Tämä toimintamallikuvaus sisältää Lapin Arjen turvan teemallisten perustietopakettien kehittämisen polun. Perustietopaketeilla tuetaan toimijoiden osaamista niiltä osin, kun siihen on kaivattu tukea monitoimijaisessa ennakoivassa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Tunnistettuja osaamistarpeita vahvistetaan seuraavin teemoin: ennakointi oman työn tukena, osallisuus ja yhteisövaikuttaminen, verkostojen johtaminen, palvelumuotoilulla tuloksiin, verkostoissa toimiminen ja tiedolla johtaminen.
Mihin toimintamallissa kuvattu osaamisen lisäämisen tuki liittyy?
- Arjen turvan toimintamalli: Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn (kuntatoimijat, hyvinvointialue, järjestöt, srk ja muut uskonnolliset yhteisöt, yritykset). Periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta. Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteistyötä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia ja osallisuutta, yhteisövaikuttavasti.
- Ankkuritoiminnan vahvistaminen: hyödynnetään osaamisen eri teemoja lappilaisten toimijoiden ennaltaehkäisevässä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä kansallisten monitoimijaisten toimintamallien (esim. Ankkuritoiminta) käyttöönoton ja verkostotyön tukena.
Teemalliset perustietopaketit kytkeytyi kehittämisen aikana seuraaviin Lapin hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin:
- Ehkäisevää päihdetyötä tehostetaan monitoimijaisella yhteistyöllä
- Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen
- Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet
Poikkihallinollisella osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella voidaan saavuttaa resurssien taloudellinen paras hyödyntäminen yhteiskunnallisesti sekä saavuttaa toiminnassa tarvittava ennakoiva ote.
Teemalliset perustietopaketit rakennettiin tukemaan monitoimijaista yhteistyötä. Monitoimijaisen yhteistyön kehittämistarpeen taustalla oli huoli nuorten päihteiden käytön, syrjäytymisen ja rikollisuuden lisääntymisestä. Moniammatillisessa yhteistyössä käyttöön otetut kansalliset toimintamallit, kuten Ankkuritoiminta, nähtiin mahdollisuutena puuttua varhaisessa vaiheessa nuorten oireiluun ja perheiden tukemiseen. Alla on kuvattu haastatteluissa ja työpajoissa nousseita tarpeita eri näkökulmista.
Asiakasnäkökulmasta nousevat tarpeet
- Jatko-opiskelupaikkojen puute: Oman kunnan ulkopuolelle muuttaminen pitkien välimatkojen Lapissa lisää nuorten syrjäytymisriskiä, erityisesti jos syrjäytymisen taustalla on jo yläkoulussa olemassa olevia ja tunnistettuja riskitekijöitä.
- Päihteiden käyttö: Nuorten alkoholin ja huumeiden käytön lisääntyminen herättää huolta.
- Fyysisen väkivallan lisääntyminen: Kasvava huoli väkivaltaisista tilanteista nuorten keskuudessa.
- Nuorten kielenkäyttö: Ruma ja uhkaava puhe hämmentää sekä huolestuttaa ikätovereita ja aikuisia.
- Liikennekäyttäytyminen: Päihteiden vaikutuksen alainsena ajaminen, uhkaava ajotapa ja kypärän käyttämättä jättäminen asettavat nuoret sekä muut vaaraan. Lapissa myös mönkijät ja moottorikelkat.
- Yksinäisyys: Sosiaalinen eristäytyminen ja ahdistuneisuus koskettavat monia nuoria.
- Liikkumattomuus: Fyysisen aktiivisuuden puute heikentää nuorten hyvinvointia.
- Haastavat kulkuyhteydet: Pitkät etäisyydet sekä puuttuvat tai vaikeasti saavutettavat harrastus- ja tapahtumapaikat estävät nuorten osallistumista.
- Ylisukupolviset hyvinvointihaasteet: Esimerkkejä onnistuneista toimista löytyy järjestöjen ja seurakuntien työstä.
- Tiedonvaihdon ja seurannan puutteet: Ankkuritapaamisten jatkumattomuus estää pitkäjänteisen tuen rakentumisen, erityisesti jos "jälkiseuranta" ei ole kenenkään vastuulla.
Johtamisen näkökulmasta nousevat tarpeet
- Ohjausryhmän merkitys: Toiminnan koordinointi, resurssien kohdentaminen, koulutusten järjestäminen, vaikuttavuuden arviointi ja yhteiskehittäminen ovat toiminnan kulmakiviä.
- Seutukunnallinen yhteistyö: Alueellisten toimintamallien yhdistäminen vaatii suunnittelua, kehittämistoimenpiteitä ja resursointia.
- Resursointi:
- Asiakasohjautuvuuden varmistaminen ja sitoutuminen toimintamallien mukaiseen työhön.
- Työajankäytön sopiminen ja resurssien turvaaminen, jotta työntekijät pystyvät keskittymään tehtäviinsä.
- Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen henkilöstövaihdosten yhteydessä.
- Motivaation vahvistaminen: Työryhmän jäseniltä toivotaan aitoa halua tulokselliseen yhteistyöhön ja aitoa kiinnostusta toimintamallien teemoihin.
- Toimintamallien tunnettavuus: Sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitelmista sekä tavoitteista tukee sitoutumista.
Käytännön toimintaan liittyvät tarpeet
- Sitoutuminen ja suunnitelmallisuus: Esihenkilöiden välinen luottamus näkyy työryhmän yhteistyön sujuvuudessa.
- Monialainen ja moniammatillinen työryhmä:
- Ryhmän muodostaminen, luottamuksen rakentaminen ja yhteisen dynamiikan kehittäminen.
- Selkeä työnjako ja vastuut jokaisella jäsenellä.
- Yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen ja motivaation ylläpitäminen toiminnan vaikuttavuuden edellytyksenä.
- Säännöllinen tietojenvaihto ja avoin tiedonkulku.
- Yhteinen reflektio työn onnistumisista ja kehittämiskohteista sekä ongelmakohtiin puuttuminen nopeasti.
- Järjestöjen ja elinkeinoelämän roolin tunnistaminen palveluohjauksessa ja yhteistyössä.
Vaikutusten arviointiin liittyvät tarpeet
- Jälkiseuranta: Toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen pitkällä aikavälillä.
- Tilastointi: Ajantasainen ja kattava tietojen keruu.
- Arviointi: Toiminnan vaikutusten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi.
- Toiminnan kehittäminen: Arviointien pohjalta toiminnan jatkuva parantaminen ja kohdentaminen todellisiin tarpeisiin.
Yhteenveto perustietopakettien rakentamisen tueksi
Perustietopakettien kehittämisessä on huomioitava asiakkaiden tarpeet, johtamisen haasteet, käytännön yhteistyön sujuvuus ja toiminnan arviointi. Monitoimijainen yhteistyö vaatii selkeää johtamista, sitoutumista, jatkuvaa kehittämistä ja dialogia, jotta kuntalaisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta tukevat toimenpiteet onnistuvat ja ennaltaehkäisevät palvelut saadaan tehokkaasti käyttöön.
Kohderyhmänä ovat kaikki, jotka toimivat yhdyspinnalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä Lapin hyvinvointialueella, viranomaiset, kunnat, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunnat sekä muut uskolliset yhteistöt. Kohderyhmän palautettta on koottu koulutustarpeen määrittelyn yhteydessä koulutuksen teemoista ja samoin koulutuskokonaisuuden luonnosvaiheessa sen sisällöstä.
