Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Uudenmaan alueella on ollut tavoitteena laajentaa lääkeautomaattien käyttöä kotihoivan säännöllisillä asiakkailla, vähentäen näin kotihoidon fyysisiä kotikäyntejä. Haasteena on ollut lääkeautomaatteihin liittyviin toimintoihin ja roolituksiin liittyvät epäkohdat. Tavoitteena oli yhtenäistää kuntien erilaisia toimintoja kuvaamalla yhtenäiset lääkeautomaattien elinkaareen toiminnot sekä käyttöön ja rooleihin liittyvät mallit. Etähoivapalveluja kehittämällä voidaan tukea ikääntyneiden itsenäisyyttä, toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä, sekä samalla voidaan vastata niukkeneviin resursseihin. Strategisesti toimintamallin kehittäminen vastaa niin asiakaslähtöisyyteen kuin palvelujen saavutettavuuteen ja kustannustehokkuuteen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti, jolloin ikääntyneiden hoivan, hoidon ja kuntoutuksen tukitoimiin ja palveluihin tulee valmistautua vastaamaan uusin keinoin. Lääkeautomaatit varmistavat henkilön oikea-aikaisen, turvallisen ja vuorokausirytmiin sopivan lääkehoidon, jonka sujuvuus voidaan varmistaa vielä etähoivan videovälitteisellä soitolla.
Lääkeautomaattien alueellinen sujuvan kierron toimintamalli edesauttaa toiminnan yhdenmukaistamisessa alueelliseksi. Yhtenäisillä toimintatavoilla ja prosessikuvauksilla saadaan tehostettua kotihoidon ammattilaisten toimintaa, selkiytettyä roolijakoa sekä tarjottua hoitohenkilöstölle uudenlaisia työtehtäviä etähoivan parissa. Asiakkaan näkökulmasta lääkehoidon oikea-aikaisuus, turvallisuus sekä omaan vuorokausirytmiin sopiva toiminta luo asiakastyytyväisyyttä. Organisaation näkökulmasta toimintamallin avulla varmistetaan lääkehoidon turvallisuus ja laatu sekä tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä ja tavoitetaan huomattavia kustannussäästöjä esim. matka-aikasäästöinä.
Lääkeautomaattien prosessikuvaukset ovat Keski-Uudenmaan etä- ja kotihoivan ammattilaisille, ja kehitetty yhdessä sekä etä- että kotihoivan työntekijöiden kanssa.
Lääkeautomaattien asiakkaina ovat kotihoivan säännölliset asiakkaat Keski-Uudenmaan alueella. Lääkeautomaattien laajentamisen vaiheessa toimintamalliin lisättiin vaihe, jossa jo ennen kotihoidon asiakkuutta arviointijaksotoimintaa toteuttava Arki-tiimi voi arvioida lääkeautomaattiasiakkuuden soveltuvuuden. Toimintamallin vaihetta testattiin ja sen toimiessa se otettiin heti käyttöön.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Alueellisesti eriävistä toimintakäytännöistä alueellisesti yhtenevään, yhdessä kehitettyyn ja sovittuun toimintamalliin lääkeautomaattiasiakkuuden arvioimiseksi, aloittamiseksi, ylläpitämiseksi ja lopettamiseksi.
- Epämääräisestä roolijaosta ja prosessista selkeästi roolitettuun prosessiin, jossa asiakasnäkökulma ja hänen turvallinen lääkehoito jatkuvasti keskiössä.
- Ongelmatilanteisiin varautuminen, suunnitelmaa ei ennen kehittämistä ollut.
- Alueellinen lääkeautomaattien määrä kasvava. Keväällä 2022 laitteita 50 kpl, loppuvuoteen 2022 mennessä tavoitteena 100 kpl -> saavutettiin 137 kpl. Vuodelle 2023 tavoite 200 kpl ja loppuvuodesta lukumäärä oli noin 280 kpl.
- Lääkeautomaattiasiakkuus aloitetaan sopivassa, yhdessä määritetyssä kohtaa ja on aina kotihoidossa ensisijainen ratkaisu. Kehittämistyön tuloksena lääkeautomaattiasiakkuuden sopivuutta arvioidaan jo osana kuntouttavaa arviointijaksoa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Onko laitteen sujuvan kierron mahdollistava toimintamalli luotu? Kyllä
Onko laitteen sujuvan kierron mahdollistava toimintamalli testattu käytännössä / pilotoitu ja muokattu arvioinnin pohjalta? Kyllä
Onko toimintamalli vakiinnutettu osaksi palvelutuotantoa? Kyllä
Laitteet eivät seiso tyhjäkäynnillä: Kyllä
Roolijako lääkeautomaatin elinkaaren aikana on selkeä: Kyllä
Automaattien määrä lisääntyy alueella asiakkailla, jotka ovat soveltuvia lääkeautomaattien käyttäjiksi: Kyllä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämistyötä toteutettiin keväästä 2022 kevääseen 2023. Hankkeessa oli vuosina 2022-2023 palkattua henkilöresurssia, joka tulee jatkamaan etähoivassa ko. palvelun piirissä hanketyöntekijän (nimike tarkentuu) roolissa. Hanketyöntekijä on ollut ja tulee olemaan ratkaiseva henkilö lääkeautomaattien sujuvan kierron toimintamallin ylläpitämisessä ja jatkokehittämisessä. Lisäksi tulevien vuosien varalle kun etähoivan teknologiat laajentuvat, on tarkoitus pohtia henkilöresursseja uutta toimintaa vastaavammaksi.
Osana kehittämistyötä lääkeautomaattien laajentamisen suunnittelutyö aloitettiin lääkeautomaattien elinkaariprosessin sekä siihen liittyvien henkilöroolien määrittelyllä. Samalla luotiin proesessi ongelma- ja häiriötilanteiden varalle. Suunnittelutyön jälkeen suunniteltuja prosesseja testattiin osana käytännön työtä, arvioitiin ja muokattiin kokemuksen pohjalta. Toimintamalli jalkautettiin etähoivan omana työnä osaksi palvelutuotantoa ja siitä on tullut vakiintunut tapa toimia. Lääkeautomaattien sekä muiden teknologisten ratkaisujen laajentuessa tulevina vuosina on alettu suunnittelemaan ratkaisua laitteiden hallinnoimiseksi sekä osaamisen keskittämiseksi (DIgipalvelukeskus).
Etähoivan esihenkilö sekä muu johto ja koko etähoivan henkilöstö on ollut sitoutunut kehittämiseen. Kehittämisessä huomioitiin olemassa oleva organisoituminen ja suunniteltiin roolijako osaksi lääkeautomaattien elinkaarta organisaation resursseja vastaavaksi. Lääkeautomaattien hankintaan on varattu kotona asumista tukevissa palveluissa käyttötalouden resurssia. Samalla on laskettu, että vuositasolla lääkeautomaattiasiakkuuksista on saavutettu huomattavia matka-aikakustannussäästöjä.
