Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Yhtenä osana aiemman Kymsoten ja nykyisen Kymenlaakson hyvinvointialueen strategiaa on ollut se, että etäkuntoutus, sähköiset palvelut ja digitaalisuus kokonaisuudessaan olisivat luonnollinen osa kuntoutuksen palveluketjua. Päämääränä on ollut, että etävastaanottotoiminta tulisi olemaan kiinteä osa asiakkaan kuntoutuksen polkua sekä avo- että kotikuntoutuksessa. (Kymsote 2019, 33-35.)
Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa etäteknologiaa ja erilaisia etäkuntoutuksen toimintamalleja oli organisaatiossa otettu käyttöön jo vuonna 2019. Tausta- ja toimintamallityötä oli tehty laajasti sekä palvelutuotannossa että aiemmin hankkeessa (50% projektityöntekijä). Osaamista ja kokemusta etäpalvelujen toteuttamisesta oli jo muutamilla terapeuteilla. Säännöllisesti etäpalveluja toteuttavia kuntoutusalan ammattilaisia oli kuitenkin vain yksittäisiä työntekijöitä. Etäpalvelutoiminta oli jossain toimipisteissä ollut alkuun hyvinkin aktiivista, mutta jäänyt pois käytöstä suurilta osin teknologian toimintahaasteiden vuoksi. Yleisellä tasolla etäpalvelut eivät olleet vielä vakiintunut osa avo- ja kotikuntoutuksen toimintaa, ja siltä osin etäpalvelujen jatkokehitystarve oli kuntoutuspalveluissa tunnistettu.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää sosiaali-ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelut Kymenlaaksossa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Noin 161 000 asukkaan hyvinvointialue työllistää 6600 työntekijää.
Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjotaan alueen asukkaille monipuolisesti kuntoutus- ja apuvälinepalveluja, jotka auttavat arjessa sekä sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutumisessa. Kuntoutuspalvelut toimii organisaatiossa omana tulosalueenaan osana terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuetta.
Asumispalveluyksiköiden fysioterapiaresurssien vähenemisen myötä kuntoutuksen toteutus siirtyy yhä enemmän hoitohenkilökunnan vastuulle. Lähtötilanteessa oletuksena oli, että kuntoutusta tukevat digitaaliset menetelmät hoitohenkilökunnan käytössä voisivat edesauttaa systemaattisen kuntouttavan toiminnan järjestämistä asumisyksiköissä.
Ajasta riippumattoman etäkuntoutusteknologian pilottikokeilun kohderyhmänä olivat tehostetun palveluasumisen asukkaat, kotona asuvat intervallihoidon asiakkaat sekä fysioterapeuttien ja liikunnanohjaajan ohjaaminen tasapaino- ja kuntosaliryhmiin osallistujat.
Digitaalisten sovellusten suunnittelussa ja esivalmistelutyössä hyödynnettiin mm. Online Prototyypeille (asukasraati) kohdennetun Kuntoutuksen etäpalvelut -kyselyn tuloksia. Digitaalisten sovellusten (Physitrack sekä digitaaliset hoitopolut) kohderyhmänä ovat laajasti kuntoutuksen asiakkaat iästä ja oirekuvasta riippumatta. Sovelluksia voidaan hyödyntää niin aikuisten kuin lasten kuntoutuspalveluissa, Kaatumisseulassa sekä psykiatrian kuntoutuspalveluissa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
-
Laitteiden käyttömäärä ja käyttötarkoitukset
-
Teknologiaa käyttäneiden ammattilaisten määrä ja ammattiryhmät
-
Teknologian toimivuus osana fysioterapeuttien työtä sekä hoitohenkilökunnan kuntouttavaa hoitotyötä
-
Asiakasryhmät, joilla laitteita hyödynnetty (asukas, intervalliasiakas vai muu asiakasryhmä)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Ajasta riippumattomien etäkuntoutusmenetelmien kokeilut
Hyvinvointialueen omassa asumispalveluyksikössä Eskolakodissa toteutettiin ajasta riippumattoman etäkuntoutusteknologian pilottikokeilu 9.2.-10.5.2023 välisenä aikana. Pilotin tavoitteena oli arvioida kuntoutuksen ja hoitoalan ammattilaisten näkemyksiä teknologian toimivuudesta ja sen hyödynnettävyydestä yksikön asukkailla. Kohderyhmänä pilotissa olivat tehostetun palveluasumisen asukkaat sekä kotona asuvat intervallihoidon asiakkaat.
Ennen pilottia yksikköön oli viety kaksi etäteknologialaitetta, jotka olivat jääneet vähäiselle käytölle muissa yksiköissä. Kokeilussa käytettävä laite oli digitaalinen kuntoutuspiste, joka lataa henkilökohtaisen kuntoutusohjelman, ohjeistaa ja auttaa tekemään harjoitteet oikein. Laite myös tarjoaa virtuaaliohjausta harjoittelun tueksi ilman fysioterapeutin läsnäoloa sekä mittaa ja analysoi harjoitteiden laatua ja edistystä. Pilottiin osallistuvat terapeutit huolehtivat harjoitusohjelmien sisällöistä. Palvelun tuottaja huolehti laitteiden käytön opastuksesta, päivityksestä ja huollosta. Suuri osa Eskolakodin fysioterapeuteista ja hoitohenkilökunnasta koulutettiin laitteen käyttöön.
Digitaalisten sovellusten hyödyntäminen osana kuntoutusta
Hankkeen aikana tehtiin laajasti yhteistyötä ICT-palvelujen kanssa kuntoutuksen käytössä olevaan teknologiaan ja lisähankintatarpeisiin liittyen. Digitaalisten hoitopolkujen kehittämisen yhteydessä huomattiin tarve saada poluille integroituvat ja helposti asiakkaiden saavutettavissa olevat kuntoutusohjeet videomateriaaleina. Uuden kuntoutussovelluksen (Physitrackin) mahdollisuuksia osana kuntoutuksen toimintakenttää ja digitaalisia palvelupolkuja lähdettiin kartoittamaan yhdessä palveluntuottajan, kuntoutus- ja ICT-palvelujen kanssa.
Physitrack mahdollistaa integraatiot Kymen HVA:lla käytössä oleviin digitaalisiin hoitopolkuihin, jolloin sovelluksen käyttö on asiakkaalle helppoa ja vaivatonta. Lisäksi suunnitteilla on toteuttaa potilastietojärjestelmään suora linkki ammattilaisen Physitrack-käyttöliittymään, jossa tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa myös ammattilaisen työtä.
Hankkeen aikana suunniteltiin uuden sovelluksen integraatiotarpeita ja mahdollisia käyttötarkoituksia, mahdollistettiin testijakso kuntoutuksen ammattilaisille (60 kokeilijaa) sekä käytiin laajasti hankintaan liittyviä keskusteluja kuntoutuksen sekä muiden palvelujen kesken. Sovelluksen hankinta on vielä vireillä ja uuden sovelluksen käyttöönotto ja integraatiot olisi tavoitteena toteuttaa alkuvuodesta 2024. Sovelluksen toimintamallityötä kuntoutuspalveluissa jatketaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
Lisäksi kuntoutuspalveluissa käynnistetään nivelrikkopotilaan konservatiivisen hoidon dynaamisen palvelupolun (BCB Medical) sisällön suunnittelu tammikuussa 2024. Hankkeen aikana palvelupolkujen ideoita on kartoitettu, määritelty suunnittelutyöryhmä ja tehty esivalmistelutyötä tarkemman sisällön suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Uuden polun suunnittelu ja käyttöönotto toteutetaan kevään 2024 aikana osana Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) kehittämistä. Mahdollisesti myös selkäpotilaan konservatiivisen hoidon dynaamisen palvelupolun suunnittelu ja toteutus aloitetaan alkuvuodesta 2024.