Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee kotoutumisprosessia ja siihen liittyvien tahojen toimintaa. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaeissa painotetaan ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä. Kolmas sektori nähdään tärkeänä täydentävänä, kotouttamista tukevana, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallisuutta lisäävänä toimintana. Yhteistyö sektoreiden välillä on tarpeellista mm. toimintaan ohjaamisen ja yksilön oikeuksien/velvollisuuksien toteutumisen näkökulmista.
Toivola-Luotolan Setlementti ry:n Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen(ESR)- hanke 2018-2020 järjesti viikoittain äitiryhmä-toimintaa. Äitiryhmien tarkoituksena on antaa tietoa ja tukea Suomessa toimimiseen niin naisena kuin vanhempana. Meri-Lapin äitiryhmä toimintaa toteutettiin alueen maahanmuuttajille tutuissa tiloissa Monikulttuurikeskus Mikserissä, Tornion Perheiden Talolla sekä Tervolan seurakunnan tiloissa.
Monikulttuurikeskus Mikseri on STEA:n Ak-rahoituksella toimiva monikulttuurinen kohtaamispaikka. Toiminta on avointa kaikille maahanmuuttajille ja sen tehtävä on lisätä heidän tietoa ja osaamista yhteiskunnallisista/alueellisista asioista sekä kulttuurista ja tarjota mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä. Mikserissä tarjotaan neuvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueilta, siellä kokoontuu ryhmiä, järjestetään teemailtoja, tutustutaan alueen toimintoihin ja mahdollisuuksiin. Tavoite on, että maahanmuuttaja kykenee hoitamaan asiansa ja ottamaan vastuun omasta kehittymisestään ja kotoutumisestaan. Toiminnalla edesautetaan aitoa kaksisuuntaista kotoutumista ja tuetaan asiakkaita elämässä eteenpäin ohjaten muiden toimijoiden palveluihin ja toimintaan.
Tarpeet toiminnalle nousevat niin asiakkailta kuin heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta.
Ammattilaiset ovat havainneet maahanmuuttajaäitien ja -perheiden arjessa haasteita, joihin halutaan muutosta. Tarpeet linkittyvät vahvasti isompiin kokonaisuuksiin, elämänhallintaan monialaisesti ja osallisuuden kokemusten tukemiseen. Maahanmuuttajataustaisilla äideillä on usein puutteita yhteiskuntaosaamisessa, omien ja perheen asioiden hoitamisessa ja rohkeudessa päättää omasta elämästään. Tällaisia suurempia kokonaisuuksia ovat mm. palvelujärjestelmän tuntemus, sähköisten järjestelmien käyttäminen, lasten varhaiskasvatus- ja koulutuspolut ja vanhempana toimiminen. Ammattilaisten esiin nostamat tarpeet ovat myös organisaatioiden ja yhteiskunnan esiin nostamia laajempia tarpeita.
Asiakkaat nostavat esille erilaisia puutteita, joita he haluavat parantaa kartuttamalla tietoja ja taitojaan. Nämä tarpeet liittyvät olennaisesti jokapäiväiseen elämään, kuten sairaan lapsen hoitamiseen, laskujen maksamiseen ja kausipukeutumiseen.
Asiakkaiden tarpeet linkittyvät ammattilaisten näkemien tarpeiden alle täydentäen toinen toisiaan. Tarpeisiin tulee vastata, jotta saadaan aikaan haluttu muutos: kotiäideistä tulee aktiivisia toimijoita, osallisuus, tietoisuus ja osaaminen lisääntyy sekä jaksaminen ja elämänlaatu paranee. Tällä on kauaskantoisia, jopa sukupolvilta toiselle siirtyviä, pysyviä vaikutuksia.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat kotona äitiyspäivärahalla tai kotihoidontuella olevat kaikenikäiset maahanmuuttajataustaiset kotiäidit perheineen sekä muut heikommassa asemassa olevat äidit perheineen, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä koulutuksessa eteenpäin tai työmarkkinoille. Toiminnalla tavoitellaan kaikenlaisia äitejä mm. pitkään kotona olleita, vasta kuntaan muuttaneita sekä heikoimmassa asemassa olevia suurperheiden äitejä. Äidit eivät välttämättä ole oppineet kieltä laisinkaan, tiedä oikeuksiaan, osaa asioida tai edes hakeutua palveluiden piiriin. Äidit ovat syrjäytymisuhan alla muun perheen kotoutuessa, eivätkä pääse toimimaan täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.
Välillisenä kohderyhmänä on varsinaisen kohderyhmän perheenjäsenet ja muu lähipiiri.
Kohderyhmän tuntemusta on kerrytetty kohtaamalla asiakkaita henkilökohtaisesti niin ryhmä- kuin yksilöohjauksessa. Jokainen osallistuja on yksilö yksilöllisine tarpeineen, mutta laajemmin tarkasteltuna nämä tarpeet kohtaavat monien maahanmuuttajaäitien tarpeiden kanssa. Tärkeää kohderyhmän kanssa työskentelyssä on kohtaaminen "ihminen ihmiselle"- periaatteella. Tätä kautta luodaan luottamus asiakkaaseen, mikä on avain avoimeen kanssakäymiseen. Kontaktin luominen ja suhteen kehittyminen on prosessi.
Asiakkaat ovat saaneet osallistua ryhmätoimintoihin tuottamalla ja toivomalla aiheita, joita työntekijät ovat toteuttaneet. Ryhmän toimintaa on myös ohjannut ammattilaisten ennalta määrittelemä suunnitelma ryhmätoimintaa varten, mutta asiakkailla on ollut vapaus vaikuttaa aiheisiin. Asiakkaita on osallistettu erilaisin keskusteluharjoituksin, pelein ja muiden toiminnallisten harjoitteiden avulla. Jokainen ryhmäläinen on saanut vapaasti valita osallistumisen määrän. Toiminta on perustunut vapaaehtoisuuteen.