Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Satakunnan väestö ikääntyy ja erityisesti yli 85 – vuotiaiden osuus kasvaa lähitulevaisuudessa. THL:n asiantuntija-arvio 2019 nosti yhdeksi Satakunnan alueen keskeisistä kehityskohteista tarpeen vahvistaa kotona asumista tukevia palveluja.
Lisäksi työvoiman saatavuus on heikentynyt, jolloin on tarve kohdentaa henkilöstöresursseja palvelutarpeeltaan vaativampiin asiakkaisiin, jotta muutos voidaan saavuttaa vahvistamalla vähäisemmän palvelutarpeen asiakkaiden omatoimisuutta ja itsehoitovalmiuksia hyvinvointiteknologiaratkaisujen avulla.
Edelleen Satakunnan alueen kuntien heikko taloudellinen tilanne edellyttää uusia, edullisempia, toimintamalleja ikääntyneiden palveluiden tuottamiseen.
Tarpeena on siis saada helppokäyttöistä teknologiaa kotona asumisen tukemiseksi, siten että tuetaan ikäihmisen itsenäistä suoriutumista.
Satakunnassa oli ollut ennen hanketta monenlaisia hyvinvointiteknologiaan suuntautuneita hankkeita ja pilotointeja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurin osa hankkeista ja pilotoinneista oli tapahtunut yhden kunnan alueella eikä ollut levinnyt laajemmin. Yksi näistä hankkeista on Elisa Digihoiva Suvanto Care pilotti ja käyttöönotto Euran kunnassa. Euran kunnan kokemuksia hyödynnetään täysimääräisesti Satakati-hankkeessa, jossa Elisa Digihoiva ratkaisu otettiin käyttöön koko Satakunnan alueella.
Päämäärä ja päätavoite
Satakati – hankkeen tavoitteena oli parantaa kotona asuvien ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja mahdollistaa ikäihmisten läheisten saumattomampi osallistuminen sekä tiedonsaanti teknologian avulla sekä vapauttaa sote-ammattilaisten resurssia käytettäväksi siellä missä teknologiset ratkaisut eivät riitä palvelutarpeen täyttämiseksi.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Hankkeen päätuloksena hankesuunnitelman mukaisesti oli, että Satakunnan alueella olisi asennettu kotona asumista tukevaa Elisa Digihoiva teknologiaa 400–600 ikäihmisen kotiin.
Teknologian käytön vaikutuksesta fyysisiä käyntejä olisi pystytty siirtämään virtuaalisiksi videokäynneiksi tai muutettua muulla tavoin teknologia-avusteisiksi. Ikäihmisillä olisi käytössään joustavampi tapa kommunikoida vanhuspalveluiden kanssa ja läheiset saisivat nykyistä paremman näkyvyyden palveluihin ja pystyvät hyödyntämään esimerkiksi videopuheluja omaan yhteydenpitoonsa. Hyötynä ikäihmiset pärjäävät pidempään omatoimisesti ja heidän turvallisuudentunteensa paranee ja he kokevat vähemmän yksinäisyyttä, samalla asiakastyytyväisyys paranee. He myös käyttävät vähemmän raskaita palveluja. Toisena vaikutuksena vanhuspalvelujen ammattilaisten aikaa vapautuu sellaisille käynneille, joita ei voida siirtää virtuaalisiksi. Hyötynä kiire vähenee, työn mielekkyys lisääntyy ja työtyytyväisyys paranee. Teknologian käytöllä on myös taloudellisia vaikutuksia.
