Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Suomen kestävän kasvun ohjelman, Pilari 4, Investointi 1, tavoitteena oli purkaa koronapandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja.
Hyvinvointialueilla tehty kehittämistoiminta kytkeytyi hyvinvointialueiden strategisiin linjauksiin ja oli osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksien kehittämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön THL:lle määritelty tehtävä oli kansallisen vertaiskehittämisen verkoston käynnistäminen, jotta voitiin tukea hyvinvointialueiden investointi 1:n kehittämisen edistämistä sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää niiden leviämistä (Suomen kestävän kasvun ohjelman hankeopas 2023-2025, s. 33-34).
Päämäärä ja päätavoite
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkoston päämääränä oli pilotoida THL:lle kansallisen verkostotyön malli, jota olisi mahdollista hyödyntää Suomen kestävän kasvun ohjelman hankekauden jälkeen. Hankeverkoston kokonaisuutta kehitettiin vastaamaan kansallisia hankekehittämisen tuen tarpeita.
Suomen kestävän kasvun ohjelman aikana hankeverkoston tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueiden hankkeita kehittämistyössä asiakas- ja palveluprosessien parantamisessa koronan aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseksi.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkosto tuki hyvinvointialueiden kehittäjiä ja mahdollisti alueiden välisen vuoropuhelun.
Toteutus:
- Verkoston kehittämisklinikat 1-2 kk välein
- Avoin verkosto, ei ilmoittautumista
- Yhdyshenkilöille Howspace -työtila keskustelulle, tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen
- Innokylässä yleinen tieto verkostosta, tilaisuuksista ja materiaalit Työpöytä-välilehdellä
- THL tapahtumakalenterissa tilaisuuksien ohjelmat ja liittymislinkit (Teams)
Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi:
1. Kansallinen kehittämistyö oli läpinäkyvää ja avointa:
- Tehtiin näkyväksi kansallisesti hyviä haavoittuvien asiakasryhmien palvelujen kehittämisen käytänteitä ja toimintamalleja, joilla pyrittiin hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseen
- Tehtiin koonteja eri toimenpiteistä, joita hyvinvointialueilla kehitettiin
- Toteutettiin tiedon levittämiseksi työkalu verkkosivuille
2. Hyvinvointialueiden kehittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä:
- Yhdistettiin samankaltaisia palveluita ja samojen asiakasryhmien palveluiden kehittäjiä ja mahdollistettiin vertaiskehittäminen
- Verkoston yhdyshenkilöillä oli käytössä suljettu Howspace -työtila, jossa
- Jaettiin kyselyitä ja tiedotteita verkostotilaisuuksien välillä
- Mahdollistettiin verkostoituminen alueiden ja hankkeiden välillä
- Oli mahdollista kysyä ja pyytää vertaistukea eri teemoihin
- Koottiin hyviä käytänteitä ja toimintamalleja kansallisesti näkyväksi
- Koottiin yhteen hyvinvointialueiden kehittämiskohteet
- Kerrottiin tiedot THL:n muista verkostoista, joista voi olla hyötyä investointi 1:n kehittämisessä
- Kartoitettiin verkostotilaisuuksien aihetoiveita ja tuen tarpeita
- Mahdollistettiin yhdyshenkilöille verkoston kehittäminen kyselyiden kautta
Tarkoituksena oli pilotoida Howspacea kansallisen verkoston työalustana ja tarkastella miten se toimi verkostoitumiseen, välityöskentelyyn ja tiedottamiseen.
3. THL:n asiakasryhmäkohtaiset verkostot ovat kehittäjien löydettävissä ja hyödynnettävissä:
THL:n asiakasryhmäkohtaisissa verkostoissa mahdollistetaan tutkitun tiedon ja kokemusten jakaminen sekä hyvinvointialueiden verkostoituminen. Verkostot toteutetaan THL:n muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä.
- Jaetiin tietoa hyvinvointialueille THL:n eri asiakasryhmien substanssiverkostoista ja –foorumeista, jotka tukevat kehittämistyötä
- Linkitettiin samankaltaisten palveluiden kehittämistä
- Tunnistettiin ja tehtiin näkyväksi kansallisesti hyviä käytänteitä ja viestittiin niistä asiakasryhmäkohtaisiin verkostoihin
- Välitettiin asiakasryhmäkohtaisia kehittämisen tuen tarpeita asiakasryhmäkohtaisiin verkostoihin palautekyselyiden avulla
Esimerkki THL:n asiakasryhmien asiakasryhmäkohtaisesta verkostosta:
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen verkosto. Verkoston toiminta on sillattu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta RRP:n Investointi 1:n toiminnaksi. Verkostoon voi liittyä RRP:n Investointi 1:n mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäjät.
4. Hankkeille tarjottiin työkaluja kehittämistyöhön:
Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen hankeverkostolla oli kehittämisklinikoita, joiden avulla tuettiin kansallisesti hyvinvointialueiden kehittäjiä ja mahdollistettiin alueiden välinen vuoropuhelu. Sujuvat palvelut -kehittämisen tuen verkostossa oli puheenvuoroja THL:n asiantuntijoilta, Sujuvat palvelut -projektista, hyvinvointialueilta ja muilta yhteistyötahoilta.
Hankeverkoston aiheet tukivat hankkeiden kehittämistyötä riippumatta kehitettävästä asiakasryhmästä. Tilaisuuksien aiheita esim.
- Hankkeiden tukeminen systemaattisen kehittämisen keinoin eri kehittämistyön vaiheissa
- Hyviksi havaitut ja uudet kehitetyt mittarit –arvioinnin tuki
- Tehdyn kehittämistyön juurruttaminen
- Viestinnän tuki
- Toimintamallien kuvaaminen Innokylään
- Hankkeilta edellytetään vähintään, että... ..."Hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ja muut tuotokset kirjataan Innokylään THL:n antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Innokylässä on työkaluja, jotka ohjaavat kehittämisessä ja toimintamallien kirjaamisessa." (Hankeopas s. 70)
- Palautekyselyt hankeverkoston toiminnan kehittämiseksi sekä tiedon ja toiveiden välittämiseksi THL:n substanssiverkostoihin
- Hyvien käytänteiden ja toimintamallien jakaminen kansallisesti
