Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Tarve on työmarkkinoiden ja vieraskielisten asiakkaiden kohtaannon parantamiseen, sillä alueella on runsaasti kasvava määrä vieraskielisiä työnhakijoita. Maahanmuuttaneiden työllistyminen on muuta väestöä haastavampaa. Pitkittynyt työttömyys tai työvoiman ulkopuolelle jääminen ovat haaste monella eri tasolla. Erityisesti korkean työttömyysasteen kieliryhmiä ovat arabian-, darin-, kurdin- ja somalinkieliset. Lisätukea tarvitaan etenkin puutteellisten suomen kielen, työnhakutaitojen ja vähäisten verkostojen vuoksi.
Myös työnantajilla on selkeä tarve saada välineitä ja menetelmiä vieraskielisen työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi sekä tukea maahanmuuttajataustaisen työntekijän työsuhteen alkuvaiheeseen
Päämäärä ja päätavoite
Sujuvoittaa vieraskielisten asiakkaiden asiakaspolkua, selkeyttää ohjaustoimijoiden roolia sekä nostaa palveluiden vaikuttavuutta. Tavoitteena on rakentaa vakiintunut uusi toimintamalli, jossa henkilö- ja työnantajapalvelut toimivat toistensa tukena kohtaanon parantamiseksi.
Tavoitteena on myös madaltaa työnantajan kynnystä rekrytoida uusia vieraskielisiä työntekijöitä. Tavoittaa kohderyhmiä, sekä lisätä selkeän kielen käyttöä asiakastyössä
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Toimintamalli kansainvälisen osaamisen palveluiden vieraskielisille asiakkaille, jotka ovat lähellä työllistymistä. Kohtaantotyön koordinaattorimallin rakentaminen mahdollistaa asiakkaan henkilökohtaisemman palvelun, jossa hderyhmän asiakkaille pystytään antamaan tarvittavaa henkilökohtaista tukea, joka ulottuu työnhausta aina työsuhteen ensimmäisiin kuukausiin asti, sekä tarjota työnantajalle ja koko työyhteisölle konkreettista tukea vieraskielisen työntekijän perehdytykseen.
Kohdennettujen infotilaisuuksien kautta tavoitetaan työikäisiä kielikohderyhmiin kuuluvia ja osallistujat saavat konkreettista tietoa suomalaisesta työelämästä ja työnhaun palveluista.
Uuden työntekijän sitouttaminen ja työyhteisöön sulautuminen helpottuu työpaikalle jakautuvan S2-tuen tukemana. Työyhteisöissä rekrytointikynnys madaltuu, kun kohtaanto maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kanssa helpottuu.
Ohjaustyötä tekevien kielitietoisuus ja selkeän kielen osaaminen on kasvanut ja he pystyvät jatkossa selkeäkielistämään tarjoamiensa palvelujen sisältöä vieraskielisille asiakkailleen. Henkilöstökoulutus valtavirtaistaa selkeän kielen osaamista ja kielitietoisuutta ohjaustyössä ja nostaa koko työllisyyspalvelun asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen laatua.