Tuotokset ja tulokset
LUMOn tavoitteita voi pitää kunnianhimoisina hankkeen lähtötilanteeseen suhteutettuna. Pulmat on kuitenkin tehty ratkaistavaksi ja esteet voitettaviksi, ja kokonaisuutena arvioiden hanketyöllä päästiin tavoitteisiin kaikkinensa hyvin.
Monitoimijaista yhteis- ja verkostotyötä päästiin edistämään jokaisella hyvinvointialueella ja konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin lastensuojelun, sivistystoimen, lasten- ja nuorisopsykiatrian kesken niin perus- kuin erityispalvelujen tasolla. Hankkeen kehittämistyössä päästiin asiakastyön kokeilujen tasolle yhdessä pilotissa. Varsinaisessa hankekehittämisessä asiakasosallisuuden näkökulma oli vahvasti mukana ja kokemusasiantuntijat olivat tiiviisti ja systemaattisesti hankkeen kehittäjäkumppaneina.
LUMOn järjestämät valmennukset, koulutukset ja muut tilaisuudet tavoittivat lähes 5 000 osallistujaa. Hankkeen keskeisimpänä tuloksena voikin pitää ammattilaisten osaamisen ja valmiuksien kasvua monitoimijaiseen systeemiseen työskentelyyn. Systeemisen työn edistämiselle muodostui alueellisia rakenteita, ja niin systeemisen työskentelyn juurruttaminen kuin monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen saatiin sillattua hyvinvointialueille. Alueelle saatiin myös kahdeksan uutta syty-kouluttajaa, jotka toimivat jatkossa systeemisen työn juurruttamisen tukena. Näiden tulosten myötä voi ennakoida, että maaperä teemojen edistämiselle myös pidemmällä aikavälillä on hyvä.
Tietoisuus ja ymmärrys asiakasosallisuuden merkityksestä sekä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja sen mahdollisuuksista on toinen tärkeä tulos. Hankkeessa tuotettiin työntekijöille suunnattu infopaketti kokemusasiantuntijatoiminnasta. Hanketyön tuella alueille on muodostettu rakenteita/rakenne-ehdotus kokemusasiantuntijatoiminnalle. Hankkeessa toteutettu hanketiimin ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyön tekemisen malli toimii tästä myös yhtenä esimerkkinä.
Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisessä keskeinen tulos on lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin rakentunut toimintamalli, toimintakortit. Lisäksi hankkeessa on tuotettu monipuolisesti materiaalia, joiden kautta on mahdollista lisätä ammattilaisten tietoa ja osaamista monitoimijaisesta työskentelystä.
Hanketyön tuella on pystytty vahvistamaan systeemistä ajattelua ja mallia on onnistuttu tekemään tutuksi niin lastensuojeluun, lapsiperhepalveluihin kuin verkostoillekin. Systeemistä työotetta on lähdetty useilla alueilla juurruttamaan osaksi lastensuojelun työtä. Tietoisuus systeemisestä ajattelusta on laajentunut ja resurssia ohjataan systeemisen toimintamallin kehittämiseen. Valmiudet liittyä systeemiseen työskentelyyn ovat parantuneet. Konkreettisia systeemisen työskentelyn edistämisen tuloksia ovat systeemisen toimintamallin opetusvideo, infoanimaatio, esitteet sekä valmennus- ja koulutusmateriaalit.
Hankkeen myötä organisaatioiden käyttöön tulee konkreettisia toimintamalleja ja runsaasti materiaalia niin asiakasosallisuuden, kokemusasiantuntijuuden, monitoimijaisuuden kuin systeemisyyden teemoista.
Vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeen lyhyen toiminta-ajan vuoksi pidemmän aikajänteen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei ole mahdollista seurata tai arvioida. LUMOn toimintaa ja tavoitteiden suuntaan työskentelyä arvioitiin jatkuvan arvioinnin periaatteella koko hankkeen ajan. Arviointia tehtiin osana hanketiimin viikottaisia kokouksia ja kuukausittaista hankeraportointia sekä erillisissä hanketiimin itsearvioinneissa. Ohjausryhmän tehtävä oli arvioida hankkeen etenemistä ja tarvittaessa antaa ohjausta hankkeen työskentelylle koko hanketyön ajan. Lisäksi arvointia tehtiin hankkeen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Arviointia kuvataan tarkemmin hankkeen loppuraportissa.
Hankkeella oli keskeinen rooli kokemusasiantuntijuuden tunnetuksi tekemisessä. Alueet saivat potkua ja tukea toiminnan rakenteiden suunnitteluun, ja esihenkilötason suhtautuminen aiheeseen muuttui myönteisempään suuntaan hankkeen aikana. Hankkeen päättyessä tämä suunnanmuutos on vielä alussa, mutta pitkällä aikajänteellä tämä tulee näkymään ja vaikuttamaan myös käytännön asiakastyön tasolla.
Hanketyön myötä lastensuojelun yhteistyökumppaneiden tietoisuus lastensuojelusta ja sosiaalihuollosta on lisääntynyt, mikä todennäköisesti helpottaa yhteistyön tekemistä jatkossa. Myös systeeminen ajattelutapa ja toimintamalli yhteisesti jaettuna viitekehyksenä on hankkeen myötä laajentunut, vaikkakin tässä on edelleen alueellista vaihtelua. Systeemisen toimintamallin mukainen työskentely sekä toimintakorttien mukainen malli lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin on kirjattu hyvinvointialueiden lastensuojelun/perhekeskusverkoston toimintatavaksi osassa hankkeen toiminta-alueita.
Hanketyöllä on vaikutettu siihen, että alueiden lastensuojelun johdossa on sitouduttu kokemusasiantuntijatoiminnan edistämiseen, systeemisen työotteen juurruttamiseen ja monitoimijaisen työotteen eteenpäin viemiseen.
