Alihankintamalli/Homma haltuun-hanke

Luotu 28.05.2021
Alihankintamalli/Homma haltuun-hanke

Tiivistelmä

Alihankintamallin avulla kehitysvammaiset etenevät tehokkaammin kohti palkkatyötä. Kehitysvammaisten työtoimintaa saadaan kehitettyä entistä enemmän palkkatyöhön suuntaavaksi. Työtoiminta tarjoasi palkkatyömahdollisuuksia kehityvammasille, joille on halua edetä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Avotyötoimintaa olisi jatkossa järjestettävä pääosin vain ns. alihankintamallilla. Mallin mukaan järjestäjä myy asiakkaalle työtoimintaan osallistuvien ja heidän työnjohtajansa panoksen avointen työmarkkinoiden työnantajalle. Työtä tehdään ryhmänä tilaajan tiloissa, esim. ulkosiivous, hyllytys ja toimistosiivous. Järjestäjä valitsee toimintaan osallistuvat, ja henkilöt voivat vaihtua.

Vaalijalan kuntayhtymä toimii työnantajana ja etsii soveltua työtehtäviä avoimilta työmarkkinoilta. Vaalijalan kuntayhtymä laskuttaa yrityksiä tehdystä työstä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Selvityshenkilö Jaana Paanetoja (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:20) esitetään, että avotyötoimintaa järjestettäisiin jatkossa ns. alihankintamallilla. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin erityisesti vammaisen henkilön asema ja oikeudet.

Homma haltuun-hankkeen on tarkoituksena pilotoida alihankintamallia Mikkelin Savosetilla  ja tässä hankkeen tekemä esiselvitys alihankintamalliin liittyen. Alihankintamallin selvityksestä ja pilotoinnin rakenteesta voit lukea tästä.

 

Asiakas: työtoiminnan rinnalle palkkatyö mahdollisuuksia, henkilöillä, jotka ovat työtoiminnassa ajattelvat/sekoittavat työtoiminnan ja palkkatyön, asioiden selkiyttämistä ja selventämistä. Henkilöiden osaamisen vahvistamista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Harvalla kehitysvammaisella on kokemusta palkkatyöstä ja moni kokee sen aluksi jännittävänä. 

Ammattilaiset: Tahtotila rikastuttaa toiminnan muotoja. Mahdollisesti jostakin vanhasta luopumista, jotta voidaan aidosti ja oikeasti antaa tilaa uudelle. 

Pilottivaiheessa kohderyhmänä on Vaalijalan kuntayhtymän, Mikkelin Savosetin asiakkaat (tällä hetkellä maksusitoumus kehitysvammaisten työtoimintaan).

Asiakkaille on järjestetty ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa ollaan kuultu asiakkaiden toiveita mm. millaisista työtehtävistä he olisivat kiinnostuneita. Toisaalta palkkatyövalmennus jalostui asiakkaista nousevasta tarpeesta. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehitysvammaiset etenevät työtoiminnasta kohti palkkatyötä paremmin.

Työtoiminnan (avotyötoiminnan) toteuttamiseen saadaan uusi muoto., joka on kehitysvammaisen edun mukaisempi. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Etenevätkö kehitysvammaiset työtoiminnasta kohti palkkatyötä paremmin alihankintamallin avulla?

Onko alihankintamalli toimiva käytäntö lisäämään kehitysvammaisten palkkatyön mahdollisuuksia?

Miten kehitysvammaiset itse kokevat alihankintamallin tarjoamat mahdollisuudet?

Miten työtoiminnan ammattilaiset kokevat alihankintamallin osana työtoimintaa?

Miten lähettävät tahot, kuntien vammaispalvelut näkevät alihankintamallin mahdollisuuden palkkatyön mahdollistajana?

Alihankintatyötä tehdään tällä hetkellä työtoiminnan tiloissa, mutta henkilöt saavat työosuusrahaa. Miten kehitysvammaiset suhtautuvat asiaan, jos osa saa palkkaa ja osa työosuusrahaa, vaikka tehtävät ovat samankaltaisia? Kaikki eivät ole halukkaita lähtemään yritysten tiloihin tekemään tehtäviä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Alihankintamallin juurtumisessa tarvitaan henkilöstöresursseja. Tulevaisuudessa on pohditava, mitä työtoiminta on. Onko työtoiminnassa oltava tarjolla tekemisen muotoja henkilöille, joilla ei ole halua lähteä yrityksiin tekemään tehtäviä ja ansaita palkkaa. Osalle on tärkeää saada tehdä tehtäviä työtoiminnan tiloissa ja saada työosuusrahaa, päivätoiminnan kaltainen toiminta ei palvele heitä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Alihankintamallin avulla kehitysvammaiset etenevät tehokkaammin kohti palkkatyötä. Kehitysvammaisten työtoimintaa saadaan kehitettyä entistä enemmän palkkatyöhön suuntaavaksi. Työtoiminta tarjoasi palkkatyömahdollisuuksia kehityvammasille, joille on halua edetä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Alihankintamallin pilotoinnoin tulokset jäivät hankkeen osalta valitettavan laihoiksi. Pilotti toteutettiin kolmen kuukauden määräaikaisena kokeiluna, mutta siitä ei tällä hetkellä juurtunut toimintamallia osaksi työtoimintaa. Asiakkaat/palkkatyösuhteessa olleet kokivat alihankintamallin tärkeänä ja heille palkkatyö oli merkittävä asia. Henkilöt kokivat tärkeänä, että vaikka he olivat osan viikosta alihankintamallin (palkkatyössä) mukaisessa toiminnassa, niin silti osan viikosta he saivat osallistua perinteiseen työtoimintaan.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Jatkossa tulee varata riittävästi osaavaa henkilöstöä alihankintamalliin. On tärkeää, että yritysyhteistyöhön on aikaa (monipuolisten työtehtävien etsiminen) ja  myös palkkatukihakemusten tekoon tarvitaan resursseja sekä seurantaa, ettei tulorajat ylity esim. työkyvyttömyyseläke, muut tuet ja etuisuudet. Alihankintamallin pilotin aikana kolmelle tuli päätös asumistuen lakkauttamisesta, mutta työhönvalmentajan tuen avulla asiaan saatiin tartuttua nopeasti siten, ettei asiakkaille koitunut siitä harmia. Päätökselle ei ollut perusteita, vaan asia oli tulkittu väärin. Jos ja kun työtehtäviä tehdään eri yrityksissä, työtehtävät voivat olla hyvin erilaisia, on kiinnitettävä huomiota, että henkilö, joka on "asiakkaiden, palkan saajien" mukana yrityksissä opastamassa omaksuu työtehtävät siten, että työtehtävät tulee hoidettua niin, että niistä voidaan laskuttaa. 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Vaalijalan kuntayhtymä, Mikkelin Savoset.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)