Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
On herätty tilanteeseen, että nuorten ja nuorten matalan kynnyksen, perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelut ovat tulevalla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella hyvin vähäiset. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit psykologien osalta ovat riittämättömät. Perustason tuen puuttuessa, nuori ohjautuu hoitoon erikoissairaanhoitoon, josta on viime vuosina tullut valtavan kuormittunutta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on useita nuorten sijaishuollon laitoksia. Sijoitetut nuoret tarvitsevat usein erikoissairaanhoidon tukea. Maakunnan ulkopuolelta hoitoon tulevien osuus erikoissairaanhoidossa olevista on n. 30%. Erikoissairaanhoitoon on jo panostettu lisää, nyt on aika panostaa perustason hoitoon.
Osassa kuntia on palkattu kouluihin perustason mielenterveystyöhön psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka työskentelevät niin ala- kuin yläkouluissa sekä toisella asteella. Nämä palvelut ovat opiskeleville nuorille. Työttömät ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset jäävät vaille matalan kynnyksen palveluita.
Pilotointi päädyttiin aloittamaan yhdellä työntekijällä kolmen paikkakunnan alueella. Näistä kaksi (Ilmajoki ja Lapua) ovat pieniä ja yksi (Seinäjoki) keskisuuri kunta. Vuoden 2023 alusta alkaen Akuuttitiimissä on työskennellyt kaksi työntekijää ja uutena alueena tuli Kaksineuvoinen. Elokuun 2023 alusta alkaen Akuuttitiimissä on työskennellyt neljä työntekijää ja alueet laajentuivat edellisten lisäksi Kurikkaan, Suupohjaan ja Järvi-Pohjanmaalle. Työajan keskittäminen asiakastyöhön on tavoite, joten välimatkat tällä alueella ovat kohtalaiset ja alueita on jaettu työntekijöiden kesken.
Ajatuksena oli aluksi tarjota palvelu vain alaikäiselle nuorille, iältään 13-18-vuotiaille. Alkumetreillä huomattiin, että näin toimiessa, iso osa nuoruusiässä olevia jää vaille uutta palvelumuotoa. Näin ollen käynnistettiin yhteistyö alueen Ohjaamojen kanssa ja ikäraja laajeni 13-29-vuotiaisiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Viime vuodet ovat olleet erittäin epävakaita. Jouduimme nopeasti sopeutumaan koko maailmaa ravisuttaneeseen pandemiaan. Eristäytyminen ja suojautuminen tulivat osaksi arkea. Samanaikaisesti syttyi sota Euroopassa. Nämä haastavat turvallisuutta nyt ja niiden vaikutukset elävät ihmisissä ja yhteiskunnassa vielä pitkään.
Yhteiskunnan epävakaus koettelee äärimmäisen vahvasti erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Miksi? Nuoruusiän kehitystehtävä on itsenäistyminen eli oman identiteetin rakentaminen ja irtaantuminen vanhemmista. Lisäksi liittyminen oman ikäisten joukkoon ja suuntautuminen yhteiskunnallisiin asioihin kuuluu ikävaiheeseen. Mahdollisuus näihin on ollut tauolla pitkään. Jo ennen epävakaata ajanjaksoa nuoret voivat huonosti. Ikäluokasta n. 25% oireili sairastuen psyykkisesti. Tällä hetkellä hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään. Nuorten psykiatrisen avohoidon jonot ovat valitettavan pitkät läpi Suomen ja lisäksi osastohoidon paikkoja on vähennetty. Pitkittyessään haasteet yleensä sitkistyvät ja moninaistuvat.
Opiskelevat nuoret saavat tukea oppilas- ja opiskeluterveydenhuollosta, jossa tosin kipuillaan psykologivajeessa. Näiden palvelujen ulkopuolelle jäävät työttömät nuoret.
Nuorten mielenterveyden ja päihdehoitotyön tarve on huomattu, mutta teot sen puolesta ovat vielä lapsen kengissä.
Akuuttitiimi on kuulunut vuoden 2023 alusta aloittaneen hyvinvointialueen organisaatiossa Lasten ja nuorten mielenterveys ja riippuvuuspalveluihin. Asiakas eli nuori ja nuori aikuinen elävät vaihetta, jossa biologisesti aivot muokkaantuvat hurjalla tahdilla. Nuoruusiän kehitystehtävät vievät kohti itsenäisyyttä, osalla enemmän, osalla vähemmän kuohuen ja räiskyen. Läsnä on vaihe, jossa mielenterveyttä horjuttavia sairauksia voidaan diagnosoida ja etsiä niihin hoitokeinoja. Nuorella pitäisi olla mahdollisuus saada apua ja hoitoa myös ilman vanhemman tukea tai tietoa asiasta. Hoitoon ohjaudutaan monesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta. Psykologiresurssien ollessa vähäiset, nuoret voivat joutua odottamaan hoitoon pääsyä pitkiäkin aikoja ja palvelu ei välttämättä ole lähipalvelu. Avun saaminen oikea-aikaisesti voi vähentää hoidon pitkittymistä ja haasteiden kasaantumista, jopa syrjäytymistä. Yhtään nuorta meillä ei ole varaa menettää.
Ammattilaiset koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat kuormittuneita. Läsnä on kiire, josta jaetaan nuorille tuen aikoja. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on vielä vähäistä, onneksi lisääntymässä. Lastensuojelun työkentällä päihdehaasteisen nuoren hoitokeinot ovat vähäiset, joskus jopa olemattomat. Tästä seuraa, että päädytään sijoitukseen, jonka hintalappu on hurja ja apu nuorelle voi olla vain vähäinen.
13-29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset ovat joko opinnoissa, työelämässä, työttöminä, eläkkeellä tai sairaslomalla. Kyse on myös alaikäisistä, joiden kanssa työskennellessä huomioidaan huoltajat. Osa täysi-ikäisistä asuu vielä kotona, osa yksin, ystävän tai kumppanin kanssa.
Osa nuorista haluaa tavata mieluummin jossain muussa ympäristössä kuin koulu tai terveyskeskus. Akuuttitiimin kohtaamiset pyritään järjestämään nuoren toiveen mukaisesti.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että paikkakuntien 13-29-vuotiaalla nuorella olisi mahdollisuus saada lyhytkestoista mielenterveyden tai päihdetyön tukea mahdollisimman nopeasti. Nuoren tilanteesta tehdään hoidon tarpeen arvio, annetaan tukea ja ohjataan muihin palveluihin tarpeen vaatiessa.
Apua tarjotaan Ohjaamoissa, kouluilla, nuoren kotona tai nuoren toivomassa paikassa. Palvelu räätälöidään paikkakuntien toiveen mukaisesti.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Uutta palvelun saatavuutta mitataan tilastoiden tietyt kävijää, käyntiä ja ohjaavaa tahoa koskevat indikaattorit.
Kävijätiedot:
* ikä, sukupuoli, tulosyy (mielenterveys- ja/tai päihdehaaste), käynti (1. käynti tai jatkokäynti)
Käyntitiedot:
* yksilö, perhe, työpari tai verkostotapaaminen
Ohjaava taho
Lisäksi syksyllä 2022 kerätään webropol kyselyllä asiakaspalautetta.
Kysymykset, jossa viisi vastausvaihtoehtoa:
Paikkakunta (Ilmajoki, Seinäjoki, Lapua)
Tulin kuulluksi ymmärretyksi ja kunnioitetuksi.
Koen, että toiveeni ja mielipiteeni on huomioitu keskustelussa.
Sain keskustelusta apua tilanteeseeni.
Sain uusia ja minulle hyödyllisiä näkökulmia asioihini.
Suosittelisitko palvelua muille?
Haluaisitko antaa palvelusta vielä vapaamuotoista palautetta?
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Akuuttitiimin toimintaa on aluksi pilotoitu kolmella paikkakunnalla, töissä yksi sairaanhoitaja. Muu resurssi tulee olemassa olevista palveluista.
Toiminnan juurruttamista varten tulisi uudelle hyvinvointialueelle palkata alueittain toimivia sairaanhoitajia. Koko alue katettaisiin yhteensä viidellä sairaanhoitajalla. Elokuussa 2023 alkaen työntekijöitä on ollut Akuuttitiimissä neljä ja hyvinvointialue on kokonaan katettuna kuussoten aluetta lukuunottamatta.
Sairaanhoitajien tulisi olla osa yhteisöä, josta he voivat jalkautua mm. Ohjaamoihin, nuoren kotiin tai toivottuun tapaamispaikkaan.
