Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2022 alussa. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2022 yhdistämällä 13 kunnan ja kahden kuntayhtymän terveydenhuollon ja 12 kunnan sosiaalihuollon yhdeksi yhteiseksi organisaatioksi. Sote-uudistus astui voimaan 1.1.2023 ja siitä lähtien Pohjanmaan hyvinvointialue vasta Pohjanmaan kakkien 14 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.
Pohjanmaan hyvinvointialue on pitkä ja kapea alue, väestöluku on vajaa 176 100 ihmistä. Väestörakenteen osalta Pohjanmaan erityspiirteenä on tasavahva kaksikielisyyden lisäksi monikielisyys. Ruotsin kielisiä on 50.6% ja suomenkielisiä on 41.5 %, muun kielisiä on 7,8%.
Väestörakenne vaihtelee paljon eri kuntien välillä. Syntyvyys ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä ovat olleet Pohjanmaalla vuosien ajan maan korkeimpia. Työikäisten asukkaiden osuus on laskenut ja ikäihmisten osuus kasvanut. 75 vuotta täyttäneiden osuus alueella on maan keskitasoa, mutta sen ennustetaan kasvavan 44 % vuosina 2021-2040. Samalla ajanjaksolla alle 15-vuotiaiden lasten määrä vähenee lähes viidenneksellä. Hyvinvointialueen kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyminen noudattaa pääosin kansallista ikääntymisen trendiä. Ikääntymisen osalta on kuitenkin vaihtelua Pohjanmaan eri alueiden ja kuntien välillä. Pohjanmaalla oli vuonna 2020 yli 65-vuotiaita yhteensä 41 130 osuus on 23.4% koko Pohjanmaan väestöstä. Pohjanmaan kunnissa oli vuonna 2020 vaihtelua yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksissa. Yli 75 vuotta täyttäneiden osuus oli pienin Luodossa sekä suurin Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa. Mutta alueen väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sairastavuus on keskimääräistä vähäisempää, ja ennenaikaiset menetettyjä elinvuosia on maan vähiten.
Ikäihmisten suunnattujen palveluiden kehittäminen on ajankohtaista ja ajanmukaista palvelun käyttäjien määrän lisääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa ja moninaistuessa. Palveluohjausta on toiminut jossain muodossa kaikissa kunnissamme ja nyt vaaditan, että teemme yhdessä toimintamallin hyvinvointialueelle. Yhdessä rakennamme toimiva malli, joka on ennaltaehkäisevä, aktivoivia ja hyödyntää asiakkaan resursseja. Yhä varhaisemmassa vaiheessa palveluohjaajat tulee pystyä tarjoamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten kotikuntoutus- ja elämäntapaneuvontaa, digitaaliset ratkaisut sekä tiedottamaan HYTE-sektorin tarjoamista toiminnoista.
Tavoitteena on alueellisten sotetoimintatapojen yhtenäistäminen, missä asiakas on keskiössä. Lisäämällä digitaalisten työkalujen käyttöä tukena ikäihmisillemme, lisäämme ikäihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen jatkumiseen ja jaamme kotihoidon resursseja uudelleen. Teemme mahdolliseksi kotihoidon hoitaa asiakkaita, joilla on laajempi hoito- ja palvelutarve.
Palveluohjauksen toimintamallin laadittaessa on otettava huomioon kolme erilaista toimintaympäristöä, organisaaton toimintaympäristö, palveluohjaajien toimintaympäristö ja asiakkaiden toimintaympäristö.
Asiakaan toimintaympäristö muuttuu tarpeiden, iän, perheen, työtilanteen ja elämän mukanaan tuomien käänteiden mukaan.
Organisaation toimintaympäristö on enemmän lukittuneena sen muutokseen. Täällä tapahtuu muutoksia liittyen pandemioihin, sairastavuuteen, yhteiskunnan ikärakenteeseen ja sen muutoksiin sekä laadittuihin budjetteihin ja kattaviin suunnitelmiin, joilla on poliittinen ankkurointi.
Palveluohjaajien toimintaympäristö muuttuu niiden ohjeistuksen mukaan mitä tulevat organisaatiolta, mutta tähän vaikutta myös paljon kolmas sektori, kunnat ja siihen minkälaisia muutoksia muuten organisaatiossa tehdään.
Asiakkaan toimintaympäristössä muutokset voivat tapahtua nopeasti ja hallitsemattomasti, koska siihen vaikuttaa niin paljon erilaisia tekijöitä. Muutokset organisaation toimintaympäristössä ovat usein hitaita ja vaativat laajaa valmistelutyötä ja pitkää suunnittelua.
Ikäihmiset.
On pidetty työpajoja mihin on kutsuttu mukaan asiakasraatien edustajat ja vanhuusraadin edustajat. Aiheena oli silloin Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut. Siellä me todetinmmme että digitaalisten palvelujen saatavuus on parannettava ja moninaistettava, ennaltaehkäiseviin toimintoihin on satsattava , yhteistyötä kolmanen sektorin, yksityiseten, kuniten ja seurakuntien kanssa on laajenettava, moniammatilista osaamista hyödyntäminen arjessa asiakas työssä nostetaan, kaupunki vs maaseutua miten mahdollistetaan samankalitaiset palvelut ja mahdolisuudet asuinpaikka riippumatta ja myös yhtenäiset kriteerit , työtavat ja prosessit.
Päydimme kehittää seniorineuvolantoimintaa, yhteisöllistä asumista, digitaalinen palvelutarjonta alusta, ja seniorilinja.