Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ja vaikuttavuustutkimuksilla on pyritty perustelemaan interventioiden vaikutuksia, kohdistuen yleensä yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin. Hyvinvointialueiden muodostuminen sekä sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen mahdollistava toisiolaki luovat hyvät toimintaedellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille. Aiempaa tutkimusta on vähän ja tarvetta käytännössä hyödynnettäville tieteellisille tuloksille on kaikilla Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTAn) hyvinvointialueilla sekä laajemminkin Suomessa ja tuloksilla on myös selkeä kansainvälinen uutuusarvo. Yhteisellä arvioinnilla olisi mahdollista saada luotua myös sosiaalipalveluihin yhtenäistä arviointikulttuuria terveydenhuollon kanssa.
Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ankkuroituvan sosiaalihuollon ja sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus on sekä Sisä-Suomen YTA:lla että Suomessa yleisesti ottaen ollut jokseenkin vähäistä, vaikka vaatimus vaikuttavuustiedon tuottamiselle on tänä päivänä vahva ja siitä sekä laadukkaan sosiaalityön vaateesta on säädetty sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuoltolain tavoitteiden määritelmässä on myös velvoite vaikuttavuuden seurantaan. Vaikuttavuustutkimukselle voidaan todeta olleen siten jo pitkään myös lainsäätäjän tilaus. Sosiaalityön vaikuttavuustutkimusta on lähtökohtaisesti tehty yksittäisistä teemoista ja interventioista käsin, vaikka tutkimuksessa on tunnistettu, että vaikuttavuuden tulee olla koko palvelutoimintaa läpäisevä periaate.
Ruotsin sosiaalipalveluiden arvioinnin keskus (SBU) on kartoittanut, mitä sosiaalijohtajat sekä käyttäjä- ja sidosryhmäorganisaatiot (N=500) pitivät tärkeimpinä sosiaalipalveluihin liittyvinä tutkimuskysymyksinä. Kymmenestä tärkeimmäksi arvioidusta tutkimusteemasta nostettiin mm. seuraavat asiat: 1. Kuinka sosiaalihuolto/sosiaalipalvelut voi työskennellä implementoinnin ja näyttöön perustuvan tiedon käyttöönoton kanssa? ja 2. Mitä vaikutuksia olemassa olevilla ja uusilla toimenpiteillä on asiakkaiden tarpeiden tai ongelmien hoitamisessa? Pohjoismaisessa sosiaalihuollossa on yhtenäisiä piirteitä, ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kontekstoituva sosiaalityö on kansainvälisesti ainutlaatuista. Tästä näkökulmasta Ruotsissa toteutettu laajamittainen kartoitus osoittaa vaikuttavuustutkimuksen tarpeellisuutta yleisesti sosiaalihuollossa, ja on laajennettavissa myös suomalaiseen viitekehykseen.
Tämän tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille ja vaikuttavuuden tietojohtamiselle Sisä-Suomen YTA:lla. Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointikehikon luomisen lisäksi tutkitaan erityisesti sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden vaikuttavuusperusteista ohjausta. Tutkimalla systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia vastataan koko yhteistyöaluetta koskevaan haasteeseen tuottaa kunkin hyvinvointialueen asukkaille heidän elämänlaatuaan parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Tutkimuskokonaisuus lisää myös yhteistyöalueen tietojohtamisen kyvykkyyttä sote-palvelujen vaikuttavuudesta, tuottaa tietoa systeemitason vaikuttavuudesta (esim. vaikuttavuuden mittaaminen, raportointi, vaikuttavuusdatan hyödyntäminen) ja luo uusia vaikuttavuuden toiminta- ja arviointimalleja. Lisäksi tutkimuskokonaisuuden tuottamaa tietoperustaa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden ajankohtaisessa tarpeessa hillitä sote-palvelujen kustannusten nousua.
