Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Saamelaissisältöistä, saamenkielistä ohjattua vertaistoimintaaa ei ole ollut paikkakunnalla. Saamelaisten muistisairaiden kohdalla aktivoivaa saamelaista toimintaa ei ole olllut ja muistisairauksista ei edes puhuttu julkisesti. Saamelaisista lähtökohdista toteutettavaa toimintaa ei ole ollut tarjolla. Yksilön kannalta saamelainielinen , saamelaisen yhteisöllinen toiminta on merkityksellinen hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Muistisairaan kohdalla yhteyden saaminen häneen tai aktivointi toteutuu ainostaan saameksi, koska myöhemmin opittu kieli katoaa.
Ihminen on kokonaisuus ja kielen lisäksi muistisairaan arjessa korostuu oma kulttuuri. Elämä kulkee paljolti luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan ja ne rytmittävät erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen konkreettista toimintaa, koko elämää ja käyttäytymistä, muistisairaanakin, koska ne ovat aina, jo lapsesta asti rytmittäneet elämää.
Saamelaisten keskuudessa muistisairauksista ei ole puhuttu avoimesti ja sen vuoksi asioiden nostaminen keskusteluun muuttaa asentaita myönteisimmiksi. Se madaltaa avun hakemista ajoissa ja osallistuminen yhdistyksen räätälöityyn toimintaan madaltaa kynnystä ulkopuoliseen toimintaa osallistumiselle.
Saamelaisten omaan elämään ja elinympäristöön liittyvä omakielinen toiminta todettiin keinoiksi, jolloin oli hyvin positiivinen vaikutus, joten lähdettiin kokeilemaan toimntaa ko. pohjalta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa, jolle on peruslaissa turvattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisten ikäihmisten määrä lisääntyy ja silla on suuri merkitys sille, että pitää olla tarjolla tukea ja apua saameksi ja sisällöltään saamelaista toimintaa. Erityisesti muitisairaiden kohdalla on noussut yhä enemmän tarvetta oma kieliseen ja oman kulttuurin pohjalta toteutettavaan toimintaan. Valtioneuvosto on käynnistänyt saamelaisten totuus- ja sovintokomissio työskentelyn, jonka tehtävänä on kartoittaa saamelaisten kokemuksia ja menetyösiä suomen assimilaatiopolitiikan seurauksena ja tehdä se näkyväksi. Yhä useammin ikäihmisten ja erityisesti muistisaidaiden kohdalla nousevat esille negatiiviset kokemukset. Saamen kieli ensimmäisenä kielenä on se kieli joka ns. palaa ainoaksi kieleksi.
Saamelaisten toimintatapojen sisälyttäminen toimintaan lisää saamelaisten yhdenvertaisuutta, luottamusta ja turvallisuutta.
YK:n Ihmisoikeusneuvoston Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportt hänen maavierailustaan Suomeen 26.10-4.11.2021 sisältää monia suosituksia, jotka koskevat juuri saamelaisten ikäihmsiten ja muistisairaiden asemaa ja saamenkielisten ja saamenkulttuurin pohjalta toteuttettavien palvelujen kehittämistä. Raportti julkaistiin 2023. Suositukset Suomelle velvoittavat toteuttamaan ja laajentamaan tätä kuvattua toimintamallia.
Muutoksen aikaansaaminen on tärkeää yksölöiden kannalta yhdenvertaisuuden ja arvostuksen tunteiden kokemuksia. Siten hyvinvointi ja sosiaalinen verkosto voivat vahvistua. Toiminnassa on kulttuurisesti turvallinen ympäristö, jokainen voi olla oma itsensä saamelaisena, eikä tarvitse hävetä tai pelätä, kun puhuu saamea ja saamelaisten elämän asioista.
Ammattilaisille toiminta lisää tietoa vähemmistöjen ja erityisesti saamelaisten ihmsiten kultturin ja kulttrin voimavarojen huomioimisesta ja erityisesti niiden huomioimisen välttämättömyydestä. Lisää myös tietoa toimintatavoista, joissa niitä voidaan toteuttaa.
Saamelaiset ikäihmiset ja saamelaiset muistisairaat
Saamelaiset ovat olluut mukana suunnittelemassa ja ideoimassa toimintojen siältöjä ja toiminamuitoa, hyödyntäen saamelaisten vuodenkiertokalenteria.
Saamelaisyhteisön tapaamisten ja eri palautteiden pohjalta on luotu Biso mielde- muistasanbalggis toimintamallia. Tarvetta on kartoitettu eri puolilla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Saamelaisten yhdenvertaisuus paranee ja syrjintä vähenee. Tietoa saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista lisäääntyy jnöinollen toimintojen sisöllöt paranevat.
Saamelaisilla on palvelujen käyttäjinä kulttuurisesti turvallinen ympäristö ja saamelankieliset palvelut ja erilaiset tukitoimet toteutetaan siten, ettei niitä tarvitse erikseen vaatia.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
a) Saamenkielisen käyttökelpoisen työskentelymateriaalin laatu ja määrä
B) Osallistujien kokemukset toiminnan sisällöstä / muistelupolun toimivuus
c) Muutokset osallisuudessa / hymynaama+ havannointi
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Omassa organisaatiossa: henkilöstölle koulutusta saamelaiskulttuurista ja erityisesti on käynnistetty koulutusta: miten huomioin saamelaiskulttuurin omassa työssäni sote-alalla.
Utsjoella työskentevä työntekijä osallistuu Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen alkuperäiskansojen dementiaryhmään.
Ko. työntekijä ja tj ovat jakaneet tietoa Kansallinen muistipolku- hankkeen osallistujille sekä Muistiliiten WEB seminaareissa.
SamiSoster ryn www- sivuilla materialia aiheista
Toimintamalli juurrutetaan yhdistyksen Pärjään kotona hankkeen toiminaan jokaisessa saamelaisalueen kunnassa.
Jaetaan tietoa Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palvelujen kehittämistyöhön.