Asiakkaan omien tavoitteiden selvittäminen RAI-arvioinnissa

Toimintaohjeet ja menetelmät RAI-arvioinnissa asiakkaan itse ilmaisemien tavoitteiden selvittämisen tueksi. 

Toimintamallin nimi
Asiakkaan omien tavoitteiden selvittäminen RAI-arvioinnissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintaohjeet ja menetelmät RAI-arvioinnissa asiakkaan itse ilmaisemien tavoitteiden selvittämisen tueksi. 

Toteutuspaikka
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Hyvinvointialueet
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit

Tekijä

Maarit Lind

Luotu

15.5.2025

Viimeksi muokattu

7.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoitus ja tavoite

Toimintamallin tarkoituksena on edistää asiakaslähtöistä ja osallistavaa RAI-arviointikäytäntöä. Tavoitteena on tarjota menetelmiä, joilla asiakkaan ääni saadaan kuuluviin RAI-arvioinnissa hänen omia tavoitteita selvitettäessä ja vahvistaa asiakkaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta RAI-arviointiin kirjattavien asiakkaan omien tavoitteiden osalta. RAI-arvioinnista saatavaa tietoa käyttämällä mahdollistetaan asiakkaalle hänen näköisensä arki, jossa hän voi käyttää päivittäin omia voimavarojaan. 

 

Tavoitteiden hierarkia

Asiakkaan omien tavoitteiden selvittäminen on keskeinen osa RAI-arviointiprosessia. Tavoitteita on hyvä jäsentää eri aikaväleille ja tarkkuustasoille. 

Kokonaistavoite

  • Kuvaa laajaa, pitkän aikavälin päämäärää, joka liittyy johonkin asiakkaan elämänalueeseen.
  • Toimii suunnan näyttäjänä ja voi liittyä esimerkiksi itsenäisempään arjessa selviytymiseen tai elämänlaadun parantamiseen.

Päätavoite

  • Tarkempi ja rajatumpi kuin kokonaistavoite.
  • Määritellään tietylle aikavälille ja liittyy asiakkaalle merkitykselliseen toimintaan.
  • Ohjaa konkreettista tekemistä ja toimii välietappina kohti kokonaistavoitetta.

Välitavoitteet

  • Pieniä askelia, joiden avulla asiakas etenee kohti päätavoitetta.
  • Konkretisoivat tekemistä arjessa ja mahdollistavat onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat asiakkaan pystyvyyden tunnetta ja tukevat motivaatiota.

On tärkeää, että eri tason tavoitteet muodostavat loogisen kokonaisuuden. Kun ymmärtää, miten lyhyen aikavälin tavoitteiden mukainen toiminta liittyy pitkän aikavälin tavoitteisiin, se lisää sitoutumista toimia kohti tavoitetta. 

Kun asiakas on määritellyt itse tavoitteet, ammattilaisten tehtäväksi jää käyttää asiantuntemustaan ja etsiä asiakkaan kanssa keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Toimintamallissa kuvataan

  • Tausta-ajattelu asiakkaan omien tavoitteiden selvittämiseksi. Katso TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT.
  • Tukimateriaali, joka antaa tukea asiakkaan omien tavoitteiden selvittämiseen RAI-arvioinnissa. Katso mallin etusivu ja TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT.
  • Tukimateriaalin käytön ohje, jossa ohjeistetaan tukimateriaalin käyttö RAI-arviointiprosessissa. Katso VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE.

     

Toimintaympäristö

Toimintamalli tukee sote-uudistuksen ja toimintaa ohjaavien lakien ja suositusten tarkoittamaa asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisen tukemista sekä palvelujen suunnittelua asiakkaan tarpeen mukaisesti. 

Asiakkaan tavoitteet osana vaikuttavaa palvelua

Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi toivomallaan tavalla, kuulua joukkoon ja osallistua itselle tärkeiden asioiden edistämiseen. Asiakastyössä keskeistä on tukea asiakasta hänen omien tavoitteidensa määrittämisessä ja saavuttamisessa. Tavoitteet eivät ole vain toiveita, vaan ne heijastavat asiakkaan arvoja, motivaatiota ja merkityksellisyyden kokemusta. Elämän merkityksellisyys muodostuu ajatuksista, muistoista ja tavoitteista esimerkiksi sanoina, kuvina, sävelinä, tunteina ja aistimuksina.

Asiakkaan omien tavoitteiden selvittämisellä edistämme asiakkaan osallisuutta. Olemme tunnistaneet olemassa olevia menetelmiä ja tausta-ajattelua, joiden avulla voimme auttaa asiakastamme määrittelemään omia tavoitteita. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli edistää ammattilaisten osallistavia toimintakäytäntöjä RAI-arvioinnissa. 

Toimintamallin soveltajia ovat säännöllisissä palveluissa RAI-arviointeja tekevät ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet RAI-arvioinnin periaatteisiin ja RAI-arviointikäsikirjan käyttöön. Välillisesti toimintamallin käyttäjiä ovat ovat omaan RAI-arviointiinsa osallistuvat ja palvelua saavat henkilöt yhdessä ammattilaisen kanssa. Materiaalin käyttöä tulee aina arvioida yksilöllisesti.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyviä käytäntöjä asiakkaan tavoitteiden selvittämisessä

ENSIMMÄINEN RAI-ARVIOINTI: Asiakkaan tavoitteiden selvittäminen

Ensimmäinen RAI-arviointi tehdään palvelun alkaessa. Sen yhteydessä selvitetään asiakkaan omat tavoitteet hoidon ja palvelun suhteen. Asiakkaan itse ilmaisemien tavoitteiden tunnistaminen ja määrittely on tärkeä osa hoidon ja palvelun suunnittelua. Se  vahvistaa asiakkaan osallisuutta, toimijuutta ja kokemusta merkityksellisestä arjesta. 

Arvioinnissa vastataan RAI-arvioinnin kysymykseen, johon ammattilainen kirjaa asiakkaan itse ilmaisemat tavoitteet. Kun tavoitteet on ilmaistu, ne kirjataan RAI-arviointiin ja siirretään asiakassuunnitelmaan. Suunnitelma ohjaa käytännön toimintaa asiakkaan arjessa ja sisältää asiakkaan kanssa yhdessä sovitut keinot, joiden avulla edetään kohti asiakkaan omia tavoitteita. Ammattilaisen tehtävänä on varmistaa suunnitelman mukainen toiminta jonka avulla tuetaan asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta jokapäiväisessä elämässä.

SEURANTA RAI-ARVIOINTI: Asiakkaan tavoitteiden arviointi ja uudelleen määrittely

RAI-seuranta-arviointi tehdään eri palveluita ohjaavan ajantasaisen ohjeistuksen mukaisesti. Seuranta-arviointia tehdessä asiakkaan näkemykset ja kokemukset ovat saattaneet muuttua. Seuranta-arvioinnin yhteydessä tarkastellaan edellisen kauden tavoitteiden toteutumista, määritellään tarvittaessa uusia tavoitteita ja poistetaan tavoitteet, jotka eivät ole enää ajankohtaisia tai relevantteja.

Arvioinnissa vastataan RAI-arvioinnin kysymykseen, jonka avulla arvioidaan, miten edellisessä arvioinnissa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tieto kirjataan asiakassuunnitelmaan, jossa otetaan kantaa siihen, millä keinoilla jatkossa on mahdollista saavuttaa asiakkaan ilmaisemat tavoitteet. 

Tämän lisäksi selvitetään asiakkaan ilmaisemat uudet tavoitteet. Kun uudet tavoitteet on määritelty, ne kirjataan RAI-arviointiin ja siirretään asiakassuunnitelmaan. Samalla poistetaan vanhat tavoitteet RAI-arvioinnista ja suunnitelmista, jotka eivät ole enää ajankohtaisia. Suunnitelma päivitetään vastaamaan asiakkaan nykyisiä toiveita ja tarpeita. Ammattilaisen tehtävänä on varmistaa päivitetyn suunnitelman mukainen toiminta, jolla tuetaan asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta arjessa.

 

Menetelmiä ja tausta-ajattelua ammattilaisille asiakkaan tavoitteiden selvittämiseen
 

Mikä sinulle on tärkeää? -kysymys

Kokonaistavoitetta selvitettäessä voidaan keskustelun tukena voidaan kokeilla kysymystä “Mikä on sinulle tärkeää?”

Tämä yksinkertainen, mutta vaikuttava kysymys auttaa tuomaan asiakkaan näkökulman keskiöön. Kysyminen rakentaa luottamusta ja tukee yhteistä päätöksentekoa. Kysymyksen avulla välittyy tunne siitä, että asiakkaan mielipiteillä ja kokemuksilla on merkitys. Hän saa äänensä kuuluviin.

VINKKI!

Kysy asiakkaalta: 

  • Mikä on sinulle elämässä tärkeää juuri nyt?
  • Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä päättää itse?
  • Mitä sinun tulisi tehdä ensin, jotta voisit saavuttaa haluamasi?
  • Mitä sinun tulisi tehdä tämän jälkeen?
     

Toimijuuden osa-alueiden käyttö asiakkaan tavoitteiden selvittämisessä

Kokonaistavoitteen ja päätavoitteen ilmaisemisen tukemisessa voidaan kokeilla ihmisen toimijuuden osa-alueita, joiden avulla voidaan toimijuutta tarkastella sen osa-alueiden kautta. Ne auttavat ymmärtämään toimijuuden yhteyttä asiakkaan kokemaan osallisuuteen. 

VINKKI!

Selvitä asiakkaan tavoitteita toimijuuden osa-alueiden kautta ja käytä niihin liittyviä tukikysymyksiä. 

  • Kykeneminen:
    • Millainen on asiakkaan kokemus omasta fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystään?
  • Osaaminen:
    • Millainen on asiakkaan näkemys elämänsä aikana kertyneistä tiedoista ja taidoista?
  • Haluaminen:
    • Millaista on asiakkaan motivaatio ja millaisia ovat hänen päämäärät elämässä?
  • Täytyminen:
    • Millaisia rajoitteita ja velvollisuuksia asiakas kokee ja on kokenut elämässään?
  • Voiminen:
    • Millaisia ovat asiakkaan mahdollisuudet ja rakenteet, jotka mahdollistavat toiminnan?
  • Tunteminen:
    • Millaista on asiakkaan omien tunteiden kokeminen suhteessa tavoitteisiin?

 

SMART-menetelmän käyttö asiakkaan tavoitteiden selvittämisessä

Päätavoitetta ja osatavoitetta määritettäessä yhdessä asiakkaan kanssa on hyvä kokeilla SMART-menetelmää, joka auttaa tekemään tavoitteista selkeitä ja seurattavia. 

VINKKI!

Käytä SMART-tavoitteen määrittelyä, kun selvität asiakkaan tavoitteita. SMART-tavoite muodostuu alkukirjainten mukaan viidestä ominaisuudesta ja hyvä tavoite huomioi niistä jokaisen.

  • Tarkka (Specific)
    • Tavoite on yksiselitteisesti määritelty.
    • Esimerkiksi “Haluan osallistua musiikkiryhmään kerran viikossa.”
  • Mitattava (Measurable)
    • Tavoitteen toteutumista voidaan seurata.
    • Esimerkiksi seurataan osallistumiskertojen määrää.
  • Saavutettavissa (Achievable)
    • Tavoite on realistinen asiakkaan voimavarojen ja palvelujen osalta.
    • Esimerkiksi edellyttää, että musiikkiryhmä järjestetään vähintään kerran viikossa. Osallistumiskertoja voidaan lisätä asiakkaan voimavarojen mukaisesti.  
  • Merkityksellinen (Relevant)
    • Tavoite on asiakkaalle tärkeä ja motivoiva.
    • Esimerkiksi asiakas kokee musiikkiryhmään osallistumisen merkitykselliseksi esim. musikaalisen taustansa vuoksi.
  • Aikataulutettu (Time-bound):
    • Tavoitteelle on asetettu selkeä aikaraja tai tarkastelujakso.
    • Esimerkiksi seurataan musiikkiryhmään osallistumista ja sen vaikutuksia asiakkaan terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn vähintään seuraavassa puolivuosittaisarvioinnissa. 

LISÄVINKKI!

Tarkastele tavoitteiden selvittämistä myös erilliseen materiaaliin tallennettujen case-esimerkkien kautta. 

 

Asiakaslähtöinen toipumisorientaatio ja sen periaatteet

Asiakkaan tukemisessa omien tavoitteiden ilmaisemiseksi voidaan soveltaa mielenterveystyössä käytettyä toipumisorientaation lähestymistapaa. Siinä korostetaan asiakkaan kokemusta mielekkäästä elämästä riippumatta hänen terveydentilastaan. Orientaatio auttaa ammattilaista varmistamaan asiakaslähtöisyyttä omassa toiminnassaan tukien asiakkaan toiveikkuutta, elämän merkityksellisyyden kokemusta ja auttaa häntä löytämään omia voimavarojaan, joiden avulla hän voi toteuttaa itselleen tärkeitä päämääriä ja haaveita. 

VINKKI!

Voit tarkastella asiakaslähtöistä toimintaasi toipumisorientaation periaatteiden kautta. 

Toipumisorientaation periaatteiden mukaisesti toimiva ammattilainen

  • auttaa asiakasta tunnistamaan ja priorisoimaan omat tavoitteensa – ei ammattilaisten tavoitteita.
  • tuo esille luottamuksesi asiakkaan olemassa oleviin vahvuuksiin hänen pyrkiessään tavoitteisiinsa.
  • antaa esimerkkejä omista tai asiakkaiden kokemuksista, jotka herättävät ja vahvistavat toivoa.
  • korostaa, että vaikka tulevaisuus on epävarma ja takaiskuja voi tulla, itse määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen on silti mahdollista – tukee toivon ja positiivisten odotusten ylläpitämistä.
  • kannustaa asiakasta antamalla tietoa ja vahvistamalla hänen olemassa olevaa itsemääräämistä.
  • kuuntelee asiakkaan toiveita tavoitteiden suhteen ja osoita, että olet kuunnellut.
  • ilmaisee kunnioittavaa asennetta asiakasta kohtaan ja tuo esille halua tasavertaiseen kumppanuuteen työskentelyssä.
  • tuo esille sitoutuneisuutensa asiakkaan auttamiseen niin, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa.
  • kiinnittää erityistä huomiota tavoitteisiin, jotka ohjaavat asiakasta perinteisestä sairaan roolista kohti muiden auttamista.
  • huomioi tavoitteiden saavuttamisessa voimavarat, kuten omaiset, ystävät, verkostot, organisaatiot, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kokeileminen RAI-arviointikeskustelussa ja sen säännöllinen käyttö osoittaa toimintamallin toimivuuden. Parhaimmillaan asiakkaiden osallisuus RAI-arviointiin vahvistuu ja tulokset ovat nähtävissä myös palvelun laatua kuvaavissa RAI-vertailutiedoissa. Tavoitteiden selvittämistä seurataan RAI-vertailutiedon avulla "Osallisuus: asiakas on määrittänyt hoidolleen vähintään yhden tavoitteen". 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintaohje tukimateriaalin käytöstä asiakkaan omien tavoitteiden selvittämisessä

Ennen RAI-arviointia

  1. Perehdy RAI-arviointiin. Varmista osaamistasi kouluttautumalla ja tekemällä arviointeja yhdessä kokeneemman kanssa. Käytä RAI-arviointikäsikirjaa.
  2. Tutustu asiakkaaseen. Toimi hänen kanssaan arjessa ja seuraa hänen toimintaansa erilaisissa tilanteissa. Kuuntele tarkkaan hänen arkielämän yhteydessä esille tulevia asioita, joita hän arvostaa sanoin, elein ja ilmein. Varmista keskustelussa, että hän tulee oikein ymmärretyksi. Tutustumisen yhteydessä on mahdollista käydä keskustelua asioista, joita asiakas haluaa itse tavoitella arjessa.
  3. Kerro RAI-arvioinnista. Kerro asiakkaalle arviointijaksosta ja että sen aikana ollaan erityisen kiinnostuneita hänestä ja hänen elämästään. Kerro arvioinnin tavoitteista, ajankohdasta, toteutuksesta sekä siitä, mitä arvioinnista saatavalla tiedolla tehdään. Korosta, että hänen osallistumisensa on tärkeää ja kerro miten se tapahtuu. Kerro, että hänellä on mahdollisuus ilmaista omin sanoin omat ajatuksensa, kokemuksensa, näkemyksensä ja mielipiteensä kysyttyihin asioihin. Perehdy asiakkaan tapaan kommunikoida.
  4. Varaa sopiva yhteinen aika RAI-arviointikeskusteluun. Informoi asiakkaan läheistä, joka mahdollisuuksien mukaan ja arvioitavan suostumuksella osallistuu arviointikeskusteluun.  
  5. Perehdy RAI-arviointikäsikirjan ohjeistuksiin laadukkaan RAI-arvioinnin tekemiseksi. Perehdy myös asiakkaan asiakasasiakirjoihin ja päivittäiskirjauksiin.
  6. Perehdy tukimateriaaliin, joka voi auttaa asiakkaan tavoitteiden selvittämisessä.  
  7. Valmistaudu arviointikeskusteluun. Valmistele rauhallinen ja yksityinen ympäristö, joka tukee arviointiin osallistumista. Varmista myös, että sinulla on arviointia varten tarvittavat arviointi- ja mittausvälineet.

RAI-arvioinnin aikana

  1. Noudata ja käytä käsikirjaa apuna parantaaksesi arvioinnin tarkkuutta. Tarkista sieltä tarvittaessa kysymyksen tarkoitus. Älä tee tulkintoja, vaan vastaa kysymykseen, jota kysytään.
  2. Luota keskusteluun. Kysymyksissä haetaan asiakkaan itse ilmaisemia tavoitteita.  Kirjaa ne arviointiin. Älä anna kysymyksiin vastatessasi omien ajatustesi ja käsitystesi asioista ohjata vastaamista.
  3. Käytä tukimateriaalia apunasi. Jokainen henkilö ja arviointitilanne on yksilöllinen. 

RAI-arvioinnin jälkeen

  1. Käy RAI-arvioinnin tulokset läpi yhdessä keskustellen, jos mahdollista. Tarkista yhdessä asiakkaan kanssa hänen ilmaisemat tavoitteet.
  2. Käytä arviointitietoa suunnittelussa. Laadi tai päivitä asiakkaan suunnitelma organisaatiosi ohjeiden mukaisesti. Käytä RAI-tietoa henkilön toimintakyvystä, voimavaroista, palvelun ja hoidon tarpeista sekä herätteitä ja herätekäsikirjaa sisällön suunnittelussa.
  3. Keskustele ja informoi. Varmista kirjaamisen ja keskustelun avulla, että asiakkaan kanssa toimivat ammattilaiset ovat tietoisia asiakkaan itse ilmaisemista tavoitteista ja viesti yhdessä sovituista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. 

 

Katso myös Hyvät käytännöt kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa -kokonaisuus

  • Kuvakommunikaation käyttö RAI-arvioinnissa
  • Tukiviittomien käyttö RAI-arvioinnissa
  • Sosiaalisen tarinan käyttö RAI-arvioinnissa

Uusista toimintamalleista uutisoidaan THL:n verkkosivulla:
Ajankohtaista RAI-toiminnasta (thl.fi)

Materiaalia voi täydentää käyttämällä esimerkiksi Papunetin kommunikointitauluja arjen aktiivisuuteen ja osallisuuteen.