Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toiminnan kehittäminen ja arviointi.
Aijjoos arviointia
Tiivistelmä
Aijjoos-toiminnassa arviointi on monipuolista. Se sisältää sekä määrällistä että laadullista arviointia mm. haastatteluja, havainnointia sekä palautekyselyitä.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Arviointitietoa tarvitaan, jotta toiminta olisi ikäihmisiä hyödyttävää. Arvioinnin avulla voidaan toimintaa suunnata saadun palautteen mukaan. Arviointitieto hyödyttää niin toimijaa, kohderyhmää, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita kuin rahoittajaakin.
Aijjoos-toiminnan sisällön suunnittelevat ikäihmiset itse. Aijjoos-toimintaan osallistuu vuosittain noin 1200 eri henkilöä. Heistä 86 prosenttia on yli 63-vuotiaita. On tärkeää kerätä osallistujilta palautetta ja ottaa heitä mukaan kehittämään toimintaa. Siten osallistujien mielipide saadaan kuuluviin. Saatuun palautteeseen reagoidaan nopeasti ja toiminnan sisältöä suunnataan saadun palautteen mukaan. Tällä tavoin ikäihmisillä on mahdollista vaikuttaa.
Arviointitietoa kerätään myös vapaaehtoisilta, työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toiminnan arviointitiedon kerääminen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toiminnassa kehitetyillä mittareilla ryhmille, vapaaehtoisille, asiantuntijoille sekä yhteistyökumppaneille. Sekä tapahtuma- ja koulutuspalautteilla sekä havaintopäiväkirjalla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
1. Palautteen kerääminen osallistujilta
Ryhmätoiminta:
Aijjoos-toiminnan ryhmiin osallistujilta kerätään kirjallista palautetta toiminnasta, sen hyödyistä ja jatkotoiveista kerran vuodessa toiminnassa kehitetyn mittarin avulla. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa pidetään ryhmien kanssa toiminnan suunnittelukerrat. Jatkuvasti työntekijät tekevät ryhmissä havainnointia sekä ottavat vastaan suullista palautetta. Nämä havainnot ja palautteet kirjataan ylös. Lisäksi opiskelijoiden tekemiä opinnäyte- ja projektitöitä käytetään apuna arvioinnissa. Opiskelijat ovat esimerkiksi tehneet haastatteluja ryhmäläisille.
Muut tapahtumat:
Jokaisen luentotapahtuman jälkeen osallistujien on mahdollista antaa tapahtumasta, sen hyödyistä ja jatkotoiveista kirjallista palautetta. Välillä suurissa tapahtumissa kirjallinen palaute korvataan esim. hymynaamoilla, jolloin paperilappu pudotetaan sankoon, jonka kyljessä on omaa mielipidettä parhaiten kuvaava ilme. Lisäksi työntekijät havainnoivat tapahtumissa ja ottavat vastaan suullista palautetta. Nämä havainnot ja palautteet kirjataan ylös.
2. Palautteen kerääminen vapaaehtoisilta
Vapaaehtoisilta kerätään kirjallista palautetta toiminnasta ja heidän toiveistaan kerran vuodessa toiminnassa kehitetyn mittarin avulla. Työntekijät keskustelevat vapaaehtoisten kanssa kahden kesken kasvokkain tai puhelimessa useita kertoja vuodessa. Näistä keskusteluista saatu palaute ja toiveet kirjataan ylös.
3. Palautteen kerääminen yhteistyökumppaneilta
Yhteistyökumppaneille lähetetään vuorovuosin arviointikysely (mittari) tai järjestetään arviointikeskustelu/ puhelinhaastattelu (mittari). Puhelinhaastattelussa kannattaa käyttää apuna puolueetonta tahoa esim. opiskelijaa. Yhteistyökumppaneita saa helpommin osallistumaan arviointikeskusteluun, jos heidät kutsutaan esim. ruokailemaan yhdessä. Ruokailun lopuksi järjestetään arviointikeskustelu tai palautteen kerääminen kirjallisesti. Tätä samaa mallia voi hyödyntää myös vapaaehtoisten kanssa: hyvää ruokaa ja sen jälkeen ajatuksia paperille.
4. Palautteen kerääminen työntekijöiltä
Työntekijät tekevät jatkuvaa itsearviointia esim. tapahtumien ja ryhmien jälkeen. Työtiimissä käsitellään osallistujilta saatu palaute heti tapahtumien ja ryhmien jälkeen. Samalla tehdään myös itsearviointia. Tulevaa toimintaa tarkistetaan heti osallistujilta saadun palautteen pohjalta.
Työntekijät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa kiireettömästi jossakin muualla kuin omalla työpaikallaan. Näin he saavat etäisyyttä työhönsä ja pystyvät helpommin arvioimaan kriittisesti omaa työtään. Kokoontumisessa kirjoitetaan ylös työntekijöiden arviot ja kehittämisehdotukset.
5. Palautteen kerääminen yhteiskehittämisryhmältä
Aijjoos-toiminnassa arviointia tekee myös yhteiskehittämisryhmä. Yhteiskehittämisryhmä koostuu ikäihmisistä, Aijjoos-toiminnan yhteistyökumppaneiden edustajista sekä Aijjoos-toiminnan työntekijöistä. Ryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi Aijjoos-toiminnan kansalaislähtöisyyttä ja toteuttamista. Yhteiskehittämisryhmän kokouksia on noin 3-4 vuodessa. Ryhmä toimii kolmen vuoden ajan kerrallaan.
Tapahtumista ja ryhmistä kerätään osallistujamääriä, jotka tilastoidaan. Tilastoja seurataan jatkuvasti.
Toimintamallin ydinsisältö
Aijjoos-toiminnassa arviointi on monipuolista. Se sisältää sekä määrällistä että laadullista arviointia mm. haastatteluja, havainnointia sekä palautekyselyitä.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Monipuolisesti ja systemaattisesti palautetta keräämällä muodostuu toiminnasta osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaista. Matalan kynnyksen toiminnassa on helppo reagoida saatuun palautteeseen nopeasti ja suunnata toimintaa sen mukaan.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Toiminnasta saadaan kattavasti arviointitietoa kehittämisen tueksi.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Toiminta pohjautuu arivointitietoon.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
-
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Ryhmiin osallistujien mittari on kehittynyt vuosien varrella. Aluksi avoimella kysymyksellä kartoitettiin sitä, mihin asioihin osallistujat kokivat saaneensa ryhmään osallistumisesta hyötyä. Kyselyssä esiin nousseet asiat nostettiin omiksi vaihtoehdoiksi uuteen mittariin. Näin osallistujat voivat ympyröidä heidän kokemansa hyödyn valmiista vaihtoehdoista ja tulos voidaan muuttaa numeeriseksi tiedoksi.
Välillä palautelomake on hyvä korvata tyhjällä paperilla. Osallistujille annetaan esim. yksi kysymys, johon he saavat vastata täysin avoimesti. Tämä menetelmä ei sido vastaajien ajatuksia samalla tavalla kuin lomake tekee, joten vastauksista tulee aidompia.
Kerättyjä tilastoja ja palautteita kannattaa tuoda esille myös osallistujille itselleen, vapaaehtoisille sekä yhteistyökumppaneille.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Kehittäjäorganisaatiot
Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)