Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Luotu 05.03.2024
Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Arviointivälineen perusideana on tarjota monitoimijaiselle yhteistyölle konkreettinen ja systemaattinen työkalu, joka tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) tavoitteiden saavuttamista. Väline mahdollistaa yhteistyön nykytilan arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen kuuden keskeisen kriteerin avulla: osallistuminen, vuorovaikutus, tavoitteellisuus, rakenteet, hyvinvointitiedon hyödyntäminen ja johtaminen.

Arviointivälineen avulla eri organisaatioiden ja toimijoiden on mahdollista hahmottaa yhteistyönsä kehitysvaihetta neljällä tasolla: käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Tämä antaa yhteistyökumppaneille selkeän näkymän siitä, missä vaiheessa yhteistyö on ja mitä konkreettisia askelia tarvitaan sen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Perusidean ytimessä on toimijoiden välinen yhteinen oppiminen ja tiedon jakaminen, mikä tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä. Arviointiväline toimii samalla myös dialogin ja reflektiivisen keskustelun välineenä, jossa eri toimijat voivat tuoda esiin näkemyksiään ja kehittää yhdessä yhteistyön käytäntöjä ja rakenteita.

Arviointiväline on käytettävissä sähköisenä etätapaamisia varten ja pdf-tiedostona kasvokkaisiin kohtaamisiin. Molemmat löytyvät osoitteesta ulapland.fi/tuokio

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

kypsyysanalyysimallin ensimmäinen sivu
Kypsyysanalyysimallin toinen sivu
Toimintamallikuvauksen itsearviointilomake tuokio 13.6.2025.pdf (461.39 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Monitoimijaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistämisen yhteistyötä selvitettiin haastatteluin Q4/2023. Tulokset julkaistiin selvityksenä Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet Lapissa : hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen näkökulma (Portti, Lehikoinen, Suhonen & Leinonen 2024). Selvityksen perusteella tunnistettiin alueellisen HYTETU-yhteistyön vahvuuksia ja kehittämiskohteita:

  • Yhteistyörakenteet ovat vakiintumattomia: Toimijoiden roolit, vastuut ja yhteistyön koordinointi ovat epäselviä, mikä on vaikeuttanut tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä.
  • Resurssit ovat niukat: Henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat rajallisia, mikä on haastanut erityisesti pienten kuntien ja järjestöjen osallistumista yhteistyöhön.
  • Tiedolla johtaminen on kehittymässä: Vaikka tarve tiedon hyödyntämiseen on tunnistettu, käytännön keinot ilmiö- ja kokemustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen ovat vielä hajanaisia.
  • Asukkaiden osallisuus on ollut riittämätöntä: Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ääni ei ole riittävästi kuulunut kehittämistyössä.

Monitoimijaisen HYTETU-yhteistyön arviointivälineen, Yhteistyö-Tuokion kehittämistyö linkittyy strategisesti:

  • Lapin hyvinvointialueen VASA 2 -hankkeeseen, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (612/2021), joka velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
  • Kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin, kuten Health in All Policies -periaatteeseen (WHO 1986), jotka korostavat poikkihallinnollista ja osallistavaa hyvinvointityötä
Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet Lapissa : hyvinvoinnin, …
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Monitoimijaisen HYTETU-yhteistyön kehittämistä tukevat vahvasti terveydenhuoltolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Julkinen hallinto ei yksin kykene vastaamaan monimutkaisiin hyvinvointihaasteisiin – tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden välillä. Myös asukkaiden osallisuuden sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen esimerkiksi yritysten kanssa on keskeinen tavoite.

Selvityksen (Portti ym. 2024) perusteella laadittiin suosituksia monitoimijaisen hytetu-yhteistyön kehittämiselle Lapissa:

  1. Yhteistyön käytännöt: Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus käyttää aikaa toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tämä edistää asukkaiden hyvinvointia ja parantaa yhteistyön laatua.
  2. Yhteistyön rakenteet ja johtaminen: Alueellista hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä on tehtävä poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Strategiatyö ohjaa tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdentamista ja resursseja yhteiseen suuntaan.
  3. Vuorovaikutus yhteistyössä: Horisontaaliseen ja vertikaaliseen tiedonkulkuun on panostettava. Organisaatioiden sisäinen ja ulkoinen tiedon jakaminen on tärkeää yhteistyön onnistumiselle.
  4. Tiedon hyödyntäminen: Tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnan sekä rajaamisen kannalta on resursseja kohdennettava myös tiedon parempaan hyödyntämiseen. Tavoitteiden on pohjattava alueella tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden toteuttamisen on oltava linjassa käytettävissä olevien resurssien kanssa.
  5. Tavoitteellisuus yhteistyössä: Arviointi, tavoitteet ja niiden tiedolla johtaminen ovat monitoimijaisen yhteistyön perusta. Yhteistyön onnistumista on arvioitava säännöllisesti ja sen vaikutuksia on seurattava.

Selvityksen yhteydessä tehdyt haastattelyt, laadittu tieteellinen katsaus ja aiempitutkimustieto ovat toimineet Yhteistyö-Tuokio-arviointivälineen kehittämisen pohjana. Yhteistyö-Tuokion avulla voidaan kehittää monitoimijaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyötä ja nostaa esiin sen kehittämistarpeita ja vahvuuksia eri toimijoiden näkökulmista.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa toimivia ammattilaisia tavoitettiin useiden eri kanavien kautta. Yhteistyössä toimivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijat strategiapalveluista sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstö. Muiden ammattilaisten ja hytetu-työhön osallistuvien ääni saadaan kuuluviin yleisissä esittelytilaisuuksissa, joissa kehittämiseen on mahdollista ottaa kantaa. Ammattilaiset ovat myös arviointivälineen käyttäjäkohderyhmänä arvokas yhteistyötaho.

Monitoimijainen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnoilla
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteen toteutumista seuravaan seuraavin mittarein:

1. Tiedonkeruu toteutui suunnitellusti

  • Toteutuneiden haastattelujen määrä (n=21) 
  • Kyselyyn vastanneiden määrä (n=38) 

2. Laadullinen ja määrällinen aineisto analysoitiin ja hyödynnettiin

  • Selvitys (Portti ym. 2024) ja sen latausmäärä (220 krt, 4.6.2025)
  • Hyödynnettiin kypsyysanalyysimallin laatimisessa

3. Kypsyysanalyysimalli laadittiin

  • Haastattelujen, asiantuntijatiedon ja tutkimustiedon perusteella kuusi kriteeriä ja neljä kehittyneisyyden tasoa edistynyttä HYTETU-yhteistyötä kuvaamaan 7/2024

4. Yhteistyö-Tuokio arviointiväline kehitettiin ja julkaistiin

  • Yhteistyö-Tuokio -arviointiväline valmistui 9/2024 ja julkaistiin molemmissa muodoissa (sähköinen ja tulostettava)

5. Työpajat järjestettiin suunnitellusti

  • Toteutuneiden työpajojen määrä (14 työpajaa, joissa yhteensä 121 osallistujaa: kuntaedustajia 36, järjestöedustajia 24, hyvinvointialue-edustajia 46, oppilaitosedustajia 6, seurakunnan edustajia 5 ja asukkaita 4)
  • Työpajoissa tuotetut arvioinnit ja konkreettiset kehittämistoimet kirjattu jokaiselle verkostolle omaksi seurantamatriisiksi 
  • Osallistujapalautteen kerääminen
    • 91 osallistuneelle lähetettiin palautekysely, jossa selvitettiin, vahvistiko työpaja osallistuneiden monitoimijaista hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen yhteistyötä. Palautekyselyyn vastasi 14 % työpajoihin osallistujista. Heistä 38,5 % arvioi olevansa täysin samaa mieltä ja 53,8 % vastaajista jokseenkin samaa mieltä siitä, että Yhteistyö-Tuokio vahvisti monitoimijaista yhteistyötä. Työpajoissa verkostot määrittivät yhteistyölleen kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyivät toimijoiden väliseen tiedon jakamiseen (esimerkiksi muistioiden laatimisen ja jakelun käytäntöjen tarkentaminen), asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisen lisäämiseen sekä yhteisen strategiatyön (esimerkiksi hyvinvointisuunnitelman laatimisen prosessin avoimuus) sekä yhteisten toimenpiteiden vastuiden määrittelyyn (esimerkiksi hytetu-palvelukonseptin jalkauttamisen roolien tarkentaminen).

7. Tulokset dokumentoitiin ja jaettiin

  • Tuloksia esiteltiin laajasti eri foorumeilla ja Yhteistyö-Tuokion toteuttamista varten julkaistiin ohjeistus ja videotallenne (6/2025)
Kysely HYTETU-toimijoille (260.74 KB)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Yhteistyö-Tuokion juurruttaminen käyttöön vaatii

  • arviointivälineeseen perehtyneen vetäjän 
  • kehittämisorientoituneen ja innostuneen henkilön verkostossa ottamaan Yhteistyö-Tuokion puheeksi
  • heittäytymiskykyä ja avoimuutta muilta verkoston jäseniltä, jotta yhteistyön arviointiin rohkaistutaan tarttumaan
  • aikaa verkostotapaamiseen noin 90min

Toimintamallin ydinsisältö

Arviointivälineen perusideana on tarjota monitoimijaiselle yhteistyölle konkreettinen ja systemaattinen työkalu, joka tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) tavoitteiden saavuttamista. Väline mahdollistaa yhteistyön nykytilan arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen kuuden keskeisen kriteerin avulla: osallistuminen, vuorovaikutus, tavoitteellisuus, rakenteet, hyvinvointitiedon hyödyntäminen ja johtaminen.

Arviointivälineen avulla eri organisaatioiden ja toimijoiden on mahdollista hahmottaa yhteistyönsä kehitysvaihetta neljällä tasolla: käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Tämä antaa yhteistyökumppaneille selkeän näkymän siitä, missä vaiheessa yhteistyö on ja mitä konkreettisia askelia tarvitaan sen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Perusidean ytimessä on toimijoiden välinen yhteinen oppiminen ja tiedon jakaminen, mikä tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä. Arviointiväline toimii samalla myös dialogin ja reflektiivisen keskustelun välineenä, jossa eri toimijat voivat tuoda esiin näkemyksiään ja kehittää yhdessä yhteistyön käytäntöjä ja rakenteita.

Arviointiväline on käytettävissä sähköisenä etätapaamisia varten ja pdf-tiedostona kasvokkaisiin kohtaamisiin. Molemmat löytyvät osoitteesta ulapland.fi/tuokio

TÄSTÄ ARVIOINTIVÄLINE KÄYTTÖÖSI

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yhteistyö-Tuokio on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi erilaisten verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Sen käyttö on tuonut konkreettisia parannuksia yhteistyön rakenteisiin ja toimintatapoihin, ja se on soveltunut niin etäyhteyksin kuin fyysisissä kohtaamisissa toteutettaviin työskentelyihin. Työkalua on kokeiltu laajasti erikokoisilla ryhmillä (2–30 osallistujaa), ja se on todettu hyvin muokattavaksi eri tarpeisiin.

Yhteistyö-Tuokio on mahdollistanut verkostoille oivalluksia yhteistyöstään. Työkalun avulla voidaan tuottaa taulukkomuotoista tietoa, jota voidaan käyttää uudelleen arvioinnissa yhteistyön tiedolla johtamisen, rakenteiden, tavoitteiden, osallistumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen seuraamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyö-Tuokion käyttö vaatii erityisesti isoilla ryhmillä ja tiukkojen aikataulujen puitteissa jonkin verran harjaantumista. Tästä huolimatta se on kaikkien avoimesti käyttöönotettavissa, ja siihen voi perehtyä Innokylästä löytyvien materiaalien avulla. Lisäksi työkalun sähköiseen versioon pääsee osoitteesta ulapland.fi/tuokio.

kypsyysanalyysin koosteesta etusivu, jossa taulukko
Arvioinnin kooste
Arvioinnin koosteen takasivu
Arvioinnin kooste

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käytännön kokemuksia arviointivälineen käytöstä

Fyysiset kohtaamiset:

  • Vuorovaikutus on avoimempaa ja luontevampaa. Päällekkäisen tekemisen mahdollisuus poistuu osallistujilta.
  • Tulostettua versiota Yhteistyö-Tuokiosta kannattaa hyödyntää fyysisissä tapaamisissa.

Etätoteutukset:

  • Noin viiden osallistujan ryhmä voi keskustella yhteistyöstään sujuvasti. Tämän jälkeen on suositeltavaa jakaa ryhmä pienryhmiin.
  • Kysymykset kannattaa esittää näytöllä yksi kerrallaan ja keskustella niistä perusteellisesti. Sopiva rytmi on esimerkiksi 10 minuttia kysymystä kohden. Jotkut kysymyksen herättävät enemmän keskustelua kun toiset ja ajankäytössä joustetaan keskustelun mukaan.

Työskentelytavat:

  • Fyysisissä tapaamisissa:
    • Jokaiselle osallistujalle jaetaan paperiversio kysymyksistä.
    • Kysymyksiä käsitellään yksi kerrallaan, ja jokainen merkitsee kynällä oman arvionsa tasosta.
    • Jokainen voi kirjata kehittämisehdotukset omaan paperiinsa, jolloin asiaa tulee pohdiskeltua hetki pidempään.
    • Lopuksi paperit kerätään, ja Yhteistyö-Tuokion vetäjä tekee koonnin.
  • Etätapaamisissa:
    • Kysymykset esitetään yksi kerrallaan näytöllä, ja niistä keskustellaan.
    • Työskentelyvaihtoehdot:
      1. Asetetaan kriteerille yhteinen taso keskustelun perusteella.
      2. Keskustelun jälkeen jokainen osallistuja merkitsee oman arvionsa verkkosivustolla. Tuloksista koostetaan yhteinen näkemys arviointivälineen verkkosivustoa hyödyntäen.

Yhteistyö-Tuokion vetäjä ja ajankäyttö:

  • Yhteistyö-Tuokio tarvitsee vetäjän. Parasta on, jos vetäjä on ryhmän ulkopuolinen, jotta kaikki voivat osallistua keskusteluun.
  • Aikaa tulee varata noin 90 minuuttia, jos halutaan ehtiä kehittämisehdotuksiin. Vaihtoehtoisesti voidaan jakaa 1 tunti arviointiin ja seuraavan tapaamisen yhteydessä 1 tunti kehittämisehdotusten valintaan.
  • Kokenut Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi rajallisessa ajassa hyödyntää paneelikeskustelua, jossa esimerkiksi 4–5 alustajaa keskustelevat kysymyksistä. Tämän jälkeen suurempi joukko ihmisiä äänestää, ja tuloksista tehdään koonti.
  • Kriteerien avaaminen yhteisellä keskustelulla on aina välttämätöntä, sillä ne voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin.
  • Jokaisen Yhteistyö-Tuokion alkaessa on yhteisesti määriteltävä, mitä yhteistyötä arvioidaan. Esimerkiksi:
    • Koolla olevan ryhmän keskinäistä yhteistyötä.
    • Koolla olevan ryhmän kehittämään toimintaan välittömästi liittyvää yhteistyötä.

Kehittämiskohteet ja vahvuudet:

  • Keskustelun aikana vahvuudet ja kehittämiskohteet nousevat usein selkeästi esiin.
  • Haastavaksi voi muodostua kehittämiskohteiden pilkkominen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Esimerkiksi:
    • Kehittämistarpeen, kuten ”tiedolla johtamisen parantaminen”, konkretisointi: "Kirjoitetaan juoksevaa muistiota sovituista asioista. Merkitään siihen, kenellä on vastuu sovitun asian hoitamisesta."
    • Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi kannustaa konkreettisten toimenpiteiden kirjaamiseen.

Haastavien asioiden esiin nousu:

  • Yhteistyön aikana voi nousta esiin haastavia kysymyksiä, kuten:
    • Aukipuhumattomat vastuut ja roolit
    • Eriävät tiedot ja näkemykset yhteistyöön osallistuvien välillä
  • Vetäjä voi muistuttaa, että arviointivälineen tarkoitus on tunnistaa nykytila. Tämä auttaa toimijoita kehittämään yhteistyötään tietoisemmin ja tavoitteellisemmin.
Video Yhteistyö-Tuokion käytöstä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (RRP, P4, I2)
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)