Tärkeimpänä tarpeena on se, että päihteettömiä ilta- ja viikonloppuaikaan avoinna olevia toimintapaikkoja ei ole. Vertaisuuden kokemuksen positiiviset vaikutukset ja kokemusasiantuntijuuden hyödyt kuntoutumisen etenemisessä ja ylläpidossa haluttaisiin paremmin käyttöön. Kuntoutumisessa ollaan eri vaiheissa. Toiminnan tulisi huomioida palvelutarjonnassa avun oikea-aikaisuus ja monipuolisuus. Toisaalta tulisi huomioida myös henkilöt, joiden päihde- tai mielenterveysongelmat ovat muuttumassa akuuteiksi. Kyseessä on tällöin ennaltaehkäisevä tuki. Kuntoutujien perheille ja läheisille sekä kuntoutujien omalle vanhemmuudelle ei ole tarjolla tukea. Tarvetta on viihtyisälle ja turvalliselle aikuisten päihteettömälle monitoimitilalle, jossa on mahdollisuus vapaaseen oleiluun. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat usein ylisukupolvisia, uuden ystäväpiirin mahdollistamista kaivataan. Keskeisin ero mahdollisesti jo olemassa oleviin päiväkeskuksiin on, että monitoimitila toimii arkisin ja lauantaisin ilta- ja viikonloppupainotteisesti sekä päihteettömästi. Monitoimitilaan ovat tervetulleita myös kuntouttavassa korvaushoidossa olevat ja he, jotka eivät vielä kykene täyteen päihteettömyyteen mutta keskuksessa oleskeluun edellytetään päihteetöntä olemista, joka arvioidaan tapauskohtaisesti. Tärkeää on turvata päihteetön tila kävijöille.
Ammattilaisen näkökulmasta toimintamalli yhdistää eri toimijoiden resurssit yhdeksi kokonaisuudeksi. Ammattilaisten yhteistyö syvenee ja tarkentuu. Tietoisuus toisista toimijoista kasvaa. Päihdekuntoutuja saavuttaa palvelut yhdestä tutusta ja turvallisesta paikasta. Ohjautuminen muiden palvelutarjoajien piiriin esimerkiksi diakoniatyöhön tai päihde- ja psykiatrisiin palveluihin madaltuu ja helpottuu.
Toiminnan suunnittelu aloitetaan tiiviillä päihde- ja mielenterveysalan toimijoiden yhteistyöllä. Toimijat kokoontuvat suunnittelemaan, mikä on alueen tarve ilta- ja viikonloppupainotteiselle Monitoimitilalle. Toimijoista valitaan vastuukoordinaattori, joka kartoittaa tarvetta haastatteluin ja kirjallisin kyselyin. Eri toimijoiden asiakkaita haastatellaan ja kuunnellaan toimintaa suunniteltaessa.
Kootaan yhteistyössä ns. toimintatarjotin, mitä sisältöjä eri toimijoilla olisi tarjota Monitoimitilaan. Osapuolet sitoutuvat tarjoamaan sisältöjä ja varmistavat resurssien riittävyyden. Vertaisten (vertaisohjaajien) sitouttaminen toimintaan on tärkeää.
Jokainen osapuoli vastaa sekä Monitoimitilan, että oman toimintansa markkinoinnista omissa verkostoissaan.
Tilasuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon keskeinen sijainti, johon on helppo kulkea julkisilla kulkuneuvoilla. Lähellä sijaitsevat liikuntapaikat mahdollistavat harrastusmahdollisuuksia tilan ulkopuolella. Päihteettömän tilan varmistamiseksi, sen on oltava helposti kontrolloitava ilman suuria näköesteitä. Iso yhteinen tila, johon kaikki mahtuvat, antaa mahdollisuuden aitoon vertaiskeskusteluun esteettömästi ilman, että joutuisi jännittämään osallistumista. Tilassa on hyvä olla yksi erillinen huone, jossa voi pitää vertaisryhmiä. Tilassa on oltava vähintään kahvinkeittopiste, mutta keittiötilat mahdollistavat mm. ruokaryhmien järjestämisen. Tilan koosta riippuen, eri harrastusmahdollisuudet voi ottaa huomioon (lautapelit, kädentaidot, rentoutus, jooga yms.) Henkilökunnalla on oltava häiriötön toimistotila.