Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisessä on ollut erilaisia käytäntöjä. Yhteydenotto ja palveluun pääsy ovat toteutuneet eri kunnissa eri tavalla, paikoitellen palvelut ovat ruuhkautuneet. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ei ole ollut. Hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä. Erikoissairaanhoidon käyttöasteessa on ollut huomattavaa kuntakohtaista vaihtelua. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on ohjautunut potilaita, jotka olisivat hyötyneet enemmän kolmannen sektorin tai muista matalan kynnyksen tarjoamista palveluista. Ammattilaisten järjestötyön osaamista on ollut tarve vahvistaa.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä palvelujen saumaton yhteensovittaminen
- Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
- Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja koronapandemian jälkeen mielenterveyspalveluiden tarve on ollut edelleen kasvussa. Taustalla vaikuttaa myös korona-aikana kertynyt hoitovelka. Väestön ikääntymisen myötä on yhä paremmin huomioitava ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja kehitettävä palveluita vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin.
Keski-Suomen hyvinvointialueella tavoitteena on sujuvoittaa ja yhtenäistää mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoito- ja palveluketjuja, jotta asiakkaiden eteneminen hoidossa ja palveluissa on sujuvaa. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä selkiyttää eri ammattilaisten ja alueen toimijoiden välistä työnjakoa.
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä on ollut tarve yhdenmukaistaa käytäntöjä, jotta asiakkaille on tarjolla tasalaatuiset palvelut ja palveluun pääsy toteutuu mahdollisimman tasalaatuisin kriteerein. Mielenterveyden häiriöissä asiakkaan tulisi päästä hoidon tarpeen arvioon mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavamman oireilun kehittymistä. Potilaan hoidon tarpeen arvion tulisi toteutua lähipalveluissa ensilinjassa tai sähköisissä palveluissa. Parantamalla lähipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, asiakas pääsee nopeammin hoidon tarpeen arvioon ja ohjautuu tarpeen mukaan oikean hoidon portaan mukaiseen palveluun. Parhaimmillaan erityistason palveluiden tarve laskee ja kustannukset pienenevät.
Hoito- ja palveluketjut on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, järjestötoimijoiden sekä yli 18- vuotiaiden keskisuomalaisten asukkaiden käyttöön. Asiakasymmärryksen kerryttämiseksi hoito- ja palveluketjutyössä on huomioitu kaikki edellä mainitut tahot. Palveluketjutyötä on tehty moniammatillisessa, maakunnallisessa työryhmässä, jossa mukana on ollut sote-alan eri ammattilaisia, järjestöjen edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Maakunnallisen työskentelyn avulla on kartoitettu palveluiden nykytilaa kuten palveluun ohjautumista, tunnistamista, tutkimista, hoidon ja kuntoutuksen sisältöä sekä erikoissairaanhoidon käyttöä. Hoito- ja palveluketjutyössä on pyritty yhtenäistämään eri alueiden välisiä toimintatapoja ja löytämään parhaat käytännöt.
Asiakasnäkökulman edistämiseksi työskentelyssä on koko ajan ollut mukana kokemusasiantuntijoita. Ennen hoito- ja palveluketjujen julkaisua ketjut on lähetetty laajalle kommenttikierrokselle eri ammattilaisille ja ketjuja on muokattu saadun palautteen perusteella. Ketjuissa on kattavasti huomioitu eri asiantuntijoiden näkemyksiä. Jokaiseen ketjuun on nimetty yhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos ketjun sisällössä on puutteita, korjattavaa tai haluaa muuten antaa palautetta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tietämystä saatavilla olevista palveluista ja sujuvoittaa palveluun pääsyä. Tarkoituksena on selkiyttää eri ammattilaisten ja alueen toimijoiden välistä työnjakoa sekä parantaa asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia. Tavoitteena on mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hoito- ja palveluketjut toimivat perehdyttämisen apuvälineenä ja parantavat hoidon laatua. Ketjujen avulla pyritään vahvistamaan ammattilaisten osaamista mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa ja lisäämään puheeksioton osaamista sote- palveluissa. Mielenterveys kuuluu kaikille!
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hoito- ja palveluketjut on julkaistu ja ne ovat juurtumassa käytäntöön. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista seurata tapahtuuko erikoissairaanhoidon lähetemäärissä muutoksia, saako asiakas yhteyden mielenterveys- ja päihdepalveluun saman arkipäivän aikana koko hyvinvointialueella, vähentääkö nopeampi hoidon tarpeen arvio ja oikean tasoisen hoidon aloitus pidempien ja raskaampien hoitojen tarvetta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Hoito- ja palveluketjuista on tehty informatiivinen perehdytysvideo ammattilaisille
- Julkaistu mediatiedote
- Ketjuja on esitelty laajasti eri foorumeilla ammattilaisille, järjestöjen edustajille, sote-alan opiskelijoille
- Ketjuille on nimetty yhdyshenkilö, jolla on mahdollisuus käyttää työaikaa ketjujen kehittämiseen
- Alueella on hoito- ja palveluketjutyötä koordinoiva kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, joka vastaa ketjujen uudistamisesta yhdessä työryhmän kanssa vähintään kahden vuoden välein tai tarvittaessa
- Esihenkilöiden vastuulla on, että hoito- ja palveluketjuihin perehdytään ja hyödynnetään työssä
