Aikuisten psykososiaaliset menetelmät ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli, Satakunnan hva (RRP, P4 I1)
Aikuisten psykososiaaliset menetelmät ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli, Satakunnan hva (RRP, P4 I1)
Aikuisten psykososiaalisia menetelmiä lisätään ja ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin ja ottamalla Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisia muita palveluita käyttöön.
Toimintamallin nimi
Aikuisten psykososiaalisia menetelmiä lisätään ja ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin ja ottamalla Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisia muita palveluita käyttöön.
Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja, monipuolisia lähipalveluja sekä järjestää laadukkaita ja vaikuttavia palveluita, joissa asiakas on keskiössä.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä yhteiskehittäminen. Terapiat etulinjaan -toimintamalliin kuuluvien matalan kynnyksen tuki- ja hoitomuotojen ja digiratkaisujen hyödyntäminen tukee porrasteisen palvelujärjestelmän rakentamista hyvinvointialueella.
Psykososiaalisen tuen yksikköön sekä päihdeklinikoille on luotu Psykososiaalisten hoitojen porrasteisuus.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta koulutettavia menetelmiä Satakunnan hyvinvointialueella ovat:
- Terapianavigaattori ja ensijäsennys Psykososiaalisen tuen yksikössä sekä päihdeklinikoilla
- Ohjattu omahoito (OOH) laajasti mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä äitiyshuollon terveydenhoitajille
-Kognitiivinen lyhytterapia (KLT) mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja psykiatrian erikoissairaanhoidossa
-Riippuvuuksien psykososiaaliset menetelmät + ahdistuksen ja unettomuuden hoitomallit -koulutus mielenterveys- ja päihdepalveluissa
-Tunnekeskeinen pari-interventio -koulutus Psykososiaalisen tuen yksikön ammattilaisille
Riittävä valikoima hoitomenetelmiä lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden oireisiin vähentää pitkien ja intensiivisten hoitojen tarvetta myöhemmin.
Hoidon porrastusta psykososiaalisen tuen yksikössä on vahvistettu tekemällä systemaattisesti portaalla 1- olevaa Ohjatun omahoidon interventiota ja keräämällä sen kautta vaikuttavuustietoja ja jakamalla tietoja ja kokemuksia koko yksikölle. Samalla on vahvistettu ja päivitetty hoidon porrastusta vastaamaan ADHD:n käypä hoito –suositusta kehittämällä ja yhdenvertaistamalla ADHD- tutkimuksiin hakeutuvien asiakkaiden hoitopolkua.
Osana psykososiaalisten menetelmien lisäämistä, palvelujen porrastamista sekä hoitoon pääsyn yhdenvertaistamista ja parantamista hyvinvointialueella koulutettiin sote-ammattilaisia Käynti kerrallaan -mallin käyttöön. Käynti kerrallaan -malli täydentää ja tukee Terapiat etulinjaan -toimintamallia ja hoidon porrastamisessa se asettuu ensimmäiselle hoitoportaalle. Käynti kerrallaan -mallissa keskeistä on pyrkiä vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta, kykyjä ja vahvuuksia tilanteensa korjaamisessa. Käynti kerrallaan -mallista tehtyjen tutkimusten mukaan yli puolet erilaisiin mielenterveyspalveluihin hakeutuvista on saanut toivomansa avun 1-3 tapaamisesta silloin, kun ne on toteutettu Käynti kerrallaan -mallin mukaisesti.
Toimintamallin laajentamisen aikana havaittiin tarve yhdenvertaistaa päihdepalveluiden asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluita sekä sujuvoittaa asiakkaiden yhdenvertaista hoidontarpeenarviota ja hoitoon pääsyä. Otettiin käyttöön asiakastietokoneet kahdella päihdeklinikalla, jolloin asiakkailla on mahdollisuus täyttää Terapianavigaattori sekä käyttää Mielenterveystalo.fi -sivustoa eri interventioiden aikana.
Ensisijaisesti hyvinvointialueen muille kuin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille järjestettiin kaksi samansisältöistä Ota puheeksi päihteet ja riippuvuudet – koulutusta, joiden tavoitteena oli vahvistaa ammattilaisten valmiuksia kohdata päihde- ja riippuvuusongelmia asiakastilanteissa. Varhaisessa vaiheessa tapahtuva puheeksi otto on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia haittoja sekä riippuvuuden kehittymistä. Kouluttajana toimi A-klinikkasäätiö ja koulutuksesta tehtiin tallenne, joka on kaikkien hyvinvointialueen ammattilaisten katsottavana hyvinvointialueen intranetissä. Lisäksi päihdekartoituksen toimintakäytäntöjä hyvinvointialueella yhdenmukaistettiin.
Palvelun vaikuttavuuden tehostamiseksi ja lähipalveluiden monipuolistamiseksi lisättiin asiakaslähtöinen vaihtoehtoinen palvelu Neurosonic-tuoli. Osassa mielenterveys- ja päihdepalveluita on jo aikaisemmin ollut käytössä Neurosonic -tuoli. Asiakaspalaute Neurosonic-tuoleista on ollut positiivista kehollisesti jännittyneillä ja ahdistuksen, unettomuuden ja rentoutumisen haasteissa. Neurosonic-hoitoja lisättiin hankkimalla kolme tuolia Psykososiaalisen tuen yksikköön.
Toimintamallin tueksi toimintakäytäntöjen yhdenmukaistamiseen ja palveluiden selkiyttämiseen kuvattiin aikuisten mielenterveyspalveluketju ja aikuisten päihdepalveluketju.
Hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa 1.1.2023. Täydellinen organisaatiomuutos ja toistuvat hyvinvointialueen muutosneuvottelut ovat haastaneet työn tekemistä. Muutokset ovat toistuvia ja jatkuvia. Koronapandemian aikana syntynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka sekä pahoinvoinnin lisääntyminen ovat näkyneet Satakunnassa. Koronapandemia on vaikuttanut esimerkiksi nuorten aikuisten, ikäihmisten, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä pitkäaikaissairaiden ja muuten paljon palveluita käyttävien hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen.
Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä edistettiin perustason hoitotakuun toteutumista, kavennettiin eriarvoisuutta, panostettiin ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistettiin palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Kohderyhmänä on satakuntalaiset aikuisikäiset asukkaat, jotka tarvitsevat apua ja tukea mielenterveys- ja päihdehaasteisiin sekä -oireisiin. Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakaspalautteiden avulla sekä interventioiden vaikuttavuusmittareilla.
Juurtuminen vaatii
-johdon ja esihenkilöiden sitoutumista ja heidän tukeaan ammattilaisille
-ammattilaisten mahdollisuutta kouluttautua ja käyttää työaikaa koulutuksen eri osa-alueisiin
-ammattilaisten sitoutumista koulutuksiin ja varattava aikaa niille
-esihenkilöiden on mahdollistettava riittävä välineistö koulutuksiin
Juurtumista tukee
-varmistetaan, että koulutuksissa saadut opit ja työkalut otetaan päivittäiseen käyttöön ja seurataan menetelmien käyttöä
-kerätään tietoa ammattilaisilta ja asiakkailta menetelmien käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta ja raportoidaan niistä ammattilaisille ja esihenkilöille/johdolle
-implementaatiokyselyt ammattilaisille eri menetelmistä ja niiden käytöstä
-menetelmäohjaukset, taitopajat ja tukitapaamiset koulutusten aikana ja mentori- ja tukitapaamiset koulutusten jälkeen
-laadukkaan koulutustoiminnan varmistaminen ja niiden koordinointi systemaattisesti ja kohdennetusti
Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta käyttöön otetuista menetelmistä ja palveluista on kerätty tietoa YTA-tasoisesti.
Terapianavigaattoria on täytetty Satakunnan hva:lla hankeaikana yhteensä 6010 kertaa, joista 3679 ilmoitti hakeutuvansa hyvinvointialueen palveluihin.
Tilastoitujen ensijäsennysten määrä Terapianavigaattoria hyödyntäen (Psykososiaalisen tuen yksikkö): 768 hoitoonohjauksessa käytetty terapianavigaattoria/tehtyä ensijäsennystä.
Kestävän kasvun ohjelman aikana Kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen suorittaneita oli yhteensä 87 ammattilaista, joista perustason koulutuksen kävi 58 ja erikoissairaanhoidon koulutuksen 29 ammattilaista. RPM-koulutuksen kävi yhteensä 10 ammattilaista, joista kolme jatkoi KLT-koulutukseen. Ohjatun omahoidon koulutuksen on käynyt 134 ammattilaista. Terapianavigaattori ja ensijäsennyskoulutuksen käyneiden ammattilaisten määrä on 29 ja Tunnekeskeisen pari-intervention kuusi ammattilaista.
Kognitiivisen lyhytterapian koulutushoitoja perustason koulutuksessa tehtiin yhteensä 497 kappaletta. Kohdeoireina ahdistus ja masennus käsittävät yhteensä yli 70% toteutuneista interventioista. 55% hoidoista oli aloitettu alle kahdessa viikossa hoitopäätöksestä, 31% alle 4 viikossa ja 10% yli 4 viikossa. 31%:lla asiakkaista ei ollut edeltävää hoitoa ja 52%.lla oli edeltävää hoitoa perustasolla ja 12%:lla esh:ssa tai kuntoutuspsykoterapiassa. 53%:lla interventio toteutui viikoittaisilla tapaamisilla, 33% noin kahden vkon välein ja 10% harvemmin kuin kaksi viikkoa. 82%:lla hoito ei keskeytynyt, 10:lla % hoito keskeytyi asiakkaan aloitteesta, 1% työntekijästä johtuvasta syystä ja 1%:lla keskeytyi, koska interventio ei ollut riittävä. 77%:lla hoito kesti alle 3 kk ja 18%:lla se kesti kauemmin. Ammattilaisten mielestä 84% hoidoista oli tuloksellisia ja 12%:lla ei. Jatkohoidon tarve intervention päättyessä: 40% ei jatkohoidon tarvetta, 45% jatkohoidon tarve perustasolla, 11% jatkohoidon tarve esh:ssa tai kuntoutuspsykoterapiassa. Asiakkaiden palaute lyhytterapian sopivuus tilanteessa asteikolla 0-10 (ei lainkaan - täydellisesti) 63 % koki sen sopivaksi (vastaus 8-10). KLT:n suosittelu toisessa samankankaltaisessa tilanteessa olevalle asteikolla 0-10 (erittäin epätodennäköisesti - erittäin todennäköisesti) NPS 59. Ammattilaisten arvio omasta oppimisesta: 92,8% koki oppineensa jotakin uutta hoitojaksoista ja 3,8% ei kokenut. Masennusoireet vähenevät masennusta hoidettaessa keskimäärin 4,2 –pistettä PHQ-9-oirekyselyllä mitattuna, ja 28,5 % toipuu häiriötasoisesta masennusoireilusta. Ahdistusoireet vähenevät ahdistusta hoidettaessa keskimäärin 4,3 –pistettä GAD-7 oirekyselyllä mitattuna, 33,8 % toipuu häiriötasoisesta ahdistusoireilusta.
Hoidon porrastuksen vakiinnuttamisen pilotin aikana toteutettiin yhteensä 80 ohjatun omahoidon interventiota. Kolme eniten käytettyä omahoito-ohjelmaa oli ahdistuksen, masennuksen ja keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmat. 71%:lla intervention aloittaneista oiretaso ensijäsennyksen mukaan oli lievä/keskivaikea ja 29%lla vaikea. Suurin osa interventiosta toteutettiin 2. ja 3:lla käynnillä (69kpl ja 80% käynneistä ei keskeytynyt, vaan interventio toteutettu suunnitellusti loppuun. 23:lla asiakkaalla ei ollut intervention jälkeen jatkohoidon tarvetta. 28:lla jatkohoidon tarve jatkui perustasolla, johon sisältyy sekä psykososiaalisen tuen yksikkö kuin toiminnallisen kuntoutuksen palvelut. Neljällä oli jatkohoidon tarve erikoissairaanhoidossa ja kuusi jatkoi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. 10 jatkoi joko kolmannen sektorin palveluihin tai opiskelu- tai työterveyshuollon palveluihin. Yksi jatkoi terveyskeskuksessa ja yksi ilmoitti itse keskeytyksestä. Seitsemää asiakasta ei lopulta tavoitettu.
ADHD tutkimusprosessin kehittämisessä on Tarkkaavaisuus hakusessa ryhmiä toteutettu yhteistyössä Toiminnallisen kuntoutuksen ja etäkuntoutuksen kanssa. Määrällisesi toteutunut 5 ryhmää (lähi- ja etäryhminä). Puhelinsoitolla ohjattu ADHD tutkimusjonosta (soittaneet ensin syyskuussa avautuneeseen ADHD ohjaus-ja neuvonta puhelimeen) 19 hlöä edellä mainittuihin ryhmiin. Koettuja haasteita: Tiedonkulku eri ammattilaisten välillä, ei vielä selkeää kokonaiskuvaa laskennallisesti Tarkkavaisuus hakusessa -ryhmään ohjautuneiden jatkohoito/tutkimus tarpeesta. Aikataulullisesti haasteellista, päättyneiden ryhmien yksilökeskusteluja meneillään ja tulossa vielä joulukuun aikana. Yksi etäryhmä ei ole vielä päättynyt. Tehty työ jatkuu hankeen jälkeen ja ADHD tutkimusprosessiin liittyvä ohjaus- ja neuvonta ryhmämuotoisesti kehittyy edelleen yhteistyössä Toiminnallisen kuntoutuksen kanssa.
Asiakastietokoneen käyttömäärä pilotin aikana oli 30. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan asiakastietokoneen käyttömahdollisuus edesauttoi navigaattorin täyttämistä.
Käynti kerrallaan -mallin juurtumisesta toteutettiin koulutuksen käyneille ammattilaisille webropol-kysely muutama kuukausi koulutuksen jälkeen. Puolet (50 %) vastaajista kertoi käyttävänsä mallia työssään ja vajaat 70 prosenttia koki mallin tukevan varhaista puuttumista. Enemmistö vastaajista ei ollut samaa, eikä eri mieltä siitä, että malli olisi yhdenvertaistanut ja parantanut hoitoon pääsyä tai vahvistanut asiakkaiden omaa toimijuutta tai kykyjä ja vahvuuksia tilanteensa korjaamisessa . Valtaosa vastaajista koki Käynti kerrallaan -mallin tukevan ja täydentävän Terapiat etulinjaan -menetelmiä. Palautekyselyn avoimissa vastauksissa nousi esille, että Käynti kerrallaan -malli toimii osalla asiakkaista, mutta ei kaikilla. Toimiessaan mallin käyttäminen on ollut asiakkaita voimaannuttavaa ja ammattilaiset ovat pystyneet reagoimaan avun tarpeeseen nopeammin. Mallin perusajatusta pidetään hyvänä ja sitä on käytetty omassa työssä myös soveltaen.
Kahteen samansisältöiseen Ota puheeksi päihteet ja riippuvuudet -koulutukseen osallistui yhteensä 121 ammattilaista, joista enemmistö oli terveydenhoitajia, sosiaaliohjaajia, fysioterapeutteja ja kuraattoreja. Koulutuspalautteessa nousi esille erityisesti vaikean asian puheeksi oton tärkeys ja siihen koulutuksessa saadut työkalut.
Neurosonic-tuolien pilotoinnin aikana tuolien käyttömäärää oli 196 kertaa. Asiakaspalautetta saatiin yhteensä 40 kpl. Palautetta asiakkailta kysyttiin tuolin käytön hyödystä vointiin ja palautteen ka asteikolla 1-10, jossa 1= ei hyötyä ja 10=paljon hyötyä oli 8,4 ja suosittelisiko asiakas tuolien käyttöä muille ka 8,8 asteikolla 1= en lainkaan ja 10=todennäköisesti suosittelisin.
Kansikuva
