Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kasvanut huoli nuorten keskuudessa vallitsevista ilmiöistä, jotka pahimmillaan voivat johtaa nuorten syrjäytymiseen.
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta hytetu -työn merkitys on korostunut erityisesti kuntatoimijoiden keskuudessa.
Hyvinvointialueiden käynnistyessä tarvitaan muutostukea yhdyspintatyöskentelylle kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden välille.
Lapin hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman toimeenpano-osat on yhdistetty yhteiseksi toimeenpanosuunnitelmaksi, joka toimii mallina kuntien hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusten ja suunnitelmien laadinnassa (Lapin turvallisuusverkosto 2020, 5–7). Arjen turvallisuuden seuranta, edistäminen ja kehittäminen löytyy myös kirjattuna Lapin hyvinvointialueen hallintosääntöön 37§ (Lapin hyvinvointialueen hallintosääntö 2022, 18–19).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapin AMK on VASA hankkeen osatoteuttajana kartoittanut v. 2022 Arjen turvan toimintamallien prosesseja, niiden käyttöä Lapin alueella sekä malleista tehtyjä arviointeja. Kokemustietoa sekä mallintamiseen liittyviä toiveita ja haasteita on kerätty haastatteluissa ja kuntatyöpajoissa. Tehtyyn selvitystyöhön perustuen voidaan todeta, että kunnat ja muut arjen turvan verkostotoimijat ovat halukkaita työstämään, soveltamaan ja ottamaan käyttöön arjen turvan toimintamalleja. Toimintamallit ovat kuitenkin kuntatoimijoiden keskuudessa suht tuntemattomia mutta käytössä voi olla omia vastaavanlaisia toimintamalleja. Erilaisten toimintamallien roolia ja toimivuutta tulee uudessa muutostilanteessa työstää konseptoinnin kautta.
Haasteita on sekä organisaatioiden sisällä että toimintaympäristössä. Kaikki Lapin 21 kuntaa ovat valtavassa muutosprosessissa, jossa kunnat työstävät parhaillaan uusia kuntastrategioita, budjetteja, organisaatiorakenteita ja tehtäviä. Henkilöstön tehtävänkuvat ovat jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuvat kulloinkin rekrytoidun henkilön osaamisen mukaan – mitä pienempi kunta, sitä useampaa hattua yksi työntekijä kantaa. Henkilöstön eläköitymistahti on suuri ja valtavasti kokemustietoa poistuu eläköitymisen myötä. Toisaalta työn tekemisen luonne on muuttunut, koronan johdosta etätyöskentely on hyväksyttävämpää ja sen mahdollistama tekniikka on kehittynyt. Tämä mahdollistaa luovia henkilöstöratkaisuja esim. muualla Suomessa asuvien palkkaamiseen tai kuntien yhdessä palkkaamien asiantuntijoiden osalta.
Hyvinvointialueen, kuntaorganisaatioiden, kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden yhdyspintatyöskentelyn tukeminen.
Resurssiviisaiden toimintamallien kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapin arjen turvan mallin mukaisesti.
Haastattelut (kevät/kesä 2022) Arjen turvan toimintamallien toimijoille. Lisäksi on perehdytty toimintamallien kansallisiin raportteihin ja arviointitutkimuksiin.
Itä-Lapin kunnissa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) järjestetyt osallistavat kuntatyöpajat, joissa edustettuina kuntatoimijoita, alueen järjestöjä, srk, VASA hankeen toimijat (hyvinvointialue, Lapin Amk, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry). Esille nousi ilmiöitä, joihin halutaan yhteisesti löytää ratkaisuja. Ilmiötasoisen tiedon kehittämisen tärkeys nousi esille, johon jatkohankkeessa muun muassa keskitytään.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yhdyspintatyöskentelyn kehittyminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Resurssiviisaan työskentelyn edistäminen ja osaamisen kehittäminen
Varhainen puuttuminen nuorten uhkaamassa olevaan syrjäytymiskehitykseen
Ennalta ehkäisevien ja varhaisen puuttumisen toimintamallien tunnistaminen (käytössä olevien) yhdyspinnalla
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutoksen mittaamiselle on tarve, joka on yksi kehitettävä asia jatkohankkeen aikana vuosina 2023-2025.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Johdon sitoutuminen ja mukanaolo.
Verkostojen kartoitus ja mukanaolo (kunnat, järjestöt, seurakunnat, elinkeinoelämä, poliisi, hyvinvointialue)
Alueellisen yhteisen tahtotilan selkeyttäminen ja yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen (työpajat)
Yhteiskehittäminen ja viestintä.
Koulutusmoduulit yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi.
