Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Luotu 17.09.2020
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Lyhyt kuvaus

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja tukipalvelut, joita tarvitaan perustasolta toteutuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen tarjoamiseksi koko väestölle: 

  • Mielenterveystalo.fi-palvelun uudistus ja ammattilaisen osio.
  • digitaalinen koulutusalusta ja julkisen sektorin koulutukset keskeisille psykososiaalisille hoitomuodoille.
  • Terapianavigaattori ja Interventionavigaattori.
  • terapiakoordinaatiojärjestelmä eli yhteistyörakenteet.
  • malli interventioiden vaikuttavuuden seurantaan.
  • kansallinen ja YTA-kohtaiset osaamiskeskukset psykososiaalisten hoitojen ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden tarjonnan ylläpitämiseksi.
  • työterveyshuollon ja sosiaalihuollon porrasteinen hoitomalli.

Toimijat

Hanke on kansallinen yhteiskehittämishanke yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden välillä. Yliopistosairaalat tekevät tiivistä yhteistyötä kehittäessään palvelumalleja ja alueellisia tukipalveluita. 

Hankkeessa tehdään yhteistyötä keskeisten psykososiaalisiin palveluihin kytkeytyvien toimijoiden kuten järjestöjen, valtion sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Yksi vuotinen (2025) Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -yhteiskehittämishanke toteutettiin laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa.

Toimiaika

Terapiat etulinjaan -toimintamalli toteutetaan vuosina 2020–2025 eri rahoituksilla.

Hankekokonaisuus kytkeytyy useisiin menossa oleviin hankkeisiin: sote-rakenneuudistukseen, tulevaisuuden sote-keskukseen, mielenterveysstrategiaan, yliopistosairaaloiden psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohankkeeseen sekä EU:n RRP-rahoitukseen. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy ja naisilla myös yleisin sairauspäivärahan syy.

Psykososiaalisten hoitojen, eli varsinaisen psykoterapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen, saatavuus on aivan liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Hoitojärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan psykososiaalisten hoitojen tarpeen kasvuun. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Käytännössä suomalainen järjestelmä on kuitenkin hyvin hidas ja jyrkästi porrastettu. Usein strukturoidut psykososiaaliset hoidot alkavat vasta erikoissairaanhoidossa, ja psykoterapiat painottuvat pitkiin Kelan tukemiin kuntoutusterapioihin.

Keskeistä olisi nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta, lisätä hoitojen vaikuttavuutta ja siirtää painopistettä perustasolle. Tämä on myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena. Vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen valikoiman tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin kehittynyttä osaamista ja prosesseja, joiden kehittäminen ei onnistu helposti ilman vahvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä opiskelijahuollon välillä. Yhteistyötä tarvitaan palveluiden sisällön kehittämisessä, palvelutuotannon toteuttamisessa sekä laadun ja vaikuttavuuden seurannassa.

Skaalautuvien ja kustannustehokkaiden digitaalisten hoitomuotojen kehittäminen on osoittautunut hajanaisessa järjestelmässä vaikeaksi ja tehottomaksi. Toisaalta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja Kelan kuntoutuspsykoterapioihin tulevien lähetemäärien kasvu on osaltaan kuormittanut järjestelmää ja tehnyt kehittämisen normaalitoiminnan puitteissa vaikeaksi. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden potentiaali on valtava, mutta kehittäminen onnistuu tehokkaasti vain kansallisessa yhteistyössä.

Hankekokonaisuudessa kehitettävä Terapiat etulinjaan -toimintamalli kattaa kaikki perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuuden korjaamiseksi tarvittavat palvelujärjestelmän elementit. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Psykososiaalisten hoitojen, eli varsinaisen psykoterapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen, saatavuus on aivan liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Ongelmaan pyritään vastaamaan mm. Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman avulla. Terapiat etulinjaan -toimintamalli toteuttaa molempia kokonaisuuksia käytännössä.

Psykoterapian ja psykososiaalisten hoitojen saatavuuden ja laadun parantamiseen kohdistuu suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Tilanteen korjaamiseksi palveluvalikoimaneuvosto on päättänyt psykososiaalisten hoitojen kuulumisesta julkiseen palveluvalikoimaan ja uusi mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen saatavuutta matalalla kynnyksellä. Keskittämisasetus puolestaan asettaa yliopistosairaalalle velvollisuuden huolehtia ”psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta” yhteistyöalueellaan. Kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja kansalaisten tukea. Tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteena on nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.

Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrän on ollut vuosina 2023 ja 2024 ennätyslukemissa – yli satatuhatta henkilöä. Työterveyden rooli suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä on merkittävä. Työterveyshuollot hoitavat yli 2 miljoonaa (Kela 2023) työssä käyvää työikäistä Suomessa. Siksi on tärkeää, että myös työterveyshuolto kykenee osaltaan vaikuttamaan mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja mielenterveyden hoitoon. Samaan aikaan hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tärkeää huomioida työkyky ja sen edistäminen yhtenä tekijänä yksilön hoidossa. Näihin ilmiöihin on pyritty vastaamaan Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -yhteiskehittämishankkeessa (2025). 

Lisää mielenterveyspalvelujen nykytilanteesta ja Terapiat etulinjaan -toimintamallin lähtökohdista: https://terapiatetulinjaan.fi/terapiat-etulinjaan-malli/miksi-terapiat-etulinjaan/

Mielenterveysstrategia: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveysstrategia

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus ”Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa”: https://palveluvalikoima.fi/psykoterapiat-ja-muut-psykososiaaliset-hoito-ja-kuntoutusmenetelmat-mielenterveys-ja-paihdehairioiden-hoidossa

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteet tukevat sote-uudistuksen, mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteita.

Näitä ovat erityisesti ​

1. Perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

  • Varmistetaan kaikille ikäryhmille vaikuttavien psykososiaalisten hoitomenetelmien nykyistä selkeästi nopeampi ja kattavampi saatavuus perustasolla.
  • Psykososiaalisia hoitoja tarvitsevat ihmiset ohjataan oikea-aikaisesti heidän tarvettaan vastaavaan hoitoon.
  • Psykososiaalisten hoitojen vaikuttavuutta ja jatkuvuutta seurataan niin, että muodostuu toimiva, vaikuttavuustiedolla ohjattu ja potilaan tarpeen mukaan porrastettu erilaisten hoitomuotojen kokonaisuus.
  • Vahvistetaan perustason ja erityistason välistä yhteistyötä, joka tukee kehittämistyötä.
  • Tuetaan koulutuksen, työnohjauksen ja digitaalisten tukipalveluiden avulla perustason mahdollisuuksia tuottaa vaikuttavia palveluita.
  • Hankkeessa kehitetään nykyisiä omahoitomalleja vaikuttavampia omahoito-ohjelmia. Niiden avulla matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitopalveluiden riittävyys, palveluiden 24/7-saatavuus ja koko järjestelmän kustannusvaikuttavuus voidaan maksimoida. Palvelut kehitetään Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun puitteissa, ja niille rakennetaan nykyaikainen käyttöliittymä. Palvelut voidaan räätälöidä alueellisen palveluohjauksen osaksi, ja ne ovat käytössä kansallisesti.
  • Rakennetaan terapiakoordinaatiomalli, jolla sekä paikallisesti tuotettavat palvelut, digitaaliset palvelut ja yhteistyöalueilla tuotettavat (tai kilpailutettavat) etäterapiat voidaan ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä suoraan alueen sote-keskuksesta.

2. Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy ja hoidon tarpeen ennakointi

Hankkeen keskeinen tavoite on siirtää palveluiden painopistettä raskaista palveluista kevyempiin, kohti ennaltaehkäisyä ja ennakointia.

Hankkeen osana luodaan

  • uudenlaisia ja tehokkaampia omahoitomalleja ja ohjattuja omahoito-ohjelmia
  • edellä kuvatusti terapiakoordinaatiomalli, jonka avulla ihmiset voidaan ohjata nopeasti ja oikea-aikaisesti oikean tasoisiin hoitoihin
  • koulutusjärjestelmä, jonka avulla voidaan merkittävästi lisätä perustason henkilökunnan osaamista vaikuttavista lyhytterapiainterventioista ja tukea näiden tuottamista
  • kansallinen verkosto, jolla tuetaan perustason toimijoita vaikuttavien hoitojen käyttöönotoissa.

3. Perustason mielenterveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen keskeinen tavoite on tuoda nykyistä huomattavasti laajempi valikoima vaikuttaviksi osoitettuja psykososiaalisia hoitoja sote-keskusten ja opiskeluterveydenhuollon palvelutarjontaan, ylläpitää niiden laatua koulutuksin ja työnohjauksella sekä seurata niiden vaikuttavuutta.

Näiden toteutumiseksi hankkeessa toteutetaan

  • koulutusjärjestelmä, jonka avulla voidaan merkittävästi lisätä perustason henkilökunnan osaamista vaikuttavista lyhytterapiainterventioista ja tukea näiden tuottamista
  • terapiakoordinaatiomalli, jonka avulla hyvinvointialueille saadaan tuotua Terapiat etulinjaan -toimintamallin tarjoamat palvelut. Niiden kautta ihmiset voidaan ohjata nopeasti ja oikea-aikaisesti omahoito-ohjelmiin, nettiterapioihin tai muun kustannusvaikuttavan hoidon tai tuen piiriin.
  • malli hoitojen vaikuttavuuden seurantaan.

4. Perustasolta tarjottavan palvelukokonaisuuden monialaisuuden laajentaminen sekä palveluketjujen yhteensopivuuden varmistaminen hyvinvointialueiden sisällä ja alueen yliopistosairaalan kanssa. 

Hankkeen keskeinen rakenteellinen tavoite on uudenlainen, sote-keskuksen arkipäivää tukeva yhteistyörakenne, jossa erikoissairaanhoidon osaaminen integroituu osaksi sote-keskuksesta käsin toteutettavaa hoitopolkua. Jotta tämä voisi toteutua, alueellisten terapiakoordinaattorien on muodostettava linkki erikoissairaanhoidon ja sote-keskusten välille. He tukevat sote-keskuksia kouluttamalla ja työnohjaamalla henkilökuntaa sekä kehittämällä hoitoprosesseja ja tukemalla oikeaa hoitoon ohjausta.

5. Mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon liittyvien kustannusten nousun hillintä

Hanke pyrkii hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia monella mekanismilla:

  • Mielenterveyden häiriöissä terveydenhuollon suorat kustannukset ovat pieni osa häiriöiden aiheuttamista kokonaiskustannuksista. WHO:n näkemyksen mukaisesti matalan kynnyksen psykososiaaliset hoidot tuovat yhteiskunnallisesti kustannuksensa takaisin 3–4 kertaisesti.
  • Matalan kynnyksen hoidot ovat lyhyempiä ja edullisempia kuin erikoissairaanhoidon tai Kelan tukemat psykoterapiat. Ne ovat riittäviä suurimmalle osalle potilaista.
  • Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy vähentää mielenterveyden häiriöiden kroonistumista, hoitojen pitkittymistä sekä niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä.
  • Rakennettava koulutusjärjestelmä mahdollistaa laajamittaiset, huomattavasti nykyisiä psykoterapiakoulutuksia edullisemmat ja uusimpiin vaikuttaviin lyhytterapiamuotoihin keskittyvät henkilökunnan lisäkoulutukset. Näiden avulla voidaan toteuttaa Käypä hoito -suosituksen mukaiset hoitomenetelmät eri häiriötiloihin. Koulutusjärjestelmä on mallinnettu Ruotsin (ns. Steg 1) ja Iso-Britannian (IAPT) koulutusjärjestelmien mukaan. Tämä on nykyistä suomalaista psykoterapiakoulutusjärjestelmää huomattavasti kevyempi ja kustannustehokkaampi malli.
  • Jo olemassa olevien, mutta tässä hankkeessa parannettavien, omahoitomahdollisuuksien (Mielenterveystalo.fi) ja digitaalisten hoitojen (ohjatut omahoidot, nettiterapiat) laajempi käyttöönotto säästää merkittävästi kustannuksia verrattuna nykyisiin hoitomuotoihin.
  • Vaikuttavuuden aiempaa systemaattisempi seuraaminen mahdollistaa askeleen kohti kustannusvaikuttavuuden arviointia.

Porrastettu hoitomalli

Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskeinen ratkaisu tavoitteiden saavuttamiseksi on porrastettu hoitomalli. Mallissa on kansallisesti yhtenevä rakenne ja hyvinvointialuekohtaisesti eri ikäryhmille räätälöitävät palvelukokonaisuudet. Siinä psykososiaaliset hoidot järjestetään jatkumoksi ja asiakkaalle tarjotaan aina ensisijaisesti vaikuttavaa hoitoa tai tukea, joka kuormittaa häntä itseään ja hoitojärjestelmää mahdollisimman vähän. Näin intensiivisempiä hoitoja riittää heille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Matalampien portaiden menetelmiä voidaan soveltaa lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden pulmatilanteissa, häiriöissä sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Korkeamman portaan menetelmät vaativat enemmän palvelujärjestelmän sekä itse asiakkaan resursseja ja niiden toteuttaminen enemmän ammatillisia valmiuksia. Ne on suunnattu vakavampiin tai monimutkaisempiin mielenterveyden ongelmiin.

Kun tunnistetaan ne asiakkaat, jotka todennäköisesti hyötyvät matalan kynnyksen hoidoista, palvelujärjestelmän kantokyky paranee. Silloin jää enemmän resursseja tarjota intensiivisempiä hoitoja heille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Jos matalamman portaan hoito ei riitä, hoitoa jatketaan korkeammalla hoidon portaalla. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata myös suoraan intensiivisempään hoitoon. Hoidon tai tuen tarpeen arviossa hyödynnetään Terapia- ja Interventionavigaattoria.

Hoidon porrastus riippuu aina siitä, missä toimintaympäristössä sitä sovelletaan. Portaiden sisältö vaihtelee alueellisesti, ja esimerkiksi lasten, nuorten ja aikuisten mallit voivat erota toisistaan. Tärkeintä on, että hoitovalikoimasta löytyy vaihtoehtoja jokaiselle portaalle.

Lue lisää Terapiat etulinjaan -toimintamallin verkkosivuilta:

https://terapiatetulinjaan.fi/terapiat-etulinjaan-malli/porrastettu-hoitomalli-mielenterveyspalveluissa/

Jotta porrastettu hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja hoitoonohjauksen pitää olla systemaattista. Terapianavigaattorin ja Interventionavigaattorin käyttöönotto siis tukee porrastettua hoitomallia. Alueilla tulee myös olla tarjolla sopivia palveluita kaikille portaille. Tarvitaan siis ammattilaisten kouluttautumista lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin. Tämän vuoksi porrastettu hoitomalli rakentuu Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat Terapia- ja Interventionavigaattorin käyttöönotto, prosessien kehittäminen, koulutukset ja digipalveluiden käyttöönotto.

Terapianavigaattorista, Interventionavigaattorista, koulutusjärjestelmästä, alueellisen kehittämisen tuesta ja digipalveluista on Innokylässä omat toimintamallinsa. Ne löytyvät Terapiat etulinjaan -kokonaisuuden Liitetyt toimintamallit -välilehdeltä.

Osaamiskeskukset palvelujärjestelmän tukena 

Osana Terapiat etulinjaan –toimintamallin käyttöönottoa on käytännössä rakennettu kansallinen psykososiaalisten hoitojen ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskus sekä YTA-tasoisten osaamiskeskusten verkosto. Toimintamallin kansallista yhteiskehittämistä on koordinoinut Etelä-Suomen koordinaatiohankkeen yhteydessä toimiva Keskitetyn kehittämisen yksikkö Helsingissä. Keskitetyn kehittämisen vastuulla on ollut toimintamalliin kytkeytyvien digitaalisten työkalujen kehittäminen, ylläpito ja jatkokehitys sekä toimintamallin sisältökehitys kansallisessa yhteistyössä. Omaksuttu toimintatapa perustuu skaalautuvuuteen eli ajatukseen siitä, että tiettyä kehittämistä kannattaa tehdä vain kertaalleen ja hyödyntää tuloksia mahdollisimman laajasti ja kaikkia hyvinvointialueita hyödyttäen. Hyviä esimerkkejä skaalautuvuuden eduista ovat Terapianavigaattori ja digitaalinen koulutusalusta.

Skaalautuvuuden hyödyntämisen ja keskitetyn kehittämisen ohella Terapiat etulinjaan –toimintamallissa on rakennettu tiivis kansallinen yhteistyörakenne. Yhteistyöalueiden välisessä yhteistyössä keskeisiä rakenteita ovat lasten, nuorten ja aikuisten kansalliset yhteistyöryhmät sekä koordinaatiohankkeiden hankepäälliköiden verkosto. Teemoittain on koottu kansallisia työryhmiä kehittämään tiettyä sisältöaluetta. Koordinaatiohankkeiden ja hyvinvointialueiden terapiakoordinaattorit tapaavat toisiaan Keskitetyn kehittämisen koordinoimissa kansallisissa verkostoissa. Keskitetty kehittäminen on käyttöönottovaiheessa tarjonnut muille yhteistyö- ja hyvinvointialueille tukea nk. aluesparrien, koulutusten, työpajojen, uusien työntekijöiden perehdytyskokonaisuuksien ja kyselytuntien muodossa. Keskitetty kehittäminen on myös rakentanut laajan materiaalipankin tukemaan toimintamallin käyttöönottoa eri alueilla.  

Terapiat etulinjaan –toimintamallin ylläpito ja jatkokehitys sekä digitaalisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen edellyttävät jatkossakin pysyviä tukirakenteita. Tämä onnistuisi perustamalla kansallinen psykoterapeuttisten ja psykososiaalisen hoitojen sekä digitaalisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskus keskittämisasetuksella sekä turvaamalla YTA-osaamiskeskusten toiminta erillisellä rahoituksella.  

 Osaamiskeskuksilla olisi kaksi tehtäväkokonaisuutta:  

1. Osaamisen kehittäminen kansallisessa yhteistyössä ja ylläpito yhteistyöalueittain

2. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen ja tuotanto kansallisesti ja käytön tuki alueellisesti 

 

Osaamiskeskuksia toimisi kahdella tasolla:  

1. Kansallinen osaamiskeskus koordinoisi yhteistyötä ja ylläpitäisi digitaalisia palveluita.

2. YTA-tasoiset osaamiskeskukset yhteiskehittäisivät ja tukisivat palveluita omilla alueillaan.

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -yhteiskehittämishanke (2025) toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma). Ohjelman tavoitteena on kehittää vaikuttavia keinoja mielenterveyden edistämiseen ja tukeen työelämässä sekä tämän kautta ennaltaehkäistä mm. mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja niistä koituvia kustannuksia (STM Työelämän mielenterveysohjelma). Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä 

  1. vahvistamalla työterveyshuollon hoidon tarpeen arviointiprosessia Terapianavigaattorin avulla ja lisätään työterveyshuollon osaamista ja mahdollisuuksia tarjota nopeasti alkavia psykososiaalisia hoitoja sekä 
  2. tukemalla hyvinvointialueiden ja työterveyshuollon yhteistyötä hoitoketjujen yhteensovittamiseksi. 

Lisää Työelämän mielenterveysohjelmasta: Työelämän mielenterveysohjelma - Sosiaali- ja terveysministeriö 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Terapiat etulinjaan -toimintamallin tavoite on, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Tällöin mielenterveyden ongelmiin saisi tukea nopeasti ja riippumatta siitä, mistä apua hakee.

Toimintamallin tavoitteet saavutetaan kansallisessa yhteistyössä. Kyse ei ole vain uusista menetelmistä tai digitaalisista työkaluista, vaan pohjimmiltaan kyse on toiminnan muuttamisesta. Ammattilaiset muotoilevat itse työtään omasta mielestään helpommaksi, tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi uusia ratkaisuja hyödyntäen. Siksi yhteiskehittäminen työtä toteuttavien ammattilaisten, esihenkilöiden, johdon ja toimintaa kehittävien osapuolien välillä on kaiken ydin. Jokaisella sidosryhmällä tulee olla keinot ottaa ratkaisut omakseen, osallistua niiden jatkokehittämiseen ja viestiä niistä.

Vuosina 2020–2021 toteutettiin seuraavat osahankkeet: 

  1. Nuorten masennus- ja ahdistushäiriöiden hoitojen laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa
  2. Terapiakoordinaattorijärjestelmä alueille jalkautuvaksi tueksi
  3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto
  4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä
  5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä
  6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalossa sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Vuosina 2022–2023 toteutetaan seuraavat osahankkeet

  1. Digitaalisten omahoitopalveluiden ja muiden kansalaisten digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttöönotto
  2. Toimivat hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjauksen prosessit
  3. Monipuolinen valikoima matalan kynnyksen psykososiaalisia hoitomuotoja ja koulutuksia
  4. Hoitojen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden seuranta
  5. Ammattilaisten digitaalisten tukipalveluiden käyttöönotto
  6. Kansallinen yhteistyöverkosto YTA-tasoisen koordinoinnin tukena

Hanke laajentui kansalliseksi ja kaikki ikäryhmät kattavaksi vuoden 2022 alusta yliopistosairaaloille myönnetyn erillisrahoituksen myötä.

Vuonna 2025 toteutettiin seuraava osahanke:  

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeessa Terapiat etulinjaan -palveluita räätälöitiin vastaamaan aiempaa paremmin työterveyshuollon tarpeita. Hankkeen päätuotokset ovat: 

  1. Kokonaisvaltaisiksi, työelämätekijät ja työterveyshuollon vaikutuskeinot huomioivat omahoito-ohjelmat sekä Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun työelämää ja työterveyshuoltoa palvelevien sisällöt. 
  2. Työterveyshuollon hoitoonohjausta kehitettiin tuottamalla työterveyshuollon tarpeita vastaava Terapianavigaattori-kysely (työterveysosio), joka tukee sekä mielenterveyden häiriön hoitoon että työpaikan tai työn muokkaukseen liittyvän tuen tarpeen arviointia. 
  3. Työterveyshuollon mielenterveyden palvelutarjotinta vahvistettiin kouluttamalla etenkin työterveyshoitajia tarjoamaan ohjattua omahoitoa ja hyödyntämään Terapianavigaattoria ja ensijäsennystä. 
  4. Hoitoketjujen ja palveluohjauksen tehokkuutta ja sujuvuutta edistettiin tukemalla työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Tätä toteutettiin tukemalla porrastettujen hoitomallien käyttöönottoa työterveyshuollossa ja yhteensovittamalla palveluketjuja työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden välillä. 

Tuotokset ja tulokset

Terapiat etulinjaan -toimintamallin yhteiskehittämisen tuloksena on syntynyt useita tuotteita ja palveluita, joiden avulla mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan kansallisesti.

Toimintamallissa on kehitetty ja tuotettu erilaisia digitaalisia työkaluja ja alustoja:

  • Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu on uudistettu ja sinne on tuotettu uusia omahoito-ohjelmia sekä ammattilaisten osio.
  • Terapianavigaattori on digitaalinen työväline hoidon tarpeen arviointiin asiakkaan ja ammattilaisen avuksi, joka on digitaalisuutensa vuoksi helposti otettavissa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
  • Nuorille suunnattua Interventionavigaattoria aletaan pilotoida vuoden 2023 alussa.
  • Ammattilaisten koulutusta varten on luotu digitaalinen koulutusalusta, jonka avulla on kouluttautunut tuhansia sote-ammattilaisia tarjoamaan lyhytkestoisia terapioita ja interventioita.

Toimintamallin luomilla alustoilla koulutetaan ammattilaisia sekä aikuisten että lasten ja nuorten hoitoihin ja interventioihin.

Tuotteet on toteutettu vuosina 2020–2023 osana erilaisia osahankkeita, joiden keskeiset tavoitteet ja tulokset esitellään seuraavaksi.

Vuosina 2020–2021 toteutettiin seuraavat osahankkeet:

  1. Nuorten masennus- ja ahdistushäiriöiden hoitojen laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa
  2. Terapiakoordinaattorijärjestelmä alueille jalkautuvaksi tueksi
  3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto
  4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä
  5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä
  6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalossa sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Näiden keskeiset tavoitteet ja tulokset esitellään seuraavassa osiossa. Kehitettyjä menetelmiä on esitelty kokonaisuuden alle kootuissa toimintamalleissa.

1. Osahanke: Nuorten masennus- ja ahdistushäiriöiden hoidon laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa

Asetettu tavoite: Koulutetaan, työnohjataan ja tuetaan HUS-yta-alueita ottamaan käyttöön IPC-menetelmä nuorten masennuksen ja Cool Kids -menetelmä nuorten ahdistuksen hoidossa.

Toteutus tiivistettynä: Hanke on ylittänyt asetetut tavoitteet. IPC-koulutettuja (tai koulutuksessa) on lähes 400 henkeä, jonka lisäksi järjestettiin useita kouluttaja-, menetelmäohjaaja ja IPT koulutuksia. Keskeiset koulutusrakenteet ja materiaalit ovat valmiina, samoin osaaminen menetelmien käyttöönotosta. Koulutusten lisäksi on rakennettu digitaalinen koulutusjärjestelmä, jonka avulla IPC-koulutuksia voidaan jatkossa toteuttaa huomattavasti aiempaa laajemmin ja laadukkaammin kunkin yliopistosairaalan toimesta. Osaamisen pitkän tähtäimen ylläpidon tueksi on kehitetty suomalaiseen palvelujärjestelmään sopiva mentorointijärjestelmä.

Cool Kids -koulutuksen on käynyt noin 60 henkeä, ja cool kids -menetelmäohjaajakoulutus on käynnistynyt. Koulutusmateriaalit on käännetty ja Mielenterveystalon sisälle on rakennettu Cool Kids -menetelmää tukeva materiaali. Menetelmän copyright -oikeudet on hankittu keskitetysti Suomeen.

Näiden lisäksi on kehitetty nuorten ahdistuksen omahoitojärjestelmä ja käynnistetty ohjatun omahoidon koulutukset. Lisäksi on kartoitettu nuorten Interventionavigaattorin ja muiden digihoitojen toteuttamisvaihtoehdot. Interventionavigaattoria aletaan pilotoida keväällä 2023.  

2.  Terapiakoordinaatioärjestelmä hyvinvointialueiden psykososiaalisten hoitojen tueksi

Asetettu tavoite: Kehitetään aluekohtainen psykososiaalisten hoitojen tuki- ja ohjausjärjestelmä (ns. terapiakoordinaatiojärjestelmä). Malli perustuu yta-tasoiseen, alueellisesti jalkautuvien koordinaattoreiden verkostoon, jotka huolehtivat perustason työntekijöiden menetelmäkoulutuksista sekä työnohjauksen, nopean sopivaan terapiamuotoon ohjaamisen, laadunhallinnan ja alueellisen hoitoprosessin optimoinnin kehittämisestä.

Toteutus tiivistettynä: Hankkeessa palkattiin kaikille alueille terapiakoordinaattorit, jotka toimivat aluekohtaisina avainhenkilöinä etulinjan psykososiaalisten hoitojen kehittämisen tukena. Terapiakoordinaattorit toimivat linkkinä alueellisen ja yta-tasoisen kehittämisen välillä muodostaen yta-tasoisen vertaiskehitysverkoston.

Alueelliset terapiakoordinaattorit tukevat hyvinvointialueiden etulinjan lyhytterapeuttikoulutusten ja ohjatun omahoidon koulutusten toteuttamista sekä ohjattujen omahoitojen käyttöönottoa ja vaikuttavuustiedon keruuta. Toimintamallialla on kansallinen kehittämisverkosto ja yli 50 terapia- ja interventiokoordinaattoria hyvinvointialueilla tukemassa uusien palveluiden käyttöönottoa.

Terapiakoordinaatio kokonaisuutenaan osoittautui välttämättömäksi osaksi psykososiaalisten hoitojen käyttöönoton, osaamisen tuen ja kehittämisen järjestelmää yliopistosairaalan ja peruspalveluiden välille. Terapiakoordinaattorijärjestelmän kokemusten pohjalta suunniteltiin nuoriso- ja lapsuusikäisten palveluiden tueksi interventiokoordinaatiojärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2022.

Suunnitellun terapiakoordinaatiojärjestelmän lisäksi ja tueksi hankkeessa kehitettiin digitaalinen hoitoonohjaustyökalu, Terapianavigaattori. Sen sisältämien kyselyiden ja algoritmien avulla perustasolta hoitoa hakevan aikuispotilaan psykososiaalisten hoidon tarve voidaan arvioida systemaattisesti. Työkalu otettiin pilottikäyttöön integroimalla se Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen keskitettyyn hoitoonohjauksen prosessiin. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä alueen palveluvalikoima käydään läpi ja järjestetään porrastetun hoitomallin mukaisesti.

3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto

Asetettu tavoite: Kehitetään kansallinen rakenne, jonka avulla nuorten psykososiaalisia hoitoja voidaan ottaa systemaattisesti käyttöön koko maan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Yliopistosairaalat tukevat kukin omia yta-alueitaan, ja HUS psykiatria koordinoi kansallista kehittämistä IPC ja Cool Kids -menetelmien osalta.

Toteutus tiivistettynä: IPC- ja Cool Kids -menetelmien kehittämistä on tehty laajasti kansallisessa yhteistyössä, kuten yllä on kuvattu.

Hankkeessa on rakennettu kokonaisvaltainen kansallinen tukipalvelukokonaisuus, jossa nuorisoikäisten palveluprosessia tuetaan samoilla elementeillä kuin aikuistenkin palveluita. Näistä keskeiset ovat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön tulevat Mielenterveystalon potilaiden ja ammattilaisten osiot ja koulutusjärjestelmäosiot sekä verkkokoulutusjärjestelmä, jotka mahdollistavat IPC-koulutusten laajamittaisen ja laadukkaan tuottamisen.

Hankkeen aikana kansallisen yhteistyön malli on otettu yhtäläisesti käyttöön kaikilla ikäluokilla niin, että myös aikuisten psykososiaalisten menetelmien tukipalvelut ja tukirakenteet on suunniteltu alusta asti kansalliseen käyttöön sopiviksi ja sijoitettu digitaaliselle alustalle.

Hankkeen aikana suunniteltiin muiden yliopistosairaaloiden kanssa yhteishanke, jonka puitteissa yliopistosairaalat alkoivat vuoden 2022 alusta yhdessä kehittää ja ottaa käyttöön Terapiat etulinjaan -toimintamallia etulinjan psykososiaalisten hoitojen laajamittaisen saatavuuden turvaamiseksi.

4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä

Asetettu tavoite: Järjestelmä sisältää perustasolla riittävän laajan valikoiman vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen verkkokoulutusmoduuleita, terapiamuotojen toteuttamisessa tarvittavat potilasmateriaalit, prosessikuvaukset ja muut tukimateriaalit. Alueelliset koordinaattorit vastaavat koulutusten läpiviennistä alueellisten tarpeiden mukaisesti. 

Toteutuksen tiivistelmä: Hankkeessa kehitettiin julkisen terveydenhuollon käyttöön moderni psykososiaalisten hoitojen verkkokoulutusalusta ja toteutettiin alustalle keskeiset koulutusohjelmat. Rakennettiin koulutusten tuotantojärjestelmä, jonka avulla uudet koulutukset kyetään tekemään laadukkaasti ja nopeasti. Alusta sisältää kaikkien sellaisten psykososiaalisten hoitojen koulutusohjelmat, joiden tulee kuulua perustason palveluvalikoimaan. Alustalla oli vuoden 2022 lopulla oppimassa uutta noin 2800 ammattilaista.

Keskeiset vuonna 2021 rakennetut ja käyttöönotetut koulutusohjelmat olivat etulinjan lyhytterapeuttikoulutus (kognitiivinen viitekehys), ohjattu omahoitokoulutus aikuisille sekä IPC-koulutus nuorille. Etulinjan lyhytterapeutti- ja ohjattu omahoito -koulutusten ensimmäiseen erään otettiin mukaan noin 200 opiskelijaa kumpaankin. Vuoden 2022 lopulla valmistuivat IPC- ja IPT-koulutukset aikuisille.

Alustan avulla kaikki Suomen yliopistosairaalat – ja halutessaan muut psykiatrian yksiköt – voivat kouluttaa alueensa työntekijöitä huomattavasti perinteisiä luentokoulutuksia laadukkaammin, edullisemmin ja laajamittaisemmin. Alusta muodostaa myös pysyvän kansallisen täydennyskoulutusalustan, jonka avulla osaamista on mahdollista ylläpitää ja täydentää ilman eri kustannuksia. 

 5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä

Asetettu tavoite: Kehitetään laadunhallinta- ja ohjausjärjestelmä laajentamalla nykyinen psykoterapian laaturekisteri kattamaan matalan kynnyksen psykososiaaliset hoidot. Muutetaan laaturekisteri kaksisuuntaiseksi niin, että terapeutit saavat palautetta jokaisen potilaansa hoidosta. Otetaan yhteinen laaturekisteri käyttöön koko Etelä-Suomen yta-alueella ja rakennetaan vertaiskehittämis- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

Toteutus tiivistettynä: Käytännössä hanke jakautui kahteen osahankkeeseen; laaturekisterin kehittämiseen ja muuhun tiedolla johtamisen tukeen.

Laaturekisterin kehittäminen toteutettiin suunnitelman mukaan ja rakennettiin järjestelmään kaksisuuntaisuus. Laaturekisteriä ei kuitenkaan saatu käyttöön sote-uudistukseen ja Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvien tietosuojamuutosten vuoksi. Uusi lainsäädäntö näyttäisi vaikeuttavan Uudenmaan tasoista tiedolla johtamista nykytilanteeseen verrattuna. Tietosuojaselvityksiä jatkettiin koko hankeajan tuloksetta; projekti jäi odottamaan Uuttamaata koskevan tietosuojalainsäädännön muutoksia

Tiedolla johtamisen osahankkeessa keskityttiin toteuttamaan hankkeessa käyttöön otettavien menetelmien ja järjestelmien käyttöönoton, toimivuuden ja vaikuttavuuden seuranta pragmaattisesti ja nopeasti. Tässä onnistuttiin, mutta käytännössä järjestelmiä ei kyetä rakentamaan automaattisiksi tai sairauskertomusjärjestelmäpohjaisiksi, jälleen mm. tietosuojalainsäädännöstä johtuen. Näin ollen vaikuttavuustiedon kerääminen edellyttää merkittävää käsityötä vähintään hankkeen aikana.

Tulokset hankkeen menetelmien osalta olivat erittäin positiivisia ja auttoivat osaltaan alueita ottamaan käyttöön toimintamalliin liittyviä elementtejä.   

6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelussa sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Hankesuunnitelman tavoitteet:

  • Kehitetään Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelua tukemaan matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen käyttöä sekä ammattilaisten osion että omahoidon kehittämisen kautta. Mielenterveystalon omahoitojärjestelmä syvennetään mahdollistamalla kirjautumisen kautta pidemmät ja intensiivisemmät omahoitojaksot. Alueiden mahdollisuuksia itse räätälöidä Mielenterveystalo-palvelu oman palvelutarjontansa mukaiseksi helpotetaan. Ammattilaisten osion räätälöitävyyttä parannetaan niin, että se voidaan räätälöidä alueen perustason työntekijöiden tueksi.
  • Kehitetään mobiilikäyttöliittymä Mielenterveystalon palveluiden käytön tueksi ja mobiilioptimoidaan omahoitoratkaisut. Mobiiliratkaisu mahdollistaa omahoitopalveluiden käytön joustavasti ja käyttäjäystävällisesti mobiililaitteilta ja sitoo samalla käyttäjän näkökulmasta yhteen perustason psykososiaaliset hoidot, omahoito- ja potilasmateriaalit ja viestintäkanavan hoitavaan tahoon. 

Toteutuksen tiivistelmä: Osahankkeessa rakennettiin etulinjan työntekijöiden sekä potilaiden omahoitojen tukipalveluita varten moderni palvelualusta. Alusta kattaa sisällönhallinta- ja oppimisen hallintajärjestelmät (oppimisalusta on kuvattu yllä). Suunnitteluprojektin jälkeen alusta rakennettiin open source -pohjaiseen Drupal-järjestelmään.

Laadittiin koko palvelukokonaisuuden konseptikuvaus (avoin osio, ammattilaisten osio ja koulutusalusta). Päivitettiin palvelun visuaalinen ilme sekä muotoiltiin kansalaisille avoimen osan alustarakenne käyttäjäystävälliseksi ja sisällöt teemakohtaisiksi. Siirrettiin kelvollisina pidetyt uudelle alustalle; verkkotoimitettiin, mobiilioptimoitiin ja oikoluettiin noin 70 % sisällöistä vuoden 2021 loppuun mennessä. Merkittävä osa sisällöistä – mm. suurin osa erilaisista videoista – todettiin vanhentuneiksi ja kuvattiin uudestaan.

Käytetyimmistä omahoito-ohjelmista (aikuisten ahdistus ja masennus ja nuorten masennus) jatkokehitettiin uudet versiot uudelle järjestelmälle. Ammattilaisosan palvelumuotoilu on käynnistetty, samoin kuin ruotsinkielisten käännösten laatiminen. Lisäksi Mielenterveystalo.fi-palveluun tuotettiin vuonna 2022 useita uusia omahoito-ohjelmia ja tietosivuja. Mielenterveystalo.fi-palvelusta löytyy myös useita oirekyselyjä, joiden kautta omaa vointia voi jäsentää. Vuoden 2023 aikana käännöstyö etenee ja uusia sisältöjä on tulossa erityisesti lasten ja nuorten tarpeisiin.

Vuosina 2022–2023 toteutettavat osahankkeet: 

Osahanke 1: Digitaalisten omahoitopalveluiden ja muiden kansalaisten digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttöönotto 

Asetettu tavoite: Otetaan käyttöön digitaaliset omahoitopalvelut ja muut kansalaisten digitaaliset mielenterveyspalvelut

Toteutus tiivistettynä: Vuonna 2022 Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun sisällä olevaa valikoimaa kansalaisille suunnattuja mielenterveyden tuki- ja omahoitopalveluita laajennettiin merkittävästi. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttöönottoa tuetaan hankeaikana yliopistosairaaloiden yhteisillä tuki- ja koulutusresursseilla sekä yhteiskehittämisverkostolla.  

Lisäksi Mielenterveystalo.fi-palveluun tuotettiin vuonna 2022 useita uusia omahoito-ohjelmia ja tietosivuja. Mielenterveystalo.fi-palvelusta löytyy myös useita oirekyselyjä, joiden kautta omaa vointia voi jäsentää. Vuoden 2023 aikana käännöstyö etenee ja uusia sisältöjä on tulossa erityisesti lasten ja nuorten tarpeisiin. 

Osahanke 2: Toimivat hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjauksen prosessit 

Asetettu tavoite: Nykyistä nopeampi ja paremmin porrastettu psykososiaalisiin hoitoihin ohjaus suoraan perustasolta.

Toteutus tiivistettynä: Yliopistosairaalayhteistyössä on kehitetty hoidon tarpeen arvioinnin tukijärjestelmiä kaikenikäisille potilaille, tuettu jo olemassa olevien digitaalisten järjestelmien (mm. Terapianavigaattori) alueellista soveltamista ja lisätty yliopistosairaaloiden osaamista oman yhteistyöalueensa hoitoprosessien kehittämisen tukemisessa.  

Osahanke 3: Monipuolinen valikoima matalan kynnyksen psykososiaalisia hoitomuotoja ja koulutuksia 

Asetettu tavoite: Tuotetaan monipuolinen valikoima matalan kynnyksen psykososiaalisia hoitomuotoja ja koulutuksia

Toteutus tiivistettynä: Terapiat etulinjaan -hankkeessa on otettu käyttöön uusi sähköinen psykososiaalisten menetelmien oppimisalusta ja koulutusjärjestelmä, jota on kuvattu edellä.   

Kansallisessa yhteistyössä sähköiselle koulutusalustalle on siirretty laaja valikoima laadukkaita koulutusohjelmia näyttöön perustuvista psykososiaalisista menetelmistä. Koulutusjärjestelmään rakennettavat koulutukset sekä vastuu kunkin koulutusohjelmaan laatimisesta ja ylläpidosta sovitaan yliopistosairaaloiden kesken hankkeen aikana. 

Koulutusjärjestelmä on kaikkien yliopistosairaaloiden käytettävissä niin, että ne voivat käyttää sitä järjestäessään oman yhteistyöalueensa koulutuksia. Tämä helpottaa huomattavasti koulutusten laajamittaista tuottamista ja madaltaa kouluttamisen kustannuksia.  

Koulutusjärjestelmää on kehitetty ja ylläpidetty kansallisesti, sekä yhteistyössä on palkattu riittävä määrä kansallisia koordinaattoreita niille koulutusohjelmille, jotka otetaan käyttöön useammalla yhteistyöalueella. Koordinaattoreiden tehtävänä on ylläpitää ja kehittää koulutusjärjestelmää sekä tukea yliopistosairaaloita koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.  

Osahanke 4: Hoitojen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden seuranta  

Asetettu tavoite: Hoitojen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden seurannan kehittäminen

Toteutus tiivistettynä: Perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuuden, vaikuttavuuden ja laadun seuranta on keskeinen osa keskittämisasetuksen mukaista koordinointitehtävää. Tietosuojalainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista yliopistosairaaloille suoraan pääsyä koko yhteistyöalueen potilastietoihin. Näin ollen tiedolla johtamisen keskeinen fokus on ollut hyvinvointialueiden tuessa, benchmarkingiin perustuvassa yhteiskehittämisessä ja hankeaikaisen menetelmien käyttöönoton onnistumisen seurannassa. 

Suomessa on käytössä erilaisia laaturekistereitä psykiatristen hoitojen laadun ja vaikuttavuuden seurannaksi. Hankkeessa koulutettavien uusien menetelmien käyttöönoton onnistumisesta ja vaikuttavuudesta tarvitaan hankkeen aikana mahdollisimman reaaliaikaista tietoa. Tätä voidaan kerätä aluekohtaisesti monin eri menetelmin.  

Kansallisessa yhteistyössä selvitetään parhaat menetelmät kerätä hyvinvointialuekohtaista tietoa hankkeen onnistumisesta sekä aggregoida sitä yliopistosairaala- ja kansalliselle tasolle.  

Osahanke 5: Ammattilaisten digitaalisten tukipalveluiden käyttöönotto 

Asetettu tavoite: Otetaan käyttöön ammattilaisten digitaaliset tukipalvelut

Toteutus tiivistettynä: Ammattilaisten digitaaliset tukipalvelut ovat kustannustehokkain ja joskus ainut toimiva tapa tukea osaamisen ylläpitoa hyvin hajanaisessa palvelujärjestelmässä. Tukipalvelut päivittyivät vuoden 2022 alussa uudistetun Mielenterveystalon ammattilaisten osion alle ja ovat kaikkien hyvinvointialueiden käytössä. Digitaalisten tukipalveluiden käyttöönotto jakautuu kahteen osaan: 

  • Nykyisten ammattilaisten tukipalveluiden päivitysversioiden tuntemuksen ja käytön laajentaminen
  • Uuteen koulutusalustaan liittyvien tukipalveluiden käyttöönotto  

Olemassa olevaa palvelukokonaisuutta laajennetaan erityisesti nuorten ja lasten kanssa työskentelevien tukipalveluiden osalta. Palvelualustan uudistaminen mahdollistaa aluekohtaiset päivitykset ja räätälöinnit huomattavasti nykyistä paremmin. Koko järjestelmä mobiilioptimoidaan, jolloin saavutettavuus paranee. Koulutusjärjestelmä on koulutettujen saatavilla pysyvänä mutta jatkuvasti kehittyvänä osaamisresurssina koulutusten jälkeen. Järjestelmään sisäänrakennetaan kertaus- ja täydennyskoulutukset sekä automaattiset herätteet niihin osallistumiseen.  

Osahanke 6: Kansallinen yhteistyöverkosto YTA-tasoisen koordinoinnin tukena 

Asetettu tavoite: Tuetaan YTA-tasoista koordinointia kansallisella yhteistyöverkostolla

Toteutus tiivistettynä: Hyvinvointialueiden psykososiaalisten palveluiden onnistunut kehittäminen edellyttää toimivia yhteiskehittämisrakenteita ja riittävää kehittämisresurssia kansallisella ja YTA-tasolla sekä kunkin hyvinvointialueen sisällä.  

Psykososiaalisten palveluiden YTA-tasoinen tuki- ja yhteiskehittämisrakenne on välttämätön, jotta palveluita saadaan parannettua ja ylläpidettyä myös hankkeen jälkeen. Tämä edellyttää kehittämisen vastinpareja yliopistosairaalan ja hyvinvointialueiden puolelle. Hankeaikana kehitetään kullekin alueelle soveltuva rakenne, jota voidaan jatkaa hankkeen jälkeen. Vaikka alueet ovat erilaisia, on menetelmien implementaatiossa ja käyttöönoton tuessa myös paljon yhteisiä elementtejä. Hankkeen aikana pyritään siihen, että kullakin hyvinvointialueella on riittävä määrä lasten, nuorten ja aikuisten psykososiaalisten hoitojen kehittämisestä vastaavia henkilöitä sekä hyvinvointialueilla että yliopistosairaalan puolella. Näin muodostuvat YTA-tasoiset yhteiskehittämisrakenteet, joiden avulla hankeaikana kehitettävää osaamista voidaan ylläpitää myös hankkeen jälkeen.  

Alueellisten koordinaattoreiden ja vastinparien osaamistarpeissa on paljon yhteistä, joten yliopistosairaalat rakentavat kansallisessa yhteistyössä näille ns. terapia- ja interventiokoordinaattoreille yhteisen perehdytys-, koulutus- ja tukiverkoston, palkkaavat kansalliset koordinaattorit ja rakentavat yhteisen koulutusohjelman. Järjestelmän myötä muodostuu siis kolme yhteiskehittämisverkostoa, joissa tieto ja osaaminen saadaan tehokkaasti levitettyä: yliopistosairaaloiden koordinaattoreiden verkosto, yhteistyöalueiden sisäiset yhteiskehittämisverkostot sekä kansallinen koordinaattoreiden koulutusohjelma.

Terapiat etulinjaan työterveysden tukena -hanke (2025):

Vuoden 2025 aikana toteutettavan Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -yhteiskehittämishankkeen tuotokset ja tulokset on kuvattu tarkemmin Terapiat etulinjaan työterveyden tukipalvelut -toimintamallin yhteydessä.  

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hanke on vuosina 2020–2022 tuottanut merkittäviä hyötyjä. Kehitetyt palvelut, koulutukset ja rakenteet ovat osoittautuneet välttämättömiksi, jotta perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuutta voidaan laajamittaisesti parantaa. 

Keskeiset vaikutukset ovat olleet seuraavia: 

  • Terapiakoordinaatiojärjestelmän ja Terapianavigaattorin avulla sote-keskuksen asiakas voidaan ohjata tarkasti ja nopeasti hänelle mahdollisimman hyvin soveltuvaan psykososiaaliseen hoitoon. Keskitetty terapiatarpeen arviointi ja hankkeen uudet hoitomuodot (erityisesti ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapiakoulutus) ovat parantaneet hoitoon ohjauksen laatua ja nopeuttaneet hoitoon pääsyä merkittävästi ilman työmäärän lisääntymistä. Nopeasti tarjottava oikea hoito vähentää psykiatristen häiriöiden kroonistumisen riskiä, häiriöistä aiheutuvaa tautitaakkaa, yksilöllistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.
  • Alkuvuodesta 2023 Terapianavigaattori on käytössä 2,5 miljoonan väestöpohjalla, ja sitä on käytetty voinnin jäsentämisen työkaluna noin vuoden aikana jo 10 000 kertaa. Terapianavigaattorin on todettu helpottavan ammattilaisten työtä ja vapauttavan resursseja hoidon tarpeen arvioinnista itse hoitoon. Asiakaspalautteen mukaan navigaattorin täyttäminen jo itsessään helpottaa oireita. Lisäksi 90 % pilotoineista ammattilaisista toivoo sen säilyvän pysyvänä työvälineenä.
  • Yta-tasoinen terapiakoordinaattoreiden tukema yhteiskehittämisverkosto sekä kansallinen yhteistyöverkosto ovat mahdollistaneet psykososiaalisten palveluiden yhteiskehittämisen huomattavasti aiempaa paremmassa yhteistyössä. Terapiakoordinaattorit muodostavat yliopistosairaalan ja perustason palvelut yhdistävän yhteiskehittämisverkoston, joka on helpottanut merkittävästi kehittämistä, kouluttamista sekä uusien hoitomuotojen ja toimintatapojen käyttöönottoa. 
  • Hankkeessa rakennettu vaikuttavien lyhytterapioiden koulutusalusta ja koulutukset mahdollistavat perusterveydenhuollon henkilökunnan kouluttamisen erittäin laajasti ja kustannustehokkaasti vaikuttaviin psykososiaalisiin työmuotoihin. Koulutusjärjestelmän materiaalit ovat modulaarisesti käytävissä, joten koulutettavaa henkilökuntaa voidaan lisätä, koulutukset räätälöidä yksilötasolla ja koulutuskustannuksia laskea merkittävästi. Alusta muodostaa julkisen sektorin yhteisen psykososiaalisten hoitojen koulutusjärjestelmän. Järjestelmä on välttämätön, jotta psykososiaalisten menetelmien osaamista voidaan lisätä laajamittaisesti tarpeen mukaan.
  • Digitaalisen palvelualustan uudistaminen potilaille ja ammattilaisille. Uudistettu Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu mahdollistaa potilaille suunnattujen omahoito-ohjelmien laadullisen ja määrällisen uudistamisen, mobiilioptimoinnin ja kieliversioinnin. Palvelussa on ollut hankeaikana jo yli 2 miljoonaa kävijää vuositasolla, ja uudistettu palvelu lisää käyttäjäystävällisyyttä huomattavasti. Pienilläkin parannuksilla näin laajasti käytettävän digipalvelun vaikuttavuuteen saadaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusmateriaalit ja erilaisten hoitomuotojen tukimateriaalit on kaikki kerätty yhteen paikkaan, mikä helpottaa ammattilaisten työtä merkittävästi.
  • Vuonna 2022 tuotettiin Mielenterveystalo.fi-verkkopalveluun 8 täysin uutta omahoito-ohjelmaa, minkä lisäksi jo olemassa olevia ohjelmia päivitettiin. Omahoito-ohjelmia on yhteensä jo yli 40. Saadun palautteen mukaan uudistus on ollut tarpeellinen. Erityisesti kiitosta ovat keränneet palvelun selattavuus, omahoito-ohjelmien rakenne sekä selkeät tekstit ja videot. 

Ajankohtaisimmat tulokset täältä: Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämisen tuloksia - Terapiatetulinjaan

Terapiat etulinjaan työterveyden tukena:

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -yhteiskehittämishankkeen tuotoksilla pyritään vähentämään mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hankkeen onnistumista ja menetelmien vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisin menetelmin eri keinoin. Tätä on kuvattu tarkemmin Terapiat etulinjaan työterveyden tukipalvelut -toimintamallin yhteydessä. 

Liitetiedostot ja linkit
Terapiat etulinjaan - hankkeen väliraportti 2020-2021 (295.12 KB)
Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutusportfolio
Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutusportfolio.
Porrastettu hoitomalli.
Esimerkki porrastetusta hoitomallista
Koulutustiedot - psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke - Etelä-Suomi (78.76 KB)

Liitetiedostot ja linkit
Hankkeen verkkosivut
Hankesuunnitelma kaudelle 2022-23 (431.38 KB)
Terapiat etulinjaan 2022-23 loppuraportti_final.pdf (1.97 MB)