Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ankkuritoiminta on kansallinen toimintamalli, jota Lapissa hyödynnetty aiemmin viiden kunnan alueella
Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä erillisissä Ankkuritiimeissä, jotka koostuvat poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen asiantuntijuudesta. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi nuori voi ohjautua ankkuri asiakkaaksi esimerkiksi oppilaitoksen tai perheen toimesta. Moniammatillisuuden perustana on yhteiseen tavoitteeseen ja sovittuihin toimintatapoihin sitoutuminen sekä keskinäinen kunnioitus. Ankkuri on tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa nuorta hänen tulevaisuutensa kannalta kestäviin ratkaisuihin. Toiminnassa huolehditaan myös tarvittavasta palveluohjauksesta nuorelle. Ankkuritoiminnan periaatteet pohjautuvat etiikkaan ja lainsäädäntöön, jotka ohjaavat ja velvoittavat moniammatilliseen yhteistyöhön.
Ankkuritoiminnan tavoitteena on:
- Alle 18-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen
- Tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen nuorelle sekä hänen perheelleen
- Nuoren osallisuuden tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy
- Väkivaltaisen ekstremismin radikalisoitumisen ehkäisy ja tunnistaminen, ei ikärajaa.
- Yhteistyön ja tiedonvaihdon edistäminen muiden toimijoiden ja toimintamallien kanssa
- Yli organisaatiorajojen eri ammattilaisten osaamisen kehittäminen, joilla edistetään nuorten hyvinvointia, varhaista puuttumista sekä rikosten ennaltaehkäisyä.
Ankkuritoiminta on valtakunnallisesti ohjattua. Valtakunnallista toimintaa koordinoi ohjausryhmä. Ohjausryhmässä toimii edustajia sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä ankkuritiimien ammattialaisia. Alueellista ankkuritoimintaa ohjaa alueellinen tai paikallinen ohjausryhmä varmistaen eri alojen toimintaedellytykset ja sitoutumisen ankkuritoimintaan. Se myös seuraa ja arvioi toiminnan toteutumista sekä osallistuu ankkuritoiminnan kehittämiseen yhteistyössä ankkuritiimin kanssa. Ankkuritiimin päivittäisjohtamisesta vastaa tiiminvetäjä. (Moilanen, Airaksinen & Kangasniemi 2019, 17–20, 49, 52, 55.)
Lapin alueella Ankkuri toimintamallin mukaista toimintaa on Rovaniemellä, Kemissä, Keminmaassa, Torniossa ja Simossa . Edellä mainituilla alueilla Ankkuritoiminnan rakenteet ovat muotoutumassa valtakunnallisen mallin mukaiseksi. (Saapunki 2022.)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapin hyvinvointialue toimii yhteensä 21 kunnan alueella. Lapin hyvinvointialueella on neljä organisointia ja johtamista varten muodostettua palvelualuetta. Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia. Alueille ei määritetä minkäänlaisia keskuskuntia, vaan kaikki alueen kunnat ovat keskenään saman arvoisia. Poliisitoiminnallisesti Lapin alueesta vastaan yksi yhteinen Lapin poliisilaitos. Laaja Lapin alue pitää sisällään erilaisia kulttuureita, ympäristöjä ja näin ollen myös asukkaiden tarpeet ovat moninaisia.
Palvelualueet:
- Pohjoisen Lapin palvelualue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Utsjoki 26 100 asukasta
- Itäisen Lapin palvelualue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä 20 600 asukasta
- Kaakkoisen Lapin palvelualue: Posio, Ranua, Rovaniemi 70 900 asukasta
- Lounaisen Lapin palvelualue: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio 58 800 asukasta
Ankkuritoiminnan vahvistamisen tarvetta Lapissa selvitettiin
Ideointivaiheessa haluttiin selvittää, mitä on otettava huomioon kansallisten viranomaismallien, kuten Ankkuritoiminnan, vahvistamisessa Lapissa. Tietoa kerättiin 26 toimijahaastattelussa ja viidessä pilottialueena toimivissa Itä-Lapin kuntiin sijoittuvassa työpajassa. Haastatteluista ja työpajoista saatiin seuraavaa tietoa:
- Ankkuritoiminta tunnetaan Lapin maaseutukunnissa heikosti (samoin Hoito syytteen sijaan ja MARAK)
- Pilottialueen työpajoissa kunnat olivat halukkaita tutustumaan lisää valtakunnallisiin malleihin ja soveltamaan niitä omiin tarpeisiinsa.
- Kunnissa oli jo käytäntöjä, joilla tuetaan nuoria ja perheitä monitoimijaisessa yhteistyössä.
- Todettiin, että näiden kuntien omien käytäntöjen tarkastelua on tehtävä rinnakkain valtakunnallisten mallien vahvistaminen kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
- Lapissa kehitetty ja kansainvälisesti palkittu Lapin Arjen turvan toimintamalli tunnettiin hyvin pilottikunnissa ja sen nähtiin soveltuvan ajatusmalliksi myös Ankkuritoiminnan vahvistamisessa (olemassa olevien resurssien ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen).
- Kehittämistarpeena esitettiin yhteiset koulutukset, kuten tiedolla johtaminen, ennakointi ja verkostotyöskentely, monitoimijaisten verkostojen vahvistamiseksi, tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.
Ankkuritoiminnan vahvistamista edistää Lapissa
- Lapin hyvinvointialueen hallintosääntöön kirjattu arjen turvallisuuden vahvistaminen ja kehittäminen yhteistyössä yhdyspinnan muiden toimijoiden kanssa.
- Ankkuritoiminnan edistäminen kirjattuna Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelmaan vuosille 2024-2025.
- Laajemmin Ankkuritoiminnan kytkeytyy seuraaviin hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin:
- Ehkäisevää päihdetyötä tehostetaan monitoimijaisella yhteistyöllä
- Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen
- Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet
Ennen Ankkuritoiminnan jalkauttamista uusille alueille sekä jo toimivien alueiden vahvistamiseksi kerrytettiin asiakasymmärrystä ammattilaisilta. Haastattelujen avulla kerättiin Ankkuritoimintaan liittyviä kokemuksia:
-
Hyvät käytänteet
• Toimintamallin struktuuri
• Etukäteen kalenteroitu toiminta
• Nuoren suostumuksella tietojen vaihto eri toimijoiden välillä
• Työaika resursoitu ja sovittu toimintaan
• Nuoristyön ja etsivän nuorisotyön rooli tunnistettu hyväksi tavaksi löytää tuen tarvitsijoita yläkoulussa / toisella asteella
• Sovittelutoimiston rooli nuorten rikos- ja riita-asioissa
Koordinoitu tiedonvaihto ja tilannekuva alueilta
Kehittämisen kohteita
• Nykypäivän ilmiöihin liittyen tarve Ankkurin kaltaiselle toiminnalle kasvanut
• Nuorten ohjautuvuus palveluun
• Ohjausryhmän ja koordinaation tärkeys. Toiminnan laadun varmistus, kehitys sekä koulutukset
• Ankkuri-toimintaan perehdytys moniammatillisessa työryhmässä
• Asiakassopimusten sisällön kirjo, yhtenäistäminen tietosisältöön
• Yhteinen Ankkuri-tiimi laajemmalle alueelle
• Ankkuri-toiminnan tilastointikäytänteet, jälkiseuranta sekä vaikuttavuuden arviointi
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Ankkuritoiminnan vahvistamisella ja uusilla alueilla käyttöönottamisen myötä tavoiteltiin seuraavia muutoksia:
Asiakkaan näkökulma
- Kenelle? Alle 18-vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä joutua rikoskierteeseen, syrjäytyä tai kohdata muita hyvinvointiongelmia. Alkavan rikoskierteen katkaisu.
- Mihin muutos kohdistuu? Nuorten rikoskäyttäytymisen ennaltaehkäisy, päihdeongelmien ennaltaehkäisy, osallisuuden ja toimijuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Palveluohjauksen jatkuvuuden varmistaminen siten, että nuori ja nuoren perhe saa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista tukea.
- Miksi muutosta tarvitaan? Nuoren hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen, rikos- tai pahoinvointikierteen katkaiseminen monitoimijaisella tuella. Yhdenvertainen mahdollisuus Ankkuri-toimintaan koko Lapin alueella.
Ammattilaisen näkökulma
- Kenelle? Ankkuritiimin jäsenille, kuten poliiseille, sosiaalityöntekijöille, nuorisotyöntekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
- Mihin muutos kohdistuu? Työn resursoinnin, tiedonkulun ja moniammatillisten käytäntöjen kehittyminen. Resurssien riittävyyden turvaaminen ja työntekijöiden kuormituksen vähentäminen päällekkäisen työn vähetessä.
- Miksi muutosta tarvitaan? Ankkuritiimien työskentelyn sujuvuuden parantaminen ja saavutetut, oikea-aikaiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin.
Yhteiskunnallinen näkökulma
- Kenelle? Alueelliset ja paikalliset ohjausryhmät, jotka vastaavat Ankkuritoiminnan johtamisesta. Kansalliset toimijat, kuten ministeriöt ja Poliisihallitus. Sisäinen turvallisuus.
- Mihin muutos kohdistuu? Alueellisten resurssien tasaamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen, jotta ne vastaavat paremmin nuorten tarpeita.
- Miksi muutosta tarvitaan? Systemaattinen ja laadukas Ankkuritoiminta vähentää nuorten rikosalttiutta ja edistää heidän hyvinvointiaan koko maan tasolla. Nuoria on tarpeen monitoimijaisesti tukea oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Onnistumista Lapin alueen Ankkuritoiminnan vahvistamisessa arvioidaan seuraavin mittarein:
- Ankkuritiimien määrä (lähipalvelualue, kunnat)
- Ankkuritoimija-kysely
Ankkuritoimintaa arvioidaan jatkossa kansallisen Ankkuritoiminnan Extranetin kautta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Ankkuritoiminnan vahvistamisessa Lapissa erityisen tärkeänä pidetiin toimijoiden yhteistä näkemystä ja ymmärrystä seuraavista asioista. Asioista sovittiin jokaisen Ankkuritiimin kanssa työpajoissa toiminnan käynnistyessä.
Sujuvat käytännön järjestelyt
- Ankkuritiimin tapaamisten sijainti
- Toimipiste alueittain joko poliisilaitoksella tai kunnan tiloissa.
- Keinot nopeaan yhteydenottoon tarvittessa ja akuutti tarve tiedonjakamiselle
- Selkeät käytännöt tilanteisiin: kuka kontaktoi ja miten, huomiointi tietosuoja-asioissa.
- Säännöllisyys ja ennakoitavuus
- Tapaamiset kerran kuussa sovittiin vähintään vuoden ajaksi jokaisessa Ankkuritiimissä. Akuutit tilanteet sovitun käytänteen mukaisesti.
- Koordinaation merkitys. Ohjausryhmän tärkeys (selvitys & valmistelu)
Oikea-aikainen asiakasohjautuvuus
- Toimintaohjeistus ohjautuvista asiakkaista on yhteinen kaikille.
- Yhteinen sopimus siitä, että korostetaan varhaista ja oikea-aikaista tukea nuorelle ja hänen perheelleen, yhteisövaikuttavasti. Edellyttää suostumusta!
Toimijoiden kaksisuuntainen rooli
- Jokainen Ankkuritiimin jäsen toimii tiedon välittäjänä molempiin suuntiin: Mahdollistaa nuorten asioiden käsittelyn ryhmässä, mutta voi tarvittaessa jakaa alueen tilannekuvaa (esim. kunnan hytetu-ryhmässä) tietosuoja-asiat huomioon ottaen (ei henkilötietoja tms.), määrällinen tieto ja ilmiötason tieto. Toimijat omalta osaltaan ovat edistämässä Ankkuri-mallin tietoisuuden lisäämistä alueilla ja perhekeskusverkoston toimintamalleihin on kuvattu Ankkuri-malli.
