin asiakkaiden tarpeita sekä kutsumalla testaajia uuden digitaalisen innovaation "sovelluspajoihin" jo hankkeen alkumetreistä lähtien. Stepping-hankkeessa intervention suunnittelu ja kehittäminen tapahtui vuoden 2018 aikana ja sisälsi kolme eri vaihetta ISR-mallia mukaillen:
- Tarpeen määrittely (Relevance Cycle)
-Kyselyt Sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille (n=21), uusperheen vanhemmille (n=36) ja uusperheen lapsille ja nuorille (n=13)
- Näytön arviointi (Rigor Cycle)
-Aiempi aihepiirin tutkimus, asiantuntijoiden kokemustieto ja katsaus samankaltaisiin terveyttä ja hyvinvointia tukeviin sovelluksiin
- Sovelluksen suunnittelu ja kehittäminen (Design Cycle) ja sovelluksen konseptin suunnitelman arviointi yhdessä asiakkaiden (n=16) kanssa "Sovelluspajoissa" ja StepApp-sovelluksen konseptin testaaminen ja arviointi yhdessä asiakkaiden (n=20) kanssa.
Suomen Uusperheiden Liitto ry:n vuonna 2019 teettämän palvelutarvekyselyn (n=275) mukaan uusperheet tarvitsevat erityistä tukea perheen hyvinvoinnin turvaamiseen. Haastavimmaksi uusperhe-elämässä vastaajat kokivat ex-elämän vaikutuksen uusperheeseen (69%). Tämän lisäksi haastaviksi koettiin vanhemmuuden roolit (55%), kommunikointi ja vuorovaikutus uusperheessä (54,91%), sekä uusperheen säännöt (52%). Vastaajista lähes puolet kokivat haasteeksi myös kasvatuskysymykset (47%) ja ulkopuolisuuden tunteet (46%). 44% vastaajista kaipasi lisää ryhmämuotoista vertaistukea.
