Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)
Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)
Kainuun hyvinvointialueella kuvataan asiakkaille hoito- ja palveluketjuja. Ketjuja on kehitetty osana Kestävän kasvun Kainuu II-hanketta. Kehittämistyöstä on luotu kehittämisen toimintamalli, jota organisaatiossa pilotoidaan.
Kainuun hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat, ja alueen toimintaa ohjaavat voimakkaasti sen väestörakenne ja historiallinen kehitys. Kainuun väestö on huomattavan iäkästä verrattuna muihin maakuntiin, mikä heijastuu suoraan keskimääräistä heikompaan terveydentilaan (myös ikävakioituna). Tämän seurauksena palveluntarve on suuri ja sote-menot ovat asukasta kohden korostuneet.
Alueen merkittävimmät sairaushaasteet ovat:
- Astma ja keuhkoahtaumatauti
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- Muistisairaudet
- Verenkiertoelinten sairaudet
Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa hoitotarpeen oletetaan kasvavan edelleen huomattavasti.
Palveluiden sujuvoittamiseksi kehitetään hoito- ja palveluketjuja, jotka yhdistävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelut ja järjestötoimijat yhdeksi kokonaisuudeksi. Hoito- ja palveluketjut sisältävät tietoa ennaltaehkäisystä ja sen merkityksestä terveyden kannalta, itsehoitokeinoista sekä saatavilla olevista avun, tuen ja hoidon palveluista. Lisäksi digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea, täydentää tai korvata perinteisiä palveluja, sujuvoittaa asiointia ja helpottaa tiedonjakoa, mikä on avainasemassa merkittävien hyötyjen saavuttamiseksi.
Hoito- ja palveluketjut palvelevat asiakasta, omaisia sekä ammattilaisia.
Kainuun hyvinvointialueella on kuvattu geneerinen hoito- ja palveluketjun malli. Tätä mallia on hyödynnetty uusien hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä ja kuvaamisessa sekä sitä on hyödynnetty uuden toimintamallin laatimisessa. Aiemmin kuvatusta geneerisestä mallista poiketen uudet hoito- ja palveluketjut tullaan kuvaamaan asiakaslähtöiselle verkkosivustolle sekä ketjuihin tullaan integroimaan Kainuun hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käytössä oleva sähköinen asiointikanava, Omasote.
Avoin verkkosivusto palvelee koko väestöä ja yksilöllinen, sairastuneen hoito toteutetaan sähköisen asiointikanavan, Omasoten kautta niissä terveyteen tai sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa, joissa sähköinen asiointi on mahdollista. Yksilöllisestä hoitoa tai palvelua voidaan tukea Omasoten toiminnallisuuksia hyödyntämällä, kuten
- lomakkeilla
- viestiyhteyksillä
- kotiseurannoilla
- etävastaanotoilla
- ajastetuilla tehtävillä
- laboratoriotulosten tarkastelulla
- vastaanottoaikojen näkymisellä.
Hoito- ja palveluketjujen kehittämisen rinnalla Omasotea on kehitetty vastaamaan yksilöllisemmän hoidon toteuttamisen tarvetta.
Uudistamisen tavoitteena on turvata oikea-aikainen hoitoon ja palveluihin pääsy ja parantaa palveluiden laatua sekä lisätä sähköistä asiointia.
Kuva
Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen on toteutettu hyödyntämällä yhteiskehittämisen keinoja. Jokaiseen hoito- ja palveluketjuun on luotu kehittämistyöryhmä, joka on koottu moniammatillisesti ja toimialuerajat ylittävästi niistä ammattilaisista, jotka kyseisen potilas/asiakasryhmän kanssa työskentelevät.
Kehittämistyössä tavoitteena on ollut hyödyntää mahdollisimman monipuolista osaamista sekä varmistaa, että asiakkaan ääni tulee kuulluksi. Kehittämistyötä on toteutettu monin eri tavoin:
Työpajat: Jokainen hoito- ja palveluketjun kehittäminen sisälsi neljä isoa työpajaa sekä pienemmän ryhmän välitapaamisia. Työpajoissa hyödynnettiin erilaisia kehittämisen menetelmiä. Jokaisella hoito- ja palveluketjulla on tavoitteet ja jokaisessa työpajassa oli tavoite, näin varmistettiin kehittäjien sitoutuminen.
Asiakasosallisuus: Asiakkaiden ääni tuli kuulluksi esimerkiksi kyselyiden ja haastattelujen avulla sekä mahdollisuutena osallistua työpajatyöskentelyyn yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
Jaettu dokumentaatio: Yhteiselle teams-kanavalle jaettujen dokumenttien avulla kaikki osallistujat pysyivät ajan tasalla kehityksen etenemisestä.
Työryhmät jatkavat säännöllistä työskentelyä ketjujen valmistumisen ja KKK2-hankkeen päättymisen jälkeen.
Hoito- ja palveluketjujen uudistamisella tavoitellaan prosesseihin sujuvuutta, asiakkaille tiedon lisäämistä sekä painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin toimiin sekä varhaiseen tunnistamiseen.
Hoito- ja palveluketjujen uudistamisen prosessimittareina käytetään seuraavia:
- Uusien hoito- ja palveluketjujen määrä
- Uuden verkkosivun (palveluketjut.kainuu.fi) käyntimäärät
- Omasoten yksilöllisiin ketjuihin liitettyjen asiakkaiden määrä
Hoito- ja palveluketjujen vaikuttavuuden mittaaminen KKK2-hankkeen aikana on haasteellista, sillä ne vaativat pidemmän aikavälin seurantaa. Vaikuttavuuden mittaaminen ja mittareiden määrittäminen on määritetty jokaisen ketjun omistajan vastuualueeksi.
Uudistettavat hoito- ja palveluketjut on valittu yhteistyössä organisaation kanssa, huomioiden Kainuun väestön sairastavuus, sosioekonomiset terveyserot ja tarpeet.
Jokaisessa uudistettavassa hoito- ja palveluketjussa hyödynnetään kehittäjäasiakkaita. Kehittäjäasiakkaita on rekrytoitu mukaan kehittämistyöhön ammattilaisten ja järjestötoimijoiden kautta. Kehittäjäasiakkaat ovat olleet mukana uudistamistyössä suunnittelu- ja pilotointivaiheessa.
Toimintamalli kuvaa asiakaslähtöisesti hoito- ja palveluketjuja eri sairauksiin ja sairausryhmiin sekä palveluihin. Ketjukuvaukset ovat asiakkaille avoimia ja helposti saatavilla olevia avoimella verkkosivustolla. Hoito- ja palveluketju yhdistää asiakkaan tarvitsemat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja järjestötoimijoiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.
Vaikka ketjukuvaukset luodaan asiakaslähtöisesti ulkoisille verkkosivuille, hyödyttävät ne myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia heidän omassa työssään.
Hoito- ja palveluketjujen avulla voidaan tehostaa ammattilaisten ajankäyttöä asiakasohjauksessa ja vähentää näin heidän työkuormaansa. Näin ammattilaisilla jää enemmän aikaa asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen, kun taas asiakas voi itsenäisesti syventyä itseään koskettavaan hoito- ja palveluketjun sisältöön. Tämä tehostettu työnjako varmistaa, että asiakas saa oikean tiedon ja palvelun juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee.
Kuva
Hoito- ja palveluketjujen juurruttaminen tulee tehdä sekä asiakkaille että ammattilaisille ja järjestöjä kannattaa hyödyntää osana juurruttamista. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat mukana hoito- ja palveluketjujen kehittämisen jokaisessa vaiheessa, joka itsessään jo edesauttaa toimintamallin juurtumista.
Toimenpiteitä, joilla tuetaan juurtumista:
- Yhteiskehittämisen työpajat: Hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat viedä viestiä ketjuista yksiköihin.
- Jalkautuminen työyksiköihin: Uusista hoito- ja palveluketjuista kerrotaan ja ammattilaisia opastetaan, kuinka he voivat hyödyntää hoito- ja palveluketjuja omassa työssään.
- Esihenkilön rooli: Kannustaa henkilöstöä kokeilemaan ja hyödyntämään hoito- ja palveluketjuja asiakasohjaamisessa sekä ohjata ja tukea henkilöstöä uuden toimintamallin käyttöönotossa.
- Henkilöstön rooli: Halu kokeilla hoito- ja palveluketjujen käyttöä rohkeasti, kertoa näistä asiakkaille sekä opastaa ja rohkaista niiden käyttöön.
- Viestintä: Viestintää tulee toteuttaa sisäisesti ja ulkoisesti. Viestintää on toteutettu mm. tiedotteilla, uutisilla, mainoksilla, videoilla ja luomalla podcast sarja hoito- ja palveluketjujen kehittämisestä. Hoito- ja palveluketjuista on luotu esitteitä, joita ammattilaiset voivat jakaa asiakkaille.
- Jalkautuminen asiakastilaisuuksiin: Hoito- ja palveluketjuista on kerrottu erilaisissa tilaisuuksissa, kuten järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa sekä jalkauduttu erilaisiin paikkoihin (mm. kirjasto, kaupat) kertomaan näistä asiakkaille.
Kuva
Hoito- ja palveluketjuja varten on luotu uusi verkkosivusto palveluketjut.kainuu.fi.
Hoito- ja palveluketjut ovat saavuttaneet käyttäjiä.
- Kehitettävien hoito- ja palveluketjujen määrä: alussa: 0 kpl, lopussa: 10 kpl
- Verkkosivujen käyntimäärät: 4.1-21.10.2025 välisenä aikana verkkosivuilla ollut yhteensä noin 33 600 kävijää.
- 10.9-4.12.2025 välisenä aikana Omasoteen on asetettu asiakkaille yhteensä 121 hoito- ja palveluketjua.