Hankkeen myötä Etelä-Karjalassa on valmius siirtyä kuntayhtymämallista Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta alkaen. Hankkeen myötä Etelä-Karjalan sote-rakenteet ja edellytykset järjestää alueen asukkaiden palveluja ovat vahvistuneet. Tiedolla johtaminen on vahvistunut, datan laatu parantunut ja digitaaliset ratkaisut tukevat Yhteinen tulevaisuus-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja. Pelastuslaitos-yhteistyön avulla maakunnan turvallisuustaso on parantunut ja vahvistunut.
Hanke on mahdollistanut sote-rakenteen valmistelut ja varautumisen soteuudistukseen. Hankeyhteistyö eri alueiden kanssa sekä kansalliset valmistelijaverkostot ovat myös olleet erityisen hyödyllisiä. Sisäinen hankekoordinaatio on sujunut ja erityisesti kytkentä sote-keskuskehittämiseen on ollut vahvaa mm. asiakasohjauksen toimintamallien kehittämisessä, viestinnässä ja palvelujen strategisessa järjestämisen suunnittelussa muutoinkin. Toiminta ja talous kulkevat käsi kädessä ja tähän liittyvää arviointia ja valmistelua on myös tehty peilaamalla nykymallista toimintaa tulevaan suunniteltuun hyvinvointialueen toimintaan.
Tietojohtamisen strategia ja hallintamallit on tehty, joten hyvät pohjat hallitulle tietojohtamisen kehittämiselle on olemassa. Tijo-mallin suunnittelu onnistui ja vastaa tarpeisiin. Malli tulee hyödyttämään tietoa ensisijaisessa ja toissijaisessa käytössä. Tiedon laatuun ja sen raportointiin on pystytty panostamaan hyvin. Tehty työ auttaa ammattilaisia kirjausten selvityksessä ja datan laadun parantamisessa. Välisuoritelaskenta hyödyttää Eksoten tietojohtamista, parantaa vertailtavuutta sekä on avuksi Tijo-mallin toteutukselle. Eri rekistereihin kirjattavaa tietoa on tunnistettu ja kuvattu tiedon määrittelytyön kokonaisuutta. Ymmärrys siitä, mitä kaikkea tiedonhallintaan voi kuulua ja miten tiedonhallinnan määrittelytyön on tärkeää, on lisääntynyt organisaatiossa. Hankkeessa on tunnistettu keskeisimpiä kirjaamisen haasteiden syitä ja järjestetty näihin koulutusta ja ohjausta. Ymmärrys kirjaamisen tärkeydestä ja merkityksestä on lisääntynyt. Sosiaalihuollon työntekijöille on alkanut hahmottumaan se, ettei järjestelmissä valintojen tekeminen ole vain teknistä suorittamista, vaan näillä voi olla myös asiakkaan kokonaisuuden kannalta merkitystä. Tämä on edellyttänyt muun muassa erilaisten sosiaalihuollon asiakkuuksien käsitteiden (sosiaalihuollon asiakkuus, palvelutehtävän asiakkuus, palveluyksikön asiakkuus, sosiaalipalvelun asiakkuus) hahmottamista.
Hankkeen työskentelyn avulla eri yksiköiden toimintamalleja on yhtenäistetty. Esimerkiksi eri yksiköihin asiakkaiden ohjaaminen on ollut aiemmin kirjavaa, mutta nyt asiakaspalvelukeskuksen määrittelytyön yhteydessä, on tätä yhtenäistetty. Sähköisesti hoidettujen kontaktien määrän osuus kasvoi hankeaikana noin 10 %. Sähköisten asiointikanavien laajentaminen on mahdollistanut useissa asiakasprosesseissa entistä sujuvamman palveluprosessin kellon ajasta riippumatta. Digiherätteiden kautta 55-v ja 64-v ohjataan hyödyntämään Omaolon terveystarkastusta ja tarvittaessa ohjautumaan terveysvalmentajan vastaanotoille. Omaolo-palvelun käyttömäärät ovat lisääntyneet. Omaolo tuotiin osaksi ammattilaisen työnkulkua minimikontekstinhallinnan käyttöönotolla. Laajentuneiden etävastaanottopalvelujen myötä niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin matkustaminen on vähentynyt ja palvelujen saatavuus lisääntynyt.
Keskeisenä hyötynä on sujuvampi tiedonhallinta asiakkuuksien hallinnan tukena sekä ratkaisut joiden avulla ammattilainen voi nykyistä paremmin arvioida asiakkaan tilannetta ja suunnitella sekä hallita asiakkuuksia. Toiminnanohjauksen tarve on tunnistettu organisaatiossa entistä vahvempana ja yhdenmukaisten, asiakkaan tarpeen mukaan muotoutuvan arviointi- ja järjestämisprosessin tueksi tarvitaan yhä yhdenmukaisempaa toiminnanohjauskokonaisuutta. Tätä on hankkeessa kehitetty erityisesti iäkkäiden asiakkaiden palvelupolkujen tueksi, mutta mallia halutaan laajentaa myös muihin segmentteihin.
Toimintakykymobiiliratkaisu tukee yhtenäisiä toimintakyvyn arvioinnin toimintamalleja ja tiedon kirjaamista sekä sen hyödyntämistä. Käyttäjäkyselyiden myötä toimintakykymobiilin kehittämistä on toteutettu käyttäjän tarpeet huomioiden, mikä vaikuttaa käyttömukavuuteen.
Tekoälyratkaisut arvioidaan testauksen perusteella tarpeellisia ja hyödyllisiä mm. asiakkaan palvelutarpeen ennustamiseen, mutta ratkaisujen käyttöön liittyy myös sekä tietolainsäädännön rajoitteita että toiminnallisen prosessin kehittämisen tarvetta, joka huomioidaan jatkokehittämisessä. Hyödyllistä tietoa ja kokemusta asiakas- ja potilastietojen laaja-alaisesta käsittelystä ja suostumuskäytännöistä sekä niiden haasteista on saatu.
Soten ja pelan yhteistyössä keskeisenä hyötynä oli toimialarajat ylittävän yhteistyön, viestinnän ja tiedonvälityksen tehostuminen järjestelmien rajapintojen avulla. Yhteisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin toimintamallin myötä myös maakunnan turvallisuusyhteistyö on tiivistynyt ja onnettomuuksien ennakointivalmius parantunut. Yhteistyössä toteutettiin mm. digitaalinen kodin turvallisuusarviointi, jonka avulla turvallisuustietoa alkaa kerääntyä ammattilaisen tietoon ja käyttöön. Kodin turvallisuustiedon lisäämistä on toteutettu kodin turvallisuus-kampanjalla sekä tiedottamisella. Hankkeessa saavutettiin suunnitelman mukaisesti keskeiset tavoitteet: turvallisuusarvio liitettiin osaksi palvelutarpeenarviointi-prosessia, yhdistettiin kahden toimialan data-aineistoja ja muodostettiin sen pohjalta ennustemalleja yhteisen riskienhallinnan tueksi sekä määriteltiin keskeiset vastinparit toimialojen välillä. Lisäksi kartoitettiin toimintamalleja poikkeus- ja häiriötilanteissa, mikä antaa pohjan skaalautuvan toimintamallin ja asiakkaiden tarpeiden määrittelylle tulevaisuudessa. Jatkokehittämiskohteena on sujuvien turvallisuus-hyvinvointipalvelujen tuottaminen yhteisten ja hallittujen tuotantoprosessien kautta sekä systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen.
Etelä-Karjalan alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden tarvetta ja trendikehitystä on jo pitkään arvioitu olemassa olevaan dataan perustuen. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa 2023 alueemme sote-palveluiden rahoitus tulee perustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sote-palvelutarvekertoimeen, joka lasketaan eri rekistereissä oleviin tietoihin pohjautuen. Rekistereihin tiedot päätyvät pääosin ammattilaisten kirjausten ja tietojärjestelmien kautta.
